pelaguu.blogspot.com

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puutarha. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. syyskuuta 2024

Omakotitaloelämää

 Hei, rakkaudet! 


Viime kerrasta onkin jo aivan liian pitkä aika. Näin sadepäivänä onkin hyvä tänne kirjotella ja pohtia.. Onkohan minulla vielä täällä seuraajia ja lukijoita ja kuvienkin katselijoita? Raapustappa jotaki  kommenteihin, jos oot vielä mukana. Vai onko tää bloggaaminen jo so last season. Toisaalta tää vie paljon aikaa ja toisaalta, jos ei seuraajia, niin sitte ei varmaan kannata evlyttää tätä, mut katsotaan. Viime vuosina on tapahtunut huimia! Ja nyt oon aatellu, että elvyttäisin taas tämän blogin eloon.

Ostettiin kolmísen vuotta sitte omakotitalo Sallan keskustasta ja asustellaan nyt sitä, joten blogin kuvauksenki voi muuttaa vuokratalon pihasta, omakotitaloksi. Meidän perheeseen kuuluu edelleen minä ja mieheni ja kaksi lapinporokoiraa Onni n.3v ja Maya n.1 ja 6kk. Itse vietän pian pyöreitä, 40v, joten ikäkriisiä on meinaannu pukata viime aikoina.

Tämä kulunut kesä 2024, on mennyt meillä salaojaremontin parissa. Voin sanoa että rahaa on menny ja kaikki voimat, lähestulkoon. Heh. Lisäksi on harrastettu koirien kanssa koiranäyttelyissä käyntiä, lähinnä nuoremman kaa ja raatojälestystä. Pihaa en juurikaan laita meillä enää. Ei se purassu sinne suuntaan, vaan ihan muualle. Minua kiinnostaa kokonaisvaltainen hyvinvointi ja jatkuva itsensä kouluttaminen. Viimeisimpänä koulutuksena mainittakoon Diblomi Healing Drum -rumpuhoitaja, valmistuin siihen tammikuussa 2024. Ja sitä työtä teen nyt täydestä sydämestä. Lisää tuosta vaihtoehtosesta hoitomuodosta voit käydä lukeen www.hetki-metsassa.webnode.fi. Eli minulla on oma hyvinvointialan yritys Hetki metsässä, sen perustin varmaan tässä nelisen vuotta sitte, omien elämän kokemusten pohjalta. Kävin useita vuosia psykofyysisessä fysioterapiassa, ja siellä teimme rentoutusharjotuksia ja siitä sain idean, että minäkin haluan tehdä tätä. Siitä se sitten lähti. Ajatuksena oli viedä ihmisryhmiä ulos luontoon rentoutumaan, mutta ei se ottanut tuulta alleen, tajusin myös aika pian et tarviin koulutuksen, etsin koulutuksia kunnes tää rumpuhoitaja koulu tuotiin eteeni. Lisäksi minulla on yrityksessäni elämyspalvelu Rumpuhaltija Rytmin hahmo, jonka voi tilata eri tilaisuuksiin.

Rakastan edelleen reissaamista, lähinnä kotimaassa, ja tarviin sitä, lisäksi rakastan hyvää ruokaa! Mitäs muuta? Lähinnä näissä teemoissa on pyöritty viime vuodet. Ainiin ja mä oon alkanu harrastaa teatteria ja musiikkia. Kaksi teatteriprokkista meillä onkin jo takana ja laulan aina sillon tällön karaokessa ja kotosalla. Heräsikö jotain kysyttävää?

Miten sun vuodet on menny ja tämä kesä erityisesti?

Toivottavasti vielä seuraat mua täällä jatkossaki ja lisäksi mun höpötyksiä voit lueskella Instagramista tileiltä hetkimetsassa ja onnitheporokoirafeatmaya, otahan seurantaan! Ompa mukavaa olla taas täällä!  Mulle saa nakata taas haasteita, jos täällä semmosia vielä pyörii.





Kuullaan ja nähdään!

Täytyy jatkaa blogin päivittämistä toisella kertaa, nyt reissujalkaa vipattaa!

maanantai 18. tammikuuta 2021

Kansalaisopistojen verkkokurssit - Puutarhavierailuja etänä

 Olen koulutuspaikkoja ja vaihtoehtoja etsiessäni löytänyt itseni sivuilta kansalaisopistot.fi. Ja on huikean hienoa huomata, että vaikka asuisit eri paikkakunnalla kuin missä koulutus on, niin nykyaikana jotkut kurssit onnistuu tehdä etänä, eli verkkokurssina. Kaikkia ei toki, mutta joitakin, kuten esimerkiksi tämä - Puutarhakulkurin matkassa, kurkistuksia suomalaisiin kotipuutarhoihin (verkkoluento). Tämä järjestetään la 20.3 klo 13-14.30. Ilmottauduin tähän! Ja moneen muuhunkin, vieläkin kurssitarjonta on selailun alla, tällä hetkellä uuden oppiminen ja opiskelu kiinnostaa kovasti. :)

Tämän puutarhakurssin vetää Paula Ritanen-Närhi.

Tässä kuvakaappauksessa näkyy myös tuo nettiosoite sivulle, josta tämä kurssi löytyy. Tämän kurssin järjestää Sisä-savon kansalaisopisto. Tähän piti myös ilmottautua, osallistuja maksimi oli 100, nyt kun katsoin, kurssille oli vielä tilaa.



Ja tämä on jopa vielä maksuton. Kaikkien Suomen tai ainakin lähes kaikkien, kansalaisopistojen kurssi tarjonta löytyy tosiaan osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.


" Oppiminen on parasta mitä voit aivollasi tehdä, sanoo Sitran Oppimisen aika -podcastissa vieraillut aivotutkija Minna Huotilainen.

