Kalliojärvi talviasussaan

Pääsiäisenä ilmat eivät meitä suosineet, mutta juuri viimeisenä pääsiäispyhänä sattui sen verran sopiva keli, että lähdettiin käymään pilkillä, minä, mies ja koira. Matkasimme moottorikelkalla, minä ja koira istuttiin ahkiossa ja mies ajoi meidät perille pilkkivedelle. Pilkkivedeksi valikoitui tällä kertaa aivan uusi vesistö näin talviaikaan, tänne olen toivonut pääseväni ja nyt se toteutui. Kävimme täällä toissa kesänä, josta postauksen voit lukea tästä. Pilkkivetenä siis Kalliojärvi. Kalliojärvi on jäätikköjoen kallioperän muuroksen kuluttamaa rotkoa. Suomen Rotkot -kirjassa kerrotaan, että porrasmainen jyrkkä, kohti suoraa ylöspäin nouseva seinämä olisi otollinen esihistoriallisille kalliomaalauksille. Ja näin minä sitten muistinkin kun saavuimme paikalle. Nyt oli paljon helpompi tutkia tuota kallion punaa. Kovin lähelle siihen ei kuitenkaan päässyt, joten voin vain jäädä miettimään, olisiko mahdollista, että tuolla olisi esihistoriallisia kalliomaalauksia. Vaikuttavaa! Toisaalta mietin miten se olisi mahdollista?

Kalliojärvelle helpoin tapa talvella on tulla hiihtämällä. Sinne kulkee kunnostettu latu. Ja kesällä merkittyä polkua pitkin. Lisää kesäpolusta yllä olevasta postauslinkistä.
Kovin paljoa siellä ei ollutkaan kairin reikiä, olimme ainoita pilkkijöitä, koko päivänä. Mutta oli siellä muutamia reikiä, että jotkut olivat käyneet kokeilemassa. Ja moottorinkelkanjälkiäkin oli jonkin verran. Sen sijaan hiihtäjiä oli senkin edestä. Suosittu latu siis. Kalliojärven kierros. Kalliöjärven latu on 18 km pitkä ja se on merkitty helpoksi. Moni hiihtäjä ihasteli Kalliojärveä ohi mennessään.

Kalliojärvi sijaitsee Sallan kirkonkylän eteläpuolella.

Kalliojärveä jäältä katsottuna.

Ensin pilkittiin ja sitten mentiin nuotiolle paistamaan makkaroita

ja syömään eväitä. Kuvassa Kalliojärven päivätupa.

Nuotiopaikka.

Päivätupa. Päivätuvassa on myös kamina.

Liiteri.

Roosa. Meijän vanha kelkkakoira. Joka aivan pian täyttää 9 vuotta.

♥

Silta. Sillan ylittämällä pääsee kiikkumaan päivätuvalle ja tulistelupaikalle.

Makkaran paiston jälkeen pilkittiin vähän lisää.

Talvi pitää otteessaan edelleenkin. Luin jostain uutisen, että tämä on poikkeuksellista, että lumet ovat näin pitkään, mutta en löytänyt enää uutista. Aluksi olikin jo pari lämmintä päivää ja yötä, niin että lumet saivat jo jonkin verran kyytiä, mutta ei tarpeeksi. Nyt tuuli on kääntynyt pohjoiseen ja yöllä on pakkasta, aamulla teräshanget. Keväthanget vielä toukokuussa?! Aargh, tulisi jo kesä. Kun kesä on muutenkin niin lyhyt meillä. mutta antaa kovasti odotuttaa. Mietin tässä kesärenkaiden vaihtoa autoon, joko uskaltaisi. Aikaisin aamulla voi olla vielä jäiset tiet, luntakin nakkelee kokoajan, mutta ei niin että se jäisi tienpintaan. Mieheni mukaan voi jo vaihtaa kesärenkaat. Huh, mikä kevät! En ihan tälläistä odottanut, mutta koskaan ei voi tietää mitä tuleman pitää. Toivoisin kuitenkin, että kaikkea hyvää vain tulisi! Hyvää toukokuista viikkoa täältä pohjoisesta lumien keskeltä kaikille! ♥

Ystäväkirja

Hei vaan, vapun jälkeinen arki on palannut luoksemme ja minun ei tarvinne kirjoittaa millainen vappusää meillä oli, kun sen olette saaneet lukea jo useammasta blogista. Eli siis aivan samanlainen sää oli täällä kuin muuallakin päin suomea. Retkeilty ei, kun oli niin huonot säät, ainoastaan lauantaina käytiin pilkillä ja siitäkään en sen kummempaa postausta tee. Sen sijaan ajattelin nyt tarttua blogeissa jo kiertäneeseen ystäväkirjahaasteeseen.

