Kohti valoa

Eilen nähtiin tämän kevään ekat auringonsäteet.  Pakkanen pyörii siinä -20'C molemmin puolin. Tänään on hieman lauhempaa, mutta kevätaurinko yritti kurkistella tänäänkin pilviverhojen ja tuntureiden takaa.

Ihana valo, ihana aurinko. Kyllä se vain kummasti piristää, kun pimeän ja kaamoksen keskelle saamme pieniä valon pilkahduksia.

Eilen puolen päivän aikaan taivaalla näkyi kaunis kevätaurinko. Aurinko on vielä niin matalalla että se vain kurkkaa taivaan rannassa ja painuu taas mailleen. Johan sitä on odotettukin. Kaamoksen selkä alkaa pikku hiljaa jo taittua ja päivän pituus on reilut kolme tuntia.

Kohti valoa ja kohti kevättä mennään. Totisesti eka siemenkuvastokin kolahti jo postilaatikosta. Vähän jo niitä katselinkin, mutta olen aika kehno siemenistä kasvattaja, toki ne itävät, mutta niistä tulee aika honteloita.. Nähtäväksi jää, tilaanko mitään.

Toisaalta toivoisi jo hieman lämpimämpiä ja kesäisempiä kuvia. Monissa blogeissa niitä on saanut jo ihastellakin, haaveita kesästä.. Ajatella, on vasta tammikuu ja haaveilen jo kesästä. Mutta kylläpä sitä kesää kaipaa, se on niin lyhyt ja talvi pitkä. Toisaalta ei osaa ajatella sitäkään, että eläisi etelessä jossa lumen tulo toisinaan on epävarmaa.

Ihana, ihana aurinko! <3

Puiden takaa vienosti pilkistellen.

 Toisaalla, hieman alempana, möllötti kuu. Taivaanranta liukuvärjääntyi - jossain toisaalla paistoi aurinko.

Jossain se paistoi tänäänkin. Valonsäteitä taivaalla.

Hiihtäjän on hyvä hiihdellä. Valmiita latujakin löytyy.

" Ei se hiljaisuus herätä, se valloittaa

omia aikojaan

Niin kuin sammal

hiljaisuus valtaa paikat

kauniisti, hahmollaan.

Valo meidät ylös ajaa,

lepattamaan kohti päivää."

   - Märi Mörö, kirjassa Paratiisi (2011)