Siispä: myös kansalaisopiston kurssi on hyväksi aivoille! "
🧠 ❤️


Innoissani odotan kurssia, on kyllä mahtavaa, että meillä on tälläinen mahdollisuus tarjolla. Koskaan ei ole liian vanha oppia uutta ja vaikka opiskelu ei sinäällään kiinnostaisi, aina näitä on kiva silti seurata ja näin korona-aikana, etä vierailut ovat pop! Vaikkakaan ei siinä samaa kokemusta tule kuin livenä paikan päällä, mutta eteenpäin tämäkin.

Oletko sinä osallistunut koskaan verkkokursseihin tai oletko osallistunut puutarha-aiheisiin luentoihin?

Lopuksi maininta, että tämä ei ollut maksettu mainos. :)

tiistai 20. lokakuuta 2020

Sallan Kaunisharjun uusi luonnonilmiöiden havannointipaikka

 Sallan Kaunisharjuun levähdyspaikan yhteyteen rakennettiin ja avattiin tänä syksynä uusi maisemien ihailupaikka, tarkemmin ensimmäinen luonnonilmiöiden havannointipaikka. Havannointipaikan on rakentanut ja toteuttanut Pohjoisen luonnonilmiöt -hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä pohjoisen luonnosta ja ainutlaatuisista ilmiöistä.

Näkymä havannointipaikalta avautuu esteettömästi pohjoisen suuntaan, ja paikka on erinomainen valokuvaukseen. Havannointipaikalla on norjalaisen arkkitehtitoimiston suunnitelema, modernia puurakentamista edustava katostyyppinen rakennus. Se on rakennettu lämpökäsitellystä puusta.

Rakentaminen aloitettiin syyskuussa Sallan kunnan omana työnä ja töissä oli kaksi rakennusmiestä. Kaunisharju sijaitsee Sallassa, Sallatunturin laskettelukeskuksen läheisyydessä. Sallatunturille on tarkoitus rakentaa myöhemmin 3 havannointipaikkaa lisää. Tulistelupaikkoja näihin havannointipaikoille ei tule.

Pohjoisen luonnonilmiöt -hanke on rajat ylittävä hanke. Sallan lisäksi Venäjälle Kuolan alueelle Apatitin kaupungin lähelle nousee rakennelma luonnon havannointiin. Norjassa Ylä-Paatsjoen kansallispuisto entisöi vanhoja rakennuksia uuteen käyttötarkoitukseen opastuspisteinä.

Me kävimme tutustumassa vasta valmistuneeseen havannointipaikkaan viime viikon sunnuntaina, kun Sallaan oli edellis yönä satanut ensilumi, n. 15cm. Ajatuksenani oli ehtiä käymään havannointipaikalla ennen lumien tuloa, mutta talvi yllätti jälleen. Näyttää toistaiseksi ainakin siltä, että tämä lumi on pysyvä. Talvi tulee tänäkin vuonna aikaisin.

Havannointipaikka näkyy maantielle Kuusamoon menevälle tielle, se kohoaa siellä upeana. On ollut hienoa seurata ohi ajaessa tämän rakentumista. Sitä mietti aina ohi ajaessa, että mikähän siitä tulee, rakennetaanko siihen portaat alas, kun rinteen alhaalla on laavu, jossa olemmekin joskus käyneet ja siitä on blogikirjoituskin minulla täällä. Mutta ei tullut nyt portaita, tuli upea havannointipaikka meille ja matkalaisille. Maisema havannointipaikalla on sykähdyttävä.

Havannointipaikalla tuoksui vielä vasta rakennetun puun ihana tuoksu. Ajattelin että istumapaikka on vain tien puolella, mutta katos yllätti. Maisemarinteen puolella on myös istumapaikat ja vähän leveämpi laveri, jossa voinee vaikka yöpyä, ja niin sanottu leijuva pöytä, jossa voi syödä eväitä.

Maisema havannointipaikalta avautuu Kaunisharjuun rotkoon, pohjoisen suuntaan. Vasemmalla näkyy Sallatunturin laskettelukeskuksen rinteet. Lapsena muistan Kaunisharjusta ohi ajaessa miettineen, että rotkossa on krokotiilejä. No niitä tuskin koskaan on siellä ollut, niitä krokotiilejä. Mutta upea rotko on Kaunisharjussa. molemmin puolin tietä. 

Ajattelen, että tämä havannointipaikka on erinomainen esimerkiksi revontulien bongaamiseen ja sellaista varsinaisesti siihen tarkoitettua paikkaa, meillä ei mielestäni Sallassa vielä ollut. Tämä sopii erinomaisesti myös Hetki metsässä. metsämeditaatio tuokioon pienemmälle porukalle. Katso lisää luontolähtöisestä toiminnasta ja varaa oma rentoutustuokio www.hetki-metsassa.webnode.fi sivun kautta. 

Www.hetki-metsassa.webnode.fi 

Tällä kertaa paikalla saatiin olla ihan kahdestaan, mutta vasta sataneeseen lumeen painautuneet jäljet kertoi, että kävijää on ollut mukavasti ja olemmekin nähneet siellä usein aiemminkin liikettä ohiajaessa. Seuraamme liittyi kuitenkin aika pian myös kuukkeli, metsämiehen onnen lintu. Ja sille kaverikin, eli kaksi kuukkelia liittyi seuraamme, aivan välittömään läheisyyteen, puun oksalle, jos meillä olisi ollut leipää mukana olisimme saaneet aika varmasti kuukkelin kädelle, ja siitä myös kuvan. Vielä on sellainen kuva saamatta, jossa kuukkeli istuu kädellä hakemassa leivän muruja ja ylipäätään, että kuukkeli istuisi eteen ojennetulle kädelle, sellaista en ole vielä kokenut. Toivon, että ehkä vielä jonain päivänä. Niitä täällä Sallassa riittää, kesyjä kuukkeleita, ainakin Hangasjärven laavulla olen tavannut tämän kaltaisia kuukkeleita. Myös meidän pihassa lentää ruokaa hakien kuukkeli pariskunta. Emme vain tienneet, että niitä on Kaunisharjussakin, jos olisimme tienneet olisimme ottaneet leipää mukaan, tällä kertaa meillä ei ollut omia eväitäkään, käytiin muuten vain ajelulla ja tarkastelemassa paikkaa. Todeten, että paikka on upea ja ihana kuukkeli, kenties pariskuntakin.