Ystäväkirjani

Nimeni on

Jonna


Jotkut kutsuvat minua..

Lapsena minulla oli lempinimiä. Kaikki kuitenkin kutsuvat paljolti minua aivan omalla etunimelläni. Voitte miettiä ehkä mitä kaikkia nimiä tuosta Jonnasta voi vääntää tai mikä olisi ehkä se yleisin. Sitäkin on aivan vasta käytetty, mutta juurikaan minusta ei käytetä lempinimiä. Ja sitä ei sitten taas käytetty oikeastaan lapsena, mitä nyt on joskus joku satunnaisesti käyttänyt. Ja niin tädiksikin minua kutsutaan. ♥  Ensin olin vähän arka täti -nimitykselle, mutta nyt se on aika ihana! Jonna-täti -nimitystä käyttävät myös, lähinnä perhepiirissä. :D Ja onhan sille aivan looginen selitys, minulla on neljä täditettävää, siskon ja veljen lapsia. ♥


Olen syntynyt

Muistini mukaan Kemijärvellä. Silloin siellä taisi vielä olla synnytysosasto, nykyään ei ole. Nykyään pitäisi mennä Rovaniemelle ja meiltä sinne on kahden tunnin matka, Kemijärvelle tunnin matka. Mutta kotikuntani on Salla. ❤ Sallassakin on joskus ollut synnytysosasto, mutta ei enää minun aikana ja syntyessäni.


Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee..

En ollut ehkä niinkään varma, vaan haaveammattini oli varmaankin laulaja.


Mutta minusta tulikin..

Puutarhuri. Olen käynyt myös matkailualaa, eli ohjelmapalveluidentuottaja koulutuksen.


Kolme parasta piirrettä minussa

Hmm, vaikea. On vaikea löytää itsestä niitä hyviä puolia. :/ Ystävällinen, muut huomioon ottava, auttavainen.


Kaupunki

Amsterdam. ♥ Ihan paras. Muualla ulkomailla en ole käynytkään, jos Ruotsia ja Norjaa ei lasketa. Ja kotimaassa ei ole sellaista kaupunkia, jolle olisin sydämeni menettänyt. Toki tykkään kaikesta vanhasta miljööstä, niitä en ole paljon nähnyt, niitä olisi kiva nähdä lisää. Olen nähnyt vain Raahen wanhan kaupungin ja se oli kaunista. Linkki Raahen wanhan kaupungin postaukseen tästä.
Ja tietysti omasta kotikunnastani/asuinkunnastani pidän, mutta kun se ei ole kaupunki niin en voi sitä tähän laittaa.

Wanhaa Raahea

Biisi

Ei ole mitään tiettyä kappaletta. Johanna Kurkela on tällä hetkellä ykkönen. Sitten Chisu. Myös Anna Eriksson menee. Ja kaikki mitä Ylen Radio Suomesta tulee. :D Myös Bryan Adamsin Everything I Do I Do It For you on myös lähellä sydäntä.


Juoma

Ehdottomasti maito! Tykkäsin pienenä ternimaidosta, kai se on se sana. Eli suoraan siitä lehmänmaidosta, jota ei ole käsitelty. En tiiä meniskö nykyään. En ole maistanut. Vai maistoinkohan kerran kun olimme mieheni työporukalla reissulla ja yövyimme opetusmaatilalla?! Ja sitten vesi.


