Sipulia maahan..

Istuttelin vielä, syyskuun lopussa, sulaan maahan koiruuden kanssa marketista ostamani tulppaanien sipulit. Sen jälkeen, eli nyt, onki sitten tullu jo kovemmat pakkaset ja maa oli jämähtäny paikoin jäähän, kun postipoika kiikutti postilaatikkoon Kurjenkellon, Pienen pihan suuria unelmia -blogin arvonnasta voittamani kukkasipulit. Ne ehdin istuttaa maahan eilen. Onneksi sain vielä nuo marketista ostamani sipulit istutettua vielä sulaan maahan, kun viime vuonna tuli istutettua jäiseen ja eihän ne sieltä sitten mihinkään nousseet.

Syyskuun lopulla tulppanien istutus vaiheessa mittailin maan lämpötilaa. En siis maanpinnan vaan työnsin mittarin multaan ja annoin olla n. puoli tuntia. Mittari näytti n.+4. Nyt voin sitten testata, että onko sillä mitään vaikutusta vai oliko tänä vuonnaki liian myöhään vai ihan sopivasti. Kahenlailla kun nyt tuli, toiset sulaan ja toiset nyt kuuraiseen ja osin jäiseen maahan. Tai maan pintahan se on vasta jäässä, kaivelin sipulit sinne mistä löyty vielä sulia kohtia mullassa.

Marketin valikoima oli tänä vuonna aika.. vaatimaton. Yksi pieni hyllynurkka ja valikoimissa neljää eri tulppaania sekä kaksi isoa sekoituspussia, toiset kalliimpia ja toiset halvempia. Jäin vielä pähkäilemään valintojani ja sillä välin kun seuraavan kerran kauppaan menin, halvempi sekoitus oli loppunut, joten valintani osui näihin neljään. Toisaalta hyvä, kun valikoimaa ei ole paljon ei tartte miettiä, että mitä sitä ottais, kauppa päätti puolestani ja hyvin päättikin, siellä oli juuri sellaisia mitä olinkin ajatellut. Näistä tein sitten istutusvaiheessa iloisen sekamelskan ja sekoitin ne maassa ennen multaan istuttamista.

Näistä valmistui iloinen sekamelska.

Kelta-punainen 'Banja Luka'. Punainen 'Ile De France'.

Pinkki ' Don Quichotte'. Keltainen, punaisin radoin 'Beauty of Apeldoorn'.

Koiruus oli taas vähän sitä miltä, että häntä tässä ois pitäny viihyttää, eikä istuttaa niitä samperin sipuleja! :) ps. en kehannu laittaa tähän kuitenkaan sitä kuvaa missä Roosa-koira repii sipulipakkauksia vihapäissään.. palaset näkyy kuvassa alla. ;)

Tämmöstä tämä välillä on, herkistelyä.. ;)

Millin tarkkaa millon on oikea aika istuttaa sipulia maahan. Nyt oli jo himppusen liian kylmä ja myöhäinen ajankohta muutenkin. Lämmin syksy kuitenkin yllätti ja antoi odottaa

pitkälle syyskuun loppuun.

Ja mikä minusta näissä tulppaaneissa on aika ihanaa, että niillä on jokin tarina. Tulppaanin lajikenimellä on joku tarina. Lajikenimet ovat ihastuttavia, värejä ja niiden erilaisia muotoja unohtamatta.

Kurjenkellon arvontapaketissa olleet posliinihyasintit ja iirikset istutin eilen etupihan penkkiin, penkissä on myös aiemmin syksyllä istuttamani  'Little Beauty' tulppaanit. Little Beautyit sattu olemaan pikkusipuleja ja löytyivät kaapista kesällä, kokeilen lähtevätkö enää. Sijottelin nämäkin sipulit sinne tänne sekaisin. Tarkemmin aateltuna, pitää vielä miettiä oisko sittenki parempi laittaa ne omiksi ryhmiksi penkkiin tai jotenkin järkevämmin. Etupihan penkistä ruukaa keväällä sulaa lumet ensin, joten on sitten kiva ootella, että mitä sieltä paljastuu vai paljastuuko mitään. Etupihan multa oli onneksi vielä kohtuullisen sulaa ja pintakaan ei ollut jäässä.