Maisema havannointipaikalta avautuu pohjoiseen, tästä vasemmalla Sallatunturi.




Kuukkelit





Miltä siellä etelässä tai mistä päin tätä luetkin, talvi näyttää? Täällä oli hyvin märkä loppusyksy, ei ehtinyt kuivata maa kun satoi tämän lumen. Nyt tiet ovat liukkaat. Vesipisarat jäätyivät kuusen oksille keskiviikkona. Lauantaina alkoi sataa lunta. On vain huono metsän eläimille, tämä aikainen talvi ja että, maa on jäässä, ettei ehtinyt kuivaa, mutta luonto selviää ja elää omaa kiertokulkuaan. Ja me ihmiset menemme sen mukana.

Lumi valostuttaa mukavasti ja tulee joulun tuntua. Se saikin minut jo vähän laittamaan joulu valoja ja muuta jouluista. Tilasin tonttuovi tarvikkeita. Sen rakentamisesta kerron tänne sitten myöhemmin.




Vielä tähän loppuun kuva meidän takapihaltakin. Mieheni viime kesänä rakentama porokin sai ylleen lumikuorrutteen, sarvissa porolla on jo myös kausivalot, ne syttyvät pimeän tullen ja sammuvat kun valostuu.






Ihanaa syksyn jatkoa!

torstai 30. heinäkuuta 2020

Syksyinen aurinko

Katsoin tänään 30.7, ulos ikkunasta ja huomasin, kun aurinko paistaa jo syksyisesti. Se paistaa matalalta, niin, että luo varjoja pihalle. Tulee haikea olo. Kesä meni, tekee syksyä.

Kesää kesti meillä 2 kuukautta. Viikon aikana sää on muuttunut syksyisen haikeaksi. Elokuu toki on vielä kesä kuukausi, mutta hetken haikeus tuli mieleen. Lapsena kesät tuntuivat pitkiltä, ei enää nykyään. 

YouTube kanavallani on nyt myös uusi video. Youtube kanavani löydät Kaaos kukkaruukussa nimellä. 

Joko teillä on syksyinen olo? Ja kesän haikeutta ilmassa.

Kuva otettu 30.7. Tässä aurinko meni pilveen, niin varjot ei näy niin hyvin.

perjantai 2. elokuuta 2019

Kesän kukkia

Moikka, long time no see. :) Tai jotain sinne päin. Paljon on ehtinyt tapahtua. Alkukeväästä käytiin Rovaniemellä vielä käsityömessuilta, kun kirjoittelin nuista muista messuista aiemmin keväällä tänne, niin aika samaa luokkaa nämäkin, ei kovin paljon nähtäävää, mutta jotain, ihan ok. Ostin yhden paidan sieltä Iloiselta kettuliinalta, kiitos vain siitä. :)

Heinäkuu onkin mennyt sitten ihan kokonaan maatilan työn merkeissä. Nyt on oikeastaan ensimmäinen hetki kun ehdin "kunnolla" tietokoneen ääreen. Meillä ei ole omaa maatilaa, mutta on auteltu meijän vanhempia ja reissattu koko heinäkuu, mutta ei missään semmosessa ole ehtiny käydä, josta olisi tänne raportoitavaa.

Kesä on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja ensi viikolla alkaa jo koulut täällä meillä. Mutta silti miellän elokuun kesäkuukaudeksi vaikkakin nyt tuntuu ihan syksyltä, koska on niin kylmää ja koleaa. Hurjan hellejakson jälkeen ilma viileni syksyiseksi täydellä ryminällä. Olikin mieleeni vähän liian kuumaa, nyt on helpompi hengittää. Mutta vaikka pidän syksystä, en pidä tästä siirtymästä ja siitä pyhäinmiesten seudusta, silloin pimeys ahdistaa, toivottavasti pääsis johonkin reissuun silloin ehkä, en tiedä vielä. Heinäpellolla ajattelin heinäkuun alussa, että niin se vain tuli kesä. Alkukesä oli meillä sateinen. Ja nyt kesä jo on kohta mennyt ohitse. En meinaa hitaana ihmisenä pysyä perässä näissä vuodenajan vaihteluissa. Talvi on kuitenkin niin pitkä ja kaikki muu lyhyttä siinä välissä. :D

Luin yksi aamu tv.stä, olikohan eilen, Ylen uutisikkunasta aamutuimaan, että on ollut kuiva kesä, ja jotain siinä puhuttiin puutarhoista. Siinä ei kerrottu, että oliko juttu Suomesta vai ulkomailta. Mietin siinä, että meillä täällä pohjosessa ei kyllä ehkä oo ollu kuivakesä, nyt on ollu vähän kuivempi kausi. Mutta marjat näyttää olevan myöhässä, saa nähä ehtiikö kaikki kypsyä.

Meillä pihassa perennat on kuitenkin kukkineet kiitettävästi. Vähälle hoidolle jää mulla puutarha muilta kiireiltä, mutta jotain mukavaa sieltä aina nousee. Kesäkukat istutin alkukesästä ja ne on jääny sitten myöskin vähälle hoidolle, mutta kyllä niistä jotain ihasteltavaa on saanu, sen minkä on ehtinyt olla kotona. Tässäpä kuvia tämän kesän kukista.


Alkukesästä kaikki on vielä kaunista. Takapihan terassi.



Kevätkaihonkukka. Nyt minulla on myös lemmikkiä. <3



Narsissit kukkivat ihan ensimmäisinä.
Tämä kun on otettu 14.6.