Sarja

Emmerdale. Katson myös Huippumalli haussa, Suomen Huippumallihaussa, Muodin huipulla, Iholla, Suomen kaunein koti, puutarhaohjelmat (suomalaiset). Oi ja miksi kaikkien hyvien ohjelmien pitää loppua niin äkkiä, kuten Tanssii tähtien kanssa!! Se oli ihan paras! ❤ Salatut elämät menee siinä sivussa, toisella silmällä, ei ole vaarallista jos joku jakso jää kattomatta, mutta Emmerdale pitää aina nauhottaa, jos on muuta. Sitten tulee katsottua Amazing race ja Selviytyjät. Näistä kahdesta parempi on Amazing race. Mutta kun sarjaa kysyttiin, niin se on ehdottomasti Emmerdale. Minä en osaa vastata lyhyesti, puhuessanikaan! :D Mutta silti, en ole puhelias. ;)


Kosmetiikkatuote

Käsirasva. Sitä kuluu, erityisesti talviaikaan.


Sovellus

Facebook. Eli älypuhelin löytyy ja siitä käytetyin sovellus on Facebook. Ja toisena Opera-selain, sitten myös Instagram ja Whatsapp. Ja blogger -sovellus ym. Mutta nuo käytetyimmät.


Instagrammaaja

Kyllä olen. Minulla on instagram-tili, mutta se on yksityinen, eikä se ole siis tämän blogin instagram -tili. Olen joskus miettinyt blogille omaa instagram -tiliä, mutta toistaiseksi, ne ovat nyt erillään, eikä minulla ole siis kuin yksityinen instagram -tili, blogilla ei ole, enkä ole niitä yhdistänytkään. Kuten Facebook -tilini, se on vain kavereille, tutuilleni..

Poimin tähän yhden kuvan instagramistani

ja se on oma ottamani, syksyllä marjan poiminta-aikaan.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen

Hmm, tällä hetkellä en tarvi lisää tunteja vuorokauteen. :D Sitä vain odottaa, että entisetkin kuluisivat, kun tietää, että jotain kivaa on tuonnempana luvassa.


Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana, kuuntelen Spotifystä 

En kuuntele, enkä käytä Spotifyä. Enkä myöskään juurikaan juo alkoholia, jouluna yksi lasillinen, siinä se, ja olen siihen määrään erittäin tyytyväinen, en osaa juoda viinejä, eikä minun tarvitsekaan osata, minun on hyvä näin, paitsi tässähän ei sanottu, että mitä juomaa, pari lasillista vettä kenties?! ;) Olipas pitkä lause. :D Voisin kuvitella kuuntelevani Johanna Kurkelaa, riippuen fiiliksestä. Perjantai-iltani menee kuitenkin yleensä jonkun hyvän ohjelman parissa, jos sattuu tulemaan telkkarista ja Facebookkia sellaillen. :]


Pakkaan mukaan matkalle

Kamera, puhelin, passi, rahaa ja vaatteita


Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe

Laulan. Olen niinkuin haluan! Ja teen mitä haluan, hahaah.. olen ehkä rennompi kun olen yksin kotona. Kun mies tulee kotiin, olen ehkä vähemmän puhelimen ruudun ääressä, kuin yksin ollessa olisin.


Viimeisin sisustusostokseni

Kangasta ostin. Näitä allaolevan kuvan kankaita löysin kirpparilta. Tätä kuvassa vasemmanpuoleista kangasta pitäisi vain löytää vähän lisää, siitä saisin sitten verhot tehtyä, nyt on aika niukka määrä tuota kangasta. Ja tyynynpäällisiä tai jotain muuta kuvassa oikeanpuolimmaisesta sisustukseen suunnittelin, ehkä ulos. ;) Tilaisin myös yhtä toista kangasta vasta, ja kokeilen saisinko siitäkin tehtyä verhot. Niin ja jos sitä pupua ei lasketa, onkohan se viimeisin minkä kotiutun.. se on vieläkin hyllyn reunalla, vaikka pääsiäiseen on kai tarkoitettu tai johonkin romanttiseen sisustukseen, mutta en ole sisustuksessani suuntautunut yhtään romanttiseen suuntaan, enkä pidä yltiö romanttisesta sisustuksesta, ainakaan sisällä.

Tässä pupu. Parempi kuva löytyy pääsiäispostauksesta.

