Raajärven kaivos

Kesän retkeilykausi avattiin kun viikonlopun retkellä suunnattiin Kemijärven Raajärvelle, lähelle Misin kylää ja Raajärven jo suljetulle kaivokselle. Sää oli suotuisa ja lämpimän kesäinen. Raajärven kaivoksen löydät ajamalla esimerkiksi Kemijärveltä Rovaniemen suuntaan n. 40 km, josta käännyttään vasemmalle, tienviittoja seuratan, jossa myös opasteet Wanhaan kaivoskylään. Nykyään kaivoksen välittömässä läheisyydessä toimii Wanha kaivoskylä, Ravintola Mainari, muutoin kylä kaivoksen lähettyvillä on hiljainen, melkeinpä aavemaisen tyhjä.. Paikka henkii muistoja, sillä onhan täällä ennen toiminut mm. päiväkoti. Jos työntekijöitä on ollut kaivoksella sen 200, asukkaita on ollut siihen tuplasti päälle, nyt kylän elo on hiljentynyt, paikka pyörii vain matkailijoista. Nytkin kun kävimme siellä paikalla oli muutama muukin turisti. Itse kaivosalueelle on pääsy kielletty ja siinä on puomi, kyltin mukaan siellä toimii Viitasepät, mutta paikka ja alue on hiljainen. Alueella on paljon vanhaa jopa varmasti kaivoksenkin aikaista tavaraa. Vaikuttava paikka.

" Raajärven rautakaivos toimi Kemijärven Misissä 1964–1975. Otanmäki Oy aloitti siellä rautamalmin tuotannon 1959 ja kaivostoiminta päättyi 1967. Kaivostoiminta siirtyi vuonna 1968 Rautaruukki Oy:lle, kun Otanmäki Oy fuusioitiin osaksi Rautaruukki Oy:tä. Kaivos kuului Misin rautamalmialueeseen jolla sijaitsivat myösKärväsvaaran ja Leveäselän rautakaivokset. Misin alueelta louhittiin yhteensä yli 8 miljoonaa tonnia rautamalmia josta saatiin noin 3,5 miljoonaa tonnia rautamalmirikastetta. Raajärven osuus malmintuotannosta oli 6,5 miljoonaa tonnia. Enimmillään Raajärvellä työskenteli yli 200 työntekijää.

Raajärven kaivokselle johti 14 kilometriä pitkä sivurata Misin rautatieasemalta. Rata oli käytössä vuosina 1963–1976. Kun liikenne radalla lopetettiin, pääosa ratapenkereestä muutettiin autotieksi, ja on nykyisin paikallistie numero 19772.

Rautaruukki lakkautti Raajärven kaivoksen 1975. Suurin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä siirtyi Kolariin Rautuvaaran kaivokseen. Raajärvellä sijaitsee kaivostoiminnan jäljiltä veden täyttämä avolouhos joka on aidattu. Veden syvyys louhoksessa on 47 metriä. Myös entinen kaivostorni on säilynyt.

Entinen Raajärven kaivoskylä on nykyisin matkailukäytössä. Kaivoskylä on ollut muun muassa Aki Kaurismäen Ariel-elokuvan ja saksalaisen Stalingrad-elokuvankuvauspaikkana. " - lainaus Wikipedia -sivustolta

Kaivostorni ja kivilouhosta

Kaivoksen lähellä on vanhoja rakennuksia, oletettavammin nekin ovat kuuluneet kaivokselle.

Juna kulkee vielä Misiin, tämä rautatie on Raajärvellä soramontulla,

 jonne kuljetetaan sotilaita harjoituksiin junalla. 

Kevät on edennyt jo meilläkin melko pitkälle, päivässä ehtii tapahtua paljon. Tälläinen hidas ihminen ei taho pysyä perässä, vasta kuukauden alussa meilläkin oli vielä lunta, nyt kukat jo kukkii. Myöhemmin niistä lisää. Hyvää uutta viikkoa ja alkavaa kesäkuuta kaikille!