Sitten kukkivat tulppaanit. Nämä kaksi väriä tänä vuonna, tumma ja takana pinkki.
Tämä kuva on otettu 28.6.



Tämä oli meidän alkukesän projekti. Rakennettin meidän 11v koira vanhukselle aitaus takapihan ympäri, että pääsee vapaasti kulkemaan ja saadaan pitää takaovea auki helteillä. Portit ovat ruohonleikkaajia varten ja lapsia. Tällä hetkellä lapset eivät vain kulje porteista, vaan kiertävät aidan reunaa. Voivat toki olla liian vaativat avattavat lapsille, mutta silloin kun olemme reissussa, avaamme koko aitauksen ja portit pois edestä, niin pääsee vapaasti kulkemaan. 



Keisarinkruunut kukkivat ehkä viimeistä kertaa tässä. Kirjoittelin alkukesästä, että nämä pitäisi ottaa tästä seinän vierestä pois, kun kukkapenkki on kivijalassa kiinni, niin asunnon omistajalta tuli määräys, että kaikki kivijalassa kiinni olevat kukkapenkit pitää poistaa ja soraa tilalle.
Taustalla kukkii daalia omassa ruukussa. 
Tähän suunnittelin sitä ruukkupuutarhaa, mutta toistaiseksi on jäänyt ajatuksen asteelle.



Alla olevat kuvat on otettu tänään.

Peurankello



Poimulehti



Lilja nupullaan. Olen tainnut siirtää tämän ruukusta joskus kukkapenkkiin, katsotaan mikä tästä tulee.



Keltapäivänlilja. En edes muista koska olen tämän saanut fb-kirppiksen kautta, varmaan jotain 5 vuotta sitten ja nyt tämä kukkii enismmäistä kertaa meidän pihassa, sen siirron jälkeen, näin ainakin muistelisin. :D <3





Tarha-alpi? vai mikä. 
Olen ostanut tämän joku vuosi sitten taimistolta ja nyt näyttää että on lähtenyt leviämään.




Gladioluksen sipulit istutin suoraan ruukkuun alkukesästä, ulos.
Saa nähdä ehtivätkö kukkia. Kylvin samalla ruukkuihin erinäisiä kukkien siemeniä, 
eivät näytä lähteneen kasvuun.



Tähän pyritään nyt. Tai yritetään.




Niin ja minä aloitin Me&i esittelijän täällä Itä-Lapin alueella. :) Jos haluat järjestää kutsut, niin kommentoi vaikka alle. Sitten mulla on facebookissa oma Me&i ryhmä Jonnan Me&i, sinne vain liittymään. Tokmannille oli muuten tullut jo krysanteemit myyntiin, minusta se on syksyn merkki.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Ruukkupuutarhan suunnittelua - vinkkejä

No niin, eilen meillä oli asukastoimikunnan kokous, jossa jäsenenä kysyin apuja ja sitä, että aletaanko rakentamaan kivijalkojen viereen niitä sorajuttuja ja poistaisko ne tosiaan tuon etupihan kukkapenkin, niin saisin alkaa rakentamaan siihen ruukkupuutarhaa. No vastaus oli kielteinen, tai siis en saa siihen apuja, kun ei ole taloyhtiön istutuksia, niin täytyy kaivaa itse kukat pois ja asentaa sora. No eipäs siinä mitään, näin täytyy tehdä, jos vain saisin jostain sen soran siihen. Mies lupasi olla mulle apuna, tai ei suoraan, mutta siitä keskusteltiin.

Mutta sitten mietin tosiaan, että eihän siinä ole nyt kuin sitä vuorenkilpeä, saniaisia ja keisarinkruunuja ja nää jälkimmäisenä mainitut kasvaa kitusasti jo, ovat niin vanhoja. Ja ainoastaan tuolla vuorenkilvellä on isot juuret. Eli kysymys onkin, että kuinka paljon sitä joutuu kaivamaan pois, kuinka iso kolo siihen tulee? Meillähän on ollut nyt siis keskustelua siitä asukastoimikunnassa, että kukkapenkkejä ei saisi rakentaa kivijalkaan kiinni. Meillä sellainen oli tässä etupihalla kun tähän muutettiin ja minusta se on ollut kiva. Tänä keväänä vain havahduin siihen, että mitä jos sittenkin ottaisi sen pois ja rakentaisi siihen ruukkupuutarhan. Mutta, kaipaisin kovasti vinkkejä sellaisen rakentamiseen. Siis olisin ikikiitollinen vinkeistä. Tarkoitus olisi tehdä ruukkuhankintoja Kodin Terrasta, mahdollisesti jo tulevan viikonloppuna. Se lähin Kodin Terra sijaitsee meiltä semmosen parin tunnin ajomatkan päästä, joten ihan joka viikonloppu ei tule lähettyä, mutta nyt olis ehkä käyntiä, niin hankkisin jo samalla, mutta mitä ja minkälaisia ruukkuja? Ja kysymys on myös, että minkälaiset kasvit ruukuissa menestyy, voiko niihin laittaa esimerkiksi perennoja? Vuorenkilpeä? Saniaisia? Mitä? Muutakin kuin vihreää, eli persiljaa ja salaattia ja tämmösiä. Mitä muuta?

Laitan tähän alle kuvan, kohteesta johon olisin rakentamassa ruukkupuutarhaa. Ja sitten laitan myös kuvia mahdollista ruukuista mitä siihen suunnitelin, niin kommentoikaa mikä tai mitä ruukkuja siihen laittaisin. Ja miten tälläinen sora siihen asennetaan, eli pitääkö olla jokin kangas alle ja sitten sora päälle? Mittailen ehkä tilan myöhemmin, jos tarvetta ilmenee, niin ilmoitan tännekin.



Tässä ruukkuvaihtoehtoja. Numeroin kuvat, niin on helpompi kommentoida.