Paras tapa tuhlata 50 euroa

On ostaa vaatteita! Voi niitä minulla ei tunnu olevan liikaa, kun en löydä oikein mitään sopivaa itselleni. On kummallista kun talviaikaan on paljon kuvastoissa neuleita, ja niitä minulla alkaakin jo olla, mutta välikauteen tarvisin tunikoita, kankaisia ja niitä en tahdo löytää sitten millään. Vaatteet olisi ensimmäinen käyttö-kohteeni rahalle, sitten tarttis myös kengät jne.


Ohjenuora elämässäni

Minulla ei ole mitään ohjenuoraa, mutta lainaan Saaripalstan Sailaa ja opettelen tähän, tämä niin osui omalle kohdalleni juuri nyt hyvin:

"Olen oppinut kaikenlaista, muun muassa sanomaan ei ja muutenkin kertomaan, jos joku asia tuntuu epämukavalta. Tämän opettelu jatkuu edelleen. Se on kuitenkin jo oleellisesti lisännyt hyvinvointiani. Samoin on tehnyt energiaa imevien ihmisten karsiminen. Tämä kaikki vaikuttaa itsekkäältä, mutta jos ei itse voi hyvin, ei sitten voi kukaan ympärilläkään. Mieliala nimittäin tarttuu. Siksi yritän ympäröidä itseni optimismilla ja hyvällä mielellä. "

Tämä kuva on ihan niitä ensimmäisiä kuvia, uudella kamerallani.
Ostin nykyisen kamerani vuonna 2014 ja kuva siis sieltä,
syksy 2014. Kuvan julkaiseminen on vain odottanut oikeaa hetkeä,
enkä tiedä onko se nytkään, mutta sopii tähän kai ihan hyvin.

Ihanaa, toivottavasti keväistä viikonloppua kaikille! Sääennuste näytti meillepäin sateita koko viikonlopuksi. Se tietää siis kotihommia. Niin ja ottakaahan tästä mukaan Ystäväkirja -haastetta, olisi enemmän kuin mukava kuulla muidenkin vastauksia.

Hauskaa Wappua!

Meillä leivottiin ja paistettiin tänään munkkeja. Sitten vähän maistettiinkin jo siman kera! Hyviä olivat.

Toivottelenkin jo kaikille

keväistä vappuviikonloppua ja hauskaa vappua! 

Toivotaan, että muualla suomessa pääsee jo vappupiknille, meillä ei vielä sovi haaveillakaan, ehkä sitten juhannuksena. Eli lumitilanteessa ei muutosta.  ♥:llä Pelaguu

Ruudun takaa -haaste

Bongasin Facebookin Puutarha ja piha -ryhmästä seuraavanlaisen haasteen. Haasteessa on tarkoitus ottaa 4 kuvaa, 4:ään ilmansuuntaan (pohjoinen, etelä, itä, länsi) omasta ikkunasta omalle pihalle ja puutarhaan tämän hetkisestä tilanteesta. Mitään säästelemättä, mitään kaihtamatta. Oli siellä sitten risukkoa, tai kovin ruman näköistä niin se ei haittaa, uskallusta näyttää se ehkä harmaakin puoli tai sitten ei. Siis yksi kuva per ilmansuunta. Mutta jos ei ole mahdollista ottaa kuvaa eri ilmansuuntiin, sitten kuva 4:stä eri ikkunanäkymästä. Voit kertoa kuvissasi, jos haluat, että mistä kohtaa pihaa ne on otettu tai mihin ilmansuuntaan. Ja nyt ajattelin sen tuoda tänne blogimaailmaan, ellei jo sitten täällä kierrä tälläinen. Haasteen nimi voi olla myös 4 kuvaa ikkunasta tai vastaavaa. Enkä tiedä onko tämä yhtään hyvä haaste, mutta kokeilen. :D Haaste jaetaan lopuksi 2-4 bloggaajalle.

Tällä hetkellähän siellä ruudun toisella puolella voi näyttää vielä aika kehnolta, mutta kun aikaa menee niin saattaa tulla hyviäkin kuvia.

Tässä minun osallistumiseni haasteeseen.
Meillä ei ole oikeastaan ikkunaa pohjoiseen, joten jätän sen pois.