Kukkia ja nuppuja

Kevät etenee hurjaa vauhtia, jotkut sanovat, että ollaan aikasessa. Edistystä on tapahtunut paljon eikä enää ole lunta missään, muuta kuin kasoissa, joihin lunta on ajettu. Paikoin on näkynyt jo mustikan kukkia metsässä. Lehti on isolla hiirenkorvalla. Lupasi lämpenevää, nyt on ollut viileää. Eilen oli kesän ensimmäinen ukkonen ja kovasti tuo jytisikin, ovet ja ikkunat helis. Empä muista noin kovaa ukkosta tässä olleen, ainakaan viime kesä ei ollut ukkoskesä, onkohan tämä kesä ukkoskesä?

Puutarhassakin tapahtuu, pikkuhiljaa kukkiin kehittyy nuppuja ja pian meillä vasta ensimmäiset kukat aukenevat. Paljoa sielä vielä en ole tohtinut touhuilla, myyriä on niin paljon, että ihan ilettää.. ja viileäkin on vielä ollut. Kylvökset odottaa vielä kylväjää, eihän tuolla mikään vielä kasvakaan kun on vielä ollut yöpakkasia. Jostakin luin, että esikasvatukset pitäisi viedä ulos vasta kesäkuun puolella, mutta hei, kohtahan on jo kesäkuu!! Esikasvattamani liljat ovat hurahtaneet niin pitkiksi, että saa nähä tuleeko niistä mitään, liian pitkiksi. Etupihalla narsissien ja muiden sipulikukkien osalta ei ole tapahtunut edistystä ja tuskin enää tapahtukaan siellä mitään. Viime syksynä istuttamani tarhakylmänkukassa näkyi pieniä alkuja.

Etupihalla tapahtuu kasvua. Vuorenkilvissä on nuppuja.

Viime vuonna tuomassani lapin akileijassa on nuppuja.

Takapihalla.

Kevättähtiä oli noussut vanhasta nurmittuneesta penkistä,

 kaikkia sipuleita ei ole löytynyt.

Tulppaaneja nousee myös ihan kiitettävästi, sinne tänne, mutta nousee!

Viime vuonna niitä ei noussut yhtään. Iloinen täytyy olla näistä mitä nousee.

Kuvan tulput eivät ole ainoita nousijoita. 

Ilokseni viime keväänä pihaan tuomassa rentukassakin on nuppuja! 

Pitäisi vain keksiä sillekin vähän parempi paikka.

Minun puutarha-apulainen täytti maanantaina 8 vuotta!

Hyvää, aurinkoista ja lämmintä viikonloppua kaikille!

Kevään etenemistä luonnossa

Kun kuljen aamulenkki- tai iltalenkkipolkuja koiran kanssa ajatukseni on kokoajan, että havainnoin luontoa, luonnon kiertokulkua ja sen heräämistä uuteen kevääseen. On mukava huomata kuinka eri aikaan joka vuosi luonto herää, mutta loppujen lopuksi varsin samaan aikaan. Kevään edistyessä vuorokaudessa ja päivässä ehtii tapahtua jo paljon. Mukavaa kun pääsee taas kulkemaan tuttuja lenkkipolkuja, jotka talvella olivat hankien takana tavoittamattomissa tai hiihtolatuina. Niin pian se kevät kuitenkin tuli. Viime vuoden postaus hieman myöhemmästä ajankohdasta täällä.

Luntakaan tuskin enää tässä on, päivässä parissa ne sulavat ja hupenevat pois. Paikoin vielä luntakin löytyy ja paljonkinlaisesti. Mutta ei enään tässä kirkonkylän tuntumassa. Osa järvistä on luonut jäänsä, mutta eivät vielä kaikki.

Hiirenkorvista huomaa kevään selkeän etenemisen.

Kuvattu Lemminginkorvelle päin. Tässä postaus viime syksyltä kun kuvasin

 Lemminginkorven päällä.

Junginlammellakin poikkesin. Edellispäivänä kuvan otosta näin jälleen taas telkkäpariskunnan uiskentelevan lammessa, nyt niitä ei näkynyt.

Koiran lempipulikoimispaikka kesällä.