Ruukku nro 1. Näitäkin on eri kokoja. Tämä on kokoa 34x21x18cm. Sitten on myös isompia.
Näihin tälläisiin puulaatikoihin olen ihastunut ja niitä olenkin tähän mennessä
löytänyt lähinnä kirpputoreilta.


Ruukku nro 2. Tätäkin ilmeisesti oli useampaa eri kokoa, mutta koko mitä katsoin 
tähän oli: 29x12cm. Kevytsementtiä on tämä.

Ruukku nro 3. Polyrottinki ruukkuja on eri kokoja, halvin mitä katsoin on koko: 28x45cm


Ruukku nro 4. Entä mites tämmönen? Tämän koko on: 31x19cm



Tässäpäs jotakin, kiva jos kommentoit! :)

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Voimavarat - minun voimavarat

Kirjoittelin tuossa viimeksi niistä Rovaniemen Rakentajamessuista ja Kelekkamessuista, niin minulle jäi mieli että täytyy tarkentaa. Vaikka kirjoitin että oli pettymys ja Kelekkamessuilla tunkosta, niin en ole kuitenkaan pettynyt tai en kadu että kävimme siellä. Kyllä sieltä aina jotain käteen jää, ja jos ei jää, niin ne on minulle voimavaroja. Siis voimavarat, mitä ovat minun voimavarat? Kirjoittelin tuolla aiemmin oman tarinani, minun itseni on ollut vaikea palata siihen tekstiin. Olen jotenkin niin täynnä kaikkea tätä "sairautta" mitä minulla on. Haluaisin olla niin kuin muutkin, vaikka ei nämä isoja juttuja ole ja masennustakin on erilaista, minulla ne ovat hallitsevaa pelkoa, ahdistusta, pakko-oireita jne. En koe olevani samanarvoinen tai samalla tasalla muiden kanssa, muut ovat minun yläpuolella. Enkä jaksa aina edes yrittää olla samanarvoinen. Lisään vielä että en lepää silti laakereilla, vaan teen töitä sen eteen että parantuisin, taistelen välissä lääkäreitten kanssa jne. No kaiken tämän keskellä, jotta nämä asiat edes vähän unohtuisi, minulla on voimavaroja tai niin koen.

Minun voimavaroja ovat - siis juurikin se, että pääse kotoa käymään jossakin, kuten nämä messut. Ja shoppailu, voi ei siis taidan tykätä vähän liikaakin shoppailusta. :D Tykkään käydä syömässä ulkona. En ravintoloissa, koska niissä on pienet annokset, vaan lounasbuffetit ovat ihan kivoja täällä meillä päin, niistä saa kaiken kerralla ja ihan kohtuu hintaan. Se että pääsee siis käymään jossakin kotoa pois. Vaikka kotonakin on kiva olla. Opiskeluaikana muutin niin monta kertaa saman kaunpungin sisällä, kun missään ei ollut hyvä olla. Opiskeluiden jälkeen muutimme nykyiseen asuinpaikkaamme ja koputan puuta, tässä on ollut ihan hyvä asua. Meillä on mahtavaa se että meillä on asukastoimikunta, asumme siis vuokralla. Se on kyllä sellainen asia, että ei senkään takia haluaa muuttaa mihinkään. Olen siis tässä asukastoimikunnassa jäsen. Ja Lappi, se kun ei lähe minusta, minen lähe sieltä. Synnyinjuuret missä on, niin siellä asuinjuuretkin.. Ja se että saa jutella jonkun kanssa asioista, nyt on menossa mulla fysioterapia ja siinä on kiva myös puhua asioista kun on hoitajan kanssa samalla aaltopituudella. Luonto on tärkeää, luonnossa liikkuminen, joka tosin nyt on jäänyt vähän vähemmälle. Siten kaikki kukatkin ovat minulle tärkeitä. Läheiset ovat minulle tärkeitä. Pitää olla onnellinen pienistä asioista, kuten vaikka siitä että on katto pään päällä, se ei ole kaikille itsestään selvyys, eikä tavoitella suuria. Toki unelmia pitää olla. Joskus sitä kuitenkin miettii että onko kaikki turhaa ja isoja asioita pyörittelee mielessä.
Mutta mikään ei ole tullut helpolla. Siis nuo reissuun lähdöt. Tai on aina ollut jotain vastutusta. Universumi on tahtonut kertoa että reissuun ei pidä lähteä, silloin minä olen yrittänyt taistella sitä vastaan ja keksiä keinot miten pääsee johonkin, en ole luovuttanut. Mutta ainainen vastustus tuntuu raskaalta. 
Ja sitten miettii että onko tehnyt oikean ratkaisun. 

Olen tosiaan tässä nyt suunnitellut sitä ruukkupuutarhaa ulos, siitä teen myöhemmin varmaan oman postauksensa.

Iiks, meidän koira cairnterrieri Roosa täytää muuten huomenna 11v. Joka päivä, joka yö tätä nykyä seuraan hänen mahan liikettään, hengitystä. On huoli toisesta. Mutta silti niin ristiriitaiset tunteet. Meillä on ollut nyt huolta Roosasta "Eräpirtin Saimi". Hänellä on todettu nyt olevan mahan alueella ainakin 4 nisäkasvainta ja siihen päälle vielä pitäisi poistaa kohtu, niin ollaan käyty nyt ainakin kahdessa eri eläinlääkärissa arvioimassa tilannetta, kun eka ei löytänyt verisuonta että oltaisiin saatu aloittaa leikkaus, niin se jäi silloin silleen, Roosa päätti itse että ei leikata. Verisuoneen laitetaan kanyli, että saa siihen tipan. Ja nyt sillä on ilmeisesti juoksu, niin ei voi leikata. On olemassa siis vaara että tulee kohtutulehdus, kun kohtu on paikallaan ja silloin elinaikaa voi olla hyvin vähän. Se että miksi tämä leikkaus on venynyt näin pitkään, niin ei ehkä olla tiedetty tarpeeksi asiasta, ja se että se on riski leikata, ja leikkauksen jälkeinen kipu pari päivää. Ja niin pois päin. Mutta tässä ollaan. Jotenkin sitten havahduin tilanteeseen ja se että, Roosa on meidän ensimmäinen yhteinen koira, niin sain edullisen tarjouksen niin käytimme Roosaa valokuvassa. Tästä tuli nyt sillisalaatti postaus mutta, tälläistä tällä kertaa. Päivä kerrallaan mennään. Tässä on yksi kuva sieltä kuvauksista. Tämä kuvaus oli hieno kokemus, voimaannuttava valokuvaus! Suosittelen kaikille. Samalla kuvasimme koko meidän perheen, minä, mieheni ja meidän koira, (siitä ei kuvaa, vaan Roosasta). Kuvan kopioiminen on ehdottamasti kielletty ilman lupaa!