Etelään päin kuvattu keittiön ikkunasta.

Tästä tykkään katsella tulppaanipenkkiä aamuisin ja miksei iltaisinkin syönnin yhteydessä,

nyt vain on vielä aika tavalla lunta, kun kevään eteneminen on lakannut.

Itään päin tai melkein. :) 

Tästä terassinäkymästä onkin täällä blogissani kuvia.

Nyt se vain on vielä aika ankea.

Vielä yksi kuva etelään päin, kun tosiaan pojoiseen päin ei oikeastaan ole ikkunoita meillä,

niin laitan vielä yhden kuvan ja tämä on olohuoneen ikkunasta. Olohuoneen ikkuna on samaan

suuntaan kuin keittiön ikkuna. Tässä näkymä kohti suoraan tulppanipenkkiin.

Länteen päin. Tätä kutsun sivupihaksi, sivupiha ei periaatteessa ole ilmeisesti

meidän pihaa, en tiedä siitä, mutta siinä en kasvata mitään. Asumme siis 

rivitalon päätyasunnossa ja sivupihan kautta kuljemme takapihalle. Takapihamme ja sivupihan kautta kulkevat muutkin muiden viereisten asuntojen asukkaat.

Kuva on toimistohuoneen ikkunasta.

Kuvassa myös meijän hieno, "esittelykelpoinen" moottorikelkkavaja. :D

Haastaan lopuksi seuraavat blogit ottamaan kuvia omasta pihasta ikkunan takaa:

Emilie Hurahtanut

Between ja Rikkaruohoelämää

Kurjenkello Pienen pihan suuria unelmia

Otatte haasteen vastaan jos siltä tuntuu, en pahastu, jos ette ole kiinnostuneita. Kun tämä on tälläinen aivan uusi idea, etten tiedä onko tämä hyvä, mutta kokeilemme. :) Kuka lähtee mukaan? Jos innostuit, ota haaste vastaan! Ja jos en sinua nyt haastanut, niin voit ottaa haasteen tästä vapaasti mukaasi. Olisi kyllä mukavaa nähdä miltä kenenkin puutarhassa näyttää ikkunanäkymästä, se miten sitä itse monesti katsellaan sisältä käsin.

Hyvää uutta viikkoa kaikille!

SM -alppihiihtoa Sallatunturissa

Maaliskuun lopussa järjestettiin Sallatunturissa aikuisten sekä toisina päivinä nuorten alppihiihdon 80 -vuotis juhlakisat, lajina siis pujottelu. Mekin käytiin kattomassa yhtenä päivänä, päivänä jolloin kemijärveläinen Merle Soppela laski jäähyväislaskunsa ja uransa viimeisen pujottelukisan. Merle lopetti uransa loukkaantumisen vuoksi eikä voi enää sen vuosi jatkaa. En muista kuka voitti, mutta Merle se ei ollut. Sää suosi niin laskijoita kuin muuta kisakansaa. Paikalla oli myös kioski, josta sai ostaa vohveleita ja kahvia. Sallatunturin pujottelukisat ovat pitkälti Sallan Karhujen talkootyönä pystyttämät kisat. Kisoissa oli myös muun maalaisiakin laskioita, aikuistenkisat olivat myös samalla FIS-kisat.

Se mikä meistä oli erikoista oli se, että kilpailijat ja yleisö olivat samalla alueella, yleisölle ei ollut erikseen mitään ns. "katsomoa" rajattu. Varmaan se on erilaista sitten suuremmissa kisoissa, että yleisölle on oma alue mistä katsoa kisoja.

Kisarinnettä

Merle Soppela Ylen haastattelussa

Huomatkaa aika kätevä termospulloteline vyötäröllä.

Sallatunturin laskettelukeskuksen maskottikin pyörähti kisapaikalla

Salla hiihdon alkukoti - ensimmäiset kisat 80-vuotta sitten rajan taakse jääneillä Sallatuntureilla (linkki juttuun kisojen historiasta)

Toivottelen jo kaikille hyvää ja aurinkoista viikonloppua! Toivottavasti ilmat suosii puutarhatyön tekijöitä viherpeukaloita ja retkeilijöitä.