Takapihakin alkaa päästä lumipeitteestään ja tulppaanipenkissä näkyä jo alkuja, ihanaa! Myyrät ovat möyhineet melko pahasti nurmikon kauttaaltaan, sillä olihan täällä myyrähuippu viime vuoden syksyllä. Myyriä on liskutettu jo muutamia, myös etupihalta jossa myyrät tekivät tuhojaan kukkapenkkiin. Hiljaiselta näyttää sielläkin kasvun suhteen.

Mukavaa toukokuun jatkoa kaikille!

Tervehdys äitienpäivän viikonloppuun

Hyvää äitienpäivää

ja 

viikonloppua kaikille blogini lukijoille!

* *

Jumala loi sadottain
tähtiä taivaalle.
Sadottain näkinkenkiä
meren rannalle.
Sadottain kukkia niitylle.
Mutta antoi ainoastaan
yhden äidin meille
jokaiselle.

♥

♥:llä Pelaguu

Puutarhan kevätkuulumiset

Olipa mukava selailla viime vuoden postauksia ja todeta jälleen, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Viime vuoden kevään muistamme edenneen hitaasti, lumien lähtöä sai odotella ja taisi olla koleaakin, ainakin tämän vuoden kevääseen verrattuna. Tänä vuonna hetki ennen vappua saatiin nauttia huhtikuun poikkeuksellisenkin tuntuisista helteistä, ne taitavat saada vielä jatkoakin.. Ja niistä tykkäsivät myös sipulikukkien alut, vaikka hitaanlaisesti nousevatkin, kun varjoisella paikalla ovat sekä lumet saavat kyytiä. Lumen rippeitä vielä on ja ne tuntuvat hohkaavan kylmää.

Siivoiltavaa, haravoitavaa ja lumiauran tuhojen korjaamista löytyy vielä etupihalta. 

Odotellaan, että lumet sulaa kunnolla ja kuivaa maa niin pääsee hommiin.

Pieniä, urhoollisia alkuja

Keisarinkruunutkin jo nousee

Jännityksellä jään odottamaan että tuleeko näistä mitään,

vai ehtiikö myyrät ensin. Viime yönä oli jo myyrä käynyt!

Tummat kohdat ovat myyränkoloja ja eilen niitä ei vielä ollut, olivat jo

yhden alunkin syöneet.

Näillämain pitäisi olla myös tarhakylmänkukat.
Viime vuotiset ruskeat lehdistöt siellä näkyy olevan, mutta ei vielä muuta.

Sisälläkin tapahtuu..
Huomasin tuossa alkukeväästä, että on jäänyt tekemättä talvetuksista oma postaus kokonaan. Niitäpä nyt olen tässä tovin jos toisenkin pähkäillyt, että mitähän ne mahtais olla.. kunnes pari päivää takaperin hoksasin, että mitä ne on. Siispä niitä nyt olen kasvatellut, huhtikuun alkupuolella laittelin talvetukset itämään ja ainoastaan niistä näyttää nyt nousevan viime vuoden Lidlstä ostamani Roselily mixit. Nuista muista en kehtaakaan mainita.. ainoastaan sen verran voin paljastaa, että talvetuksista yksi taisi olla muistini mukaan daalianjuurakko, mutta ei näytä lähtevän kasvuun. Muita siemen esikylvöjä en tänä vuonna laita, kokeilen suorakylvöllä, tulee mitä tulee. Viime vuotista punatähkää en kokeillut talvettaa, koska en oikein sitten tykännytkään siitä. Sellainen yksinäinen pitkä ei tällähetkellä sovi puutarhaani.

Kurkottelevat kohti valoa, hieman varret venyvät, mutta saa välttää,

käänsin ruukut toisinpäin kuvan oton jälkeen.

Takapihalta ei ole juuri raportoitavaa, lumilapiolle ois vielä töitä, että sieltäkin lähtis loputkin lumet. Viime vuonna laitoin pihalle narsisseja, tänä vuonna ne jäi laittamatta. Kunhan lumet lähtee niin siivousta odottelee.

 Viime vuoden postaus tästä.

Iloista toukokuuta kaikille, jään odottelemaan loppujen lumien sulamista, että pääsee kunnolla pihatöihin!