Mitkä ovat sinun voimavaroja?

Mukavaa viikonlopun odotusta! t. Pelaguu <3

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Rakentajamessut Rovaniemi 2019

Heippa, tosiaan viime postauksessa lupailin sitä postausta Rovaniemen Rakentajamessuista, niin tässäpä jotakin. Rovaniemen Rakentajamessut järjestettiin 27. ja 28. huhtikuuta, me käytiin lauantaina 27. huhtikuuta.

Aloittelen sillä kun kävimme viime vuoden marraskuussa (mikäli muistan kuukauden oikein :D) Lappi Areenalla Kelekkamessuilla ja nämä Rakentajamessut järjestettiin samassa paikassa, niin vähän vertailen. Niin ihan ensinnäkin Kelkkamessut täytyy sanoa olivat pettymys. No ei siinä mitään, että parkkipaikat olivat täpösen täynnä kun saavuimme paikalle kelekkamessuille, jouduttiin jättämään auto kauas, tai lähinnä hakemaankin paikkaa, mutta ei se haitannu. Ei siellä vaan ollut sellaista tarjontaa joka olisi sittenkään kiinnostanut. Ja Kelkkamessuilla oli monta hallia, ja siellä meinasi ihan mennä hukkaan ja eksyä ja sitten se väen paljous siellä sisällä, ei ollut mielekästä juuri mitään katsoa kun missään ei juurikaan saattanut kävellä, ihmisiä oli sisällä niin paljon, ettei sinne oikein meinannut mahtua. Yhteen halliin, jossa oli lava, niin siinä oven suussa piti odotella tovi, että pääsee sisään, siinä oli melkoinen sumppu ihmisiä. Kelkkamessuilla oli mielestäni ainakin A-oikeudet, ja sitä en oikein tahdo ymmärtää, miksi jossain messuilla pitää tarjoilla kaljaa. En tykännyt siitäkään. Joku voi korjata jos olen väärässä tuon anniskelun suhteen, mutta tämmönen muistikuva jäi. No sehän on ehkä vain niin, että tämmösellä, jolla on kukkaron nyörit kiriällä, eikä ole rahaa kalliisiin kelkkavaatteisiin saati uusiin kelkkoihin, mutta "harrastaa" jossain määrin kelkkailua, harrastaa :D no joo, en harrasta mutta, moottorikelkka pihasta löytyy ja kiinnostaa homma, niin meikäläiselle siellä ei ollut mitään, kiinnosti vain nähdä, että minne kaikki meijänki kuntalaiset tuolloin menee ja mitä siellä on niin ihmeellistä, niin nyt se nähtiin. Paljon ihmisiä, valtavasti ja monta hallia sokkeloisessa Lappi Areenassa erilaista kelkkailutavaraa. Itseasiassa minähän löysin sitten ihan kelkkailuliikkeestä myöhemmin nyt keväällä ostettavaa paremminkin kuin messuilta. Ja tuntuvilla alennuksilla.

No sitten rakentajamessuille. Kävin ekaa kertaa Rovaniemen Rakentajamessuilla. Kiinnostuin niistä siksi kun näin mainoksen, jossa kerrottiin, että messuilla on ulkoterassin ja piharakentamiseen vinkkejä ja kojuja. Sekä myöskin sisäsisustamiseen vinkkejä ja kojuja. Ja Kotoisa ohjelmasta tuttu Seija Strand, hän piti luennon ja hänet sai tavata meet&greetissä. No, pettymys oli oikeastaan nämäkin messut. Verrattuna Kelekkamessuihin niin päästiin jopa Lappi Areenan, joka on muuten jääkiekkohalli, parkkipaikoille, väkeä oli siis huomattavasti vähemmän kuin kelekkamessuilla. Sisällä oli vaivaton ja helppo liikkua. Näytteilleasettajia oli vain yhdessä hallissa, yhteensä jotain 40 näytteilleasettajaa. Ja tänne oli mukavampi tulla, siis sisäänkäynti oli erissä kohtaa kuin Kelekkamessuilla. Tää oli se oikea sisäänkäynti, voin olla väärässä, että tästä ei päässyt Kelekkamessuille sisään, mutta on tuo niin sokkeloinen paikka, että kartta oli kyllä paikallaan, jonka saimme nyt mukaan sisäänkäynnin aulasta. Nyt ei kuitenkaan tarvinut sokkeloida, koska näytteilleasettajat oli tosi selkeästi ja yhdessä hallissa ja sisääntulokäytävällä. No kuitenkin.

Menimme ensin kuuntelemaan Seija Strandin luentoa rakentamisesta ja sisustussuunnittelusta. Luento paikka oli hieman hassu ja ahdas, mutta kyllä siinä kuunteli. Se oli kyllä jännä, että Rovaniemellä esiintymislava oli hieman hassussa ja ahtaassa paikassa, se olisi voinut olla näyttelyhallissakin, kuten se oli kelekkamessuilla, mutta ehkäpä siinä on omat syynsä, tuo oli kuitenkin helppo siinä mielessä kun penkit oli siinä valmiina. Oikeastaan ainoat kuvat jotka otin, olivat tältä luennolta. Onneksi ei sitten enää niin harmittanutkaan, kun oikea kamera jäi kotiin, kun ei ollut muuta kuvattavaa, kojuja en kehdannutkaan kuvata. Sitten lähdimme kiertelemään kojuja ja pettymyshän siinä tuli. Ei siellä ollut yhtään piharakentamiseen tai sisäsisustamiseen kojuja tai mitään muutakaan aiheeseen liittyvää, vaikka niin oli luvattu. Lähinnä jotain omakotitalorakentamiseen liittyvää. Keittiöjuttuja, ilma- ja maalämpöpumppuja, saunarakentamista.. jne. Kartassa oli kohta, että "sisustusbasaari", no sitä me emme kuitenkaan missään vaiheessa löytäneet, sitä ei kai ollutkaan. Mutta eihän näitäkään tietäisi, jos ei olisi käynyt. No ostinhan minä yhden sisustus.. mikähän se on sisutusjuliste, ilman kehyksiä, niin se ei ole vielä taulu kaiketi, Art Miriamin osastolta. Art Miriam on Rovaniemeläinen taidemaalari, upeita töitä hänellä. No sen verran sisutusta siellä oli. Pikaisen kiertelyn jälkeen menin Meet & Greetiin. Tuossa alaolevassa linkissä on kuva Seija Strandista ja rouvasta meet&greetissä, niin minä odotellen vuoroani siinä kuvaajan vieressä, en näy kuvassa.


Nämä kuvat tosiaan luennolta.
Tässä ihana vaatehuone ratkaisu. Tarpeeksi iso.
Miesten vaatteet siinä henkkareilla. <3



Tässä naisten vaatteet henkareilla, isossa ihanassa vaatehuoneessa
ja korkkarit mahtavasti siinä rivissä seinällä. Ai että, tämmönenkö ois. <3



Kokolattiamatot yleistyvät. Tässä mattoa oli laitettu portaisin.
Minusta erikoinen ratkaisu, ei ollut mieleeni.



Seija Strand luennoi.



Ihana makuuhuoneratkaisu. <3 
Ikkuna tuossa taustalla seinässä ja sängy siinä alla.
Pahoittelen huonoja kuvia.




Meet & Greetissä sai jutustella ja kysyä vinkkiä sisustussuunnittelija Kotoisa -ohjelmasta tutulta Seija Strandilta. Mukaan kehotettiin ottamaan valokuvia ja/tai pohjapiirrustus. Minä kysyin vinkkiä omakotitalon pohjaratkaisuun (ei oman, toiselle) ja oman olohuoneen sisutukseen ja värimaailmaan vinkkejä. No sekin meni vähän hassusti, kun minulla oli kiire, niin menin vuorollani Seijan luokse ja vähän siinä sitten tuli sönkötettyä, että minulla on hoppu toiseen paikkaan, (kun olimme menossa valokuvauttamaan meijän koira ja aika aikataulutettu oli kyllä päivä, niin se meni vähän hassusti) ja niin pois päin. Ei siinä kuitenkaan mitään sain kysyttyä asiani ja aikataulussakin pysyttiin oikein hyvin. Mutta tuli ehkä tunne että tulin väärään aikaan siihen, no omalla vuorollani kuitenkin, mutta eipä siinä mitään. Aivan hyvin kaikki meni. Aikaa oli rajoitetusti myös kysyä meet&greetissä. Kiitos muuten Seija Strandille, voitimme vielä viime hetkellä liput ko. Rakentajamessuille! :D Mutta ei mua mikään harmita, nyt vaan ei oikeastaan ollutkaan muuta kerrottavaa kuin tälläinen juttu vain. Mutta arvatkaas mitä? Nyt toukokuussa samaisella Lappi Areenalla järjestetään Käsityömessut, arvatkaa kiinnostaisko nekin? ;) Eipä, eka kerta olis sekin mulle ja tuplasti enemmän näytteilleasettajia kuin Rovaniemen Rakentajamessuilla. Kääks, ihania vaatteita ja kaikkea!

Tämä matto oli Meet & greetissä. Ihana matto! Värikäs.



Muuten, olikos viikkoa tai kahta ennen Rovaniemen Rakentajamessuja, samaiset messut järjestettiin Oulussa. Oulussa vieraita oli ollut 8559 ja Rovaniemellä vieraita oli käynyt 2678. Luulenpa, että Oulussa on ollut paljon monipuolisemmat ja sehän riippuu ketä näytteilleasettajia saadaan paikalle. Ja luulenpa, että sitä ulko- ja sisäsisustuspuolta on ollut enempi sitten Oulussa. Näytteilleasettajia on ollut yksistään 170 Oulussa.


Tästä linkistä pääset Pohjois-suomenmessujen nettisivuille katsomaan kuvia Rovaniemen Rakentajamessuista.

Kierteletkö sinä messuja ja jos, niin minkä aiheisia, muutakin kuin puutarhaa, kenties? ;)

Meillä on vaan vähän hankala ihan kierrellä kierrellä messuja täällä pohjosessa, kun niitä ei oikein järjestetä, varsinkaan puutarhamessuja, mitkä kiinnostais kans. Ja jos niitä järjestetään, niin ne on niin turkasen kaukana meistä, mutta en minä sen takia muuta asumaan muualle. Mutta eipä siinä pitkiin välimatkoihin on jo tottunut. Eipäs siinä mitään ihmeempää, näillä mennään eteenpäin. Semmoiset messuporinat tällä kertaa, kyllä sieltä aina jotain käteenkin jää. Kesää odotellessa! Lunta on vielä ihan valtavasti varsinkin takapihalla, etukesä ottaa vähän aina takapakkia. Ei ole mitään kukkakuulumisia vielä omalta pihalta. Mukavaa äitienpäivän viikonlopun odotusta kaikille!

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Heippa - ihanaa kevättä, lumi sulaa, missä vielä kukat..

Hei ja ihanaa uutta viikkoa ja pääsiäisen jälkeistä aikaa kaikille!



Kuva lainattu Hidastaelämää fb.sivulta.




Tämä kuva on otettu tänä aamuna etupihalta. Onhan se vielä karua kauneutta, kaikki roska paljastuu pikku hiljaa lumen alta. Auringosta ja lämmöstä ollaan saatu nauttia. Vettäkin satoi pääsiäisenä, jottei totuus unohtuisi. Syksyllä laittamani kanervat eivät nyt onnistuneet, olen saanut pidettyä ne koko talven oikein punaisina ennen, mutta nyt ne on vähän ränsistyneen näkösiä. Kukkia vaan saa vielä odotella. Niitä ei nouse etupihalle. Takapihalle sitten kevätkukkia, mutta siellä on aivan järkyttävästi vielä lunta. Lumet on kyllä saanet etupihalla kyytiä.

Asutaan tosiaan vuokralla ja minä olen asukastoimikunnassa ja viime kokouksessa tuli puhetta siitä, että kun nää kukkapenkit on joissakin asunnoissa tehty tähän kivijalan viereen ihan kiinni, niin ne pitäisi purkaa. Tämäkin oli jo tässä kun me muutettiin tähän. Mitähän tähän voisin sitten keksiä? Mietin, että voisko kasvulaatikoissa kasvattaa jotakin kukkia, varmaankin vois. Tuo ruukkuhan voi olla tuossa, jonkilainen kivetyshän tuohon kivijalan viereen tulee, jos ne päättävät alkaa sitä purkaa. Mutta mitäs sitten tuohon ruukkuun istuttaisin tänä kesänä? Jotain kivaa, ajattelin, että jos löytäsin daalian kukkatorilta, ne on niin kauniita, minulla kerran on ollut sellainen. Tässä on nyt keisarinkruunuja mutta ne on aika huonoja jo ja sitten tuo vuorenkilpi, se on ihan kiva, siitä tykkään, mutta sehän varmaan lähtee jos niin päätetään.



Hmm, viikonloppuna olisi Rakentajamessut Rovaniemellä, auto vaan meni rikki, kiinnostaisko sieltä postaus? Jos saamme auton kuntoon, mahdollisesti piipahdamme siellä. Näytti, että oli ehkä vähemmän näytteilleasettajia kuin Oulussa. Minua kiinnostaa sisäsisustaminen sekä ulkoterassin sisustusideat, niitä toivoisin sieltä löytyvän. Kuulostellaan! Moikka. t. Pelaguu

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Takapihan puutarha pörhistelee lumipeitteen alla + arvontamuistutus

Miltä siellä teilläpäin näyttää? Lunta on tullut yhden keväimen verran. Aluksi näytti että ei ole paljoa lunta, mutta se on nyt varmaan parin viikon sisällä satanut yhden talven verran melkein lunta, että vielä kun tulee katolta lumet alas niin me ei nähä sisältä ulos mitään. Eli paljon enemmän sitä tuntuu nyt olevan kuin muina talvina.

Arvontapostauksen kommenttikenttä on elänyt hiljaiseloa. Missäs te kaikki ootte? Noh, minäpäs ajattelin vielä vähän lisätä panoksia. Nimittäin lisää satelee vain palkintoja! :D Tai se selvinnee tässä tämän viikon aikana, eli jatketaan arvonta-aikaa vielä viikolla. Ja kun vielä ei ole sitä yli 20 kommentoijaa niin ei voida arpoa sitten muutenkaan palkintoa, ja kaikki jäis vain mulle sitten ne palkinnot, ei se niinkään ole kivaa. Mä haluan antaa ne eteenpäin, koska se on mukavaa! :) Palkintolisäykset on sillä tavalla, että voit vaihtaa ne jo olemassa olevaan tuotteeseen.






Tässä ollaan elelty muutenkin nyt ihan hiljaiseloa, kun sairastuin taas flunssaan, ei oo koskaan ollut näin että lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa peräkkäin sairastuin flunssaan. Kuulostellaan, joskos tässä retkille lähdettäisiin! Heippa! :) Klikkaa itsesi tästä arvontapostaukseen.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Arki

Arki on alkanut. Vaatii hieman taas totuttelua, mutta kyllä se siitä taas lähtee. Ilma näyttää talvelta, vaikka vielä joulun aikaan oli niin vähän lunta, että piti ihan jännässä olla että tuleeko musta talvi, no ei tullut ja nyt lunta on alkanut tupruttaa ihan kivasti. Minulle tuo ois riittävästi, mutta turistihommissa, joilla Sallakin elää, niin on vielä aika niukasti.






Uudenvuodenaattona käytiin katsomassa soihtulaskua ja lasten ilotulitusta laskettelukeskuksessa Sallatunturilla alkuillasta, kun en jaksanut valvoa puolille öin. Sinne on viime vuoden tapaan avattu myös Snowlougne lumibaari ja ravintola sekä pieni hotelli. Se on vielä osittain kesken, lunta on tullut niin vähän ja pakkasiakaan ei ole ollut kovasti. Retkeillä ei ole vielä ehitty mutta suunnitelmissa on. Mietin vielä viime vuoden retkiä, että yhdestä voisin vielä tehdä postauksen, kun on jäänyt tekemättä. Mutta sitten kun sen aika on. Ja sitten mulla on blogin synttäriarvontaa suunnitteilla, siellä on kyllä huippu palkinnot, joten pysyhän kuulolla! Mitään en halua luvata varmaksi, päivä kerrallaan - aika näyttää.










Näillä eväillä tähän vuoteen.


Kaikkea hyvää alkaneeseen uuteen vuoteesi! <3:llä Pelaguu