Kurjenkellon arvontapaketissa oli myös 'Purple Prince' -triumph tulppaanin sipuleja. Ne pääsivät takapihan sivupenkkiin. Keltapäivänliljan ja korallikeijunkukan kaveriksi. Ainoa paikka oikeastaan mistä löysin sulaa multaakin vielä, pinta oli tosin jo jäässä ja missä oli enää tilaa. Mutta kiitos kuitenkin Kurjenkellolle vielä ja onnettarelle sipulivoitoistani! :)

Edit 8.10: Aika tyhmää, postauksen julkaisupäiväksi puhelimella näyttää tällä hetkellä keskiviikkoa 7.10. Tekstin kyllä kirjoittelin eilen, postaus on julkaistu tänään torstaina 8.10.

Nyt hyvää syksyistä viikonloppua kaikille!

Hiljentyneet junan raiteet..

Ensilumen sataessa eilen, jota en kylläkään ehtinyt sen kummemmin kuvaaman, kun lähes samantein vesisateeksi muuttuen sulasi pois, pieniä rippeitä on vielä jäljellä, on mukava palata syksyisen ruskaisiin kuviin, niiltä samoilta junan raiteilta, joilla kuvasin viime postauksen Junan tuomat -kasvit. Sallan junaradalla on ollut puutavaraliikennettä vuoteen 2010 asti. Vuoden 2012 Lättähattu vierailun postauksessa on enemmän radan historiasta.

Pensittyneet junan raiteet syysväreissä 

ja Ruuhijoki

Sallan aluelämpölaitos näkyy taustalla,

Ruuhijoki, etelään katsottuna

Silta

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalue

Moivansokka, junan raiteilta kuvattuna

Joki vuolaana virtaa, 
joen kivet virren alla, 
Pirkonkoski ei kohise, 
hiljaa vain virtaa, 

Joentörmällä Ranta-Juustila, 
Maja Lauri Sangin, 
Ranta-Juustilan isäntä emäntä, 
jokivarressa puurtaa, 
vanhat kannot kertoo, 
elämästä menneestä, 

Uljaana kuuset, 
katsovat joen virtaa, 
Aappola hiljaa, 
sisällä muistot menneen, 

Koulu vieressä hiljaa, 
tuulimylly menneistä muistuttaa, 
ei enää siivet pyöri, 
Juna etelään,pohjoiseen kulkee. 

- Runo poimittu positiivarit.fi sivustolta

Hyvää uutta kirpakkaa syysviikkoa!

Junan tuomia(ko ?)

Poikkesin reilu pari viikkoa sitten, syyskuun puolessa välissä, saamani vihjeen perusteella kylän läpi menevillä junaraiteilla. Oikea junaliikenne kiskoilla on jo lakannut, viimeksi siinä oli liikennettä jouluna 2012, kun Lättähattu poikkesi täällä ja kyyditsi ihmisiä museohengessä. Nyt kävin katsomassa kasveja, joita kaiken järjen mukaan pitäisi vain kasvaa etelässä, meren rannalla. Siksipä mietimmekin, yhdessä vihjeen antajan kanssa, että ovatko nämä, tai niiden siemenet junan mukana tulleita. Ja jotka tosiaan ei täällä pitäisi edes kasvaa.

Kiskoilla kasvaa näitä, ehkä juuri niitä junan tuomia kasveja.

Tässä niistä ensmäinen. Merinätkelmä.

Ja kun katsoin Luontoportin kautta, Helsingin yliopiston Kasviatlas-karttaa,

pitää paikkansa, että täältä on löydetty juuri ko. kasvi. 

Alueella toki kasvaa muitakin, meille paljon tutumpia kasveja.

Pajuja, horsmaa.. jne.

Tämä Roosa - koiruus oli sitä mieltä, että yhtään kasvia et enää kuvaa! :)

Kuvissa näkyy taustalla Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalue.

 Blogipostaukseni Moivainsokan ulkonäyttelyalueesta löytyy tästä ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon kotisivut tästä.

Tässä mahdollisesti hietakastikka. Tätä en kuitenkaan

löytänyt Luontoportin kasvitunnistuksesta. 

Vai onko kyseessä vain joku ihan muu tavallinen heinä.

Hietakastikan kasvupaikka taitaa juurikin olla mm. hietikoilla.

Ja on myös aika yleinen täällä Etelä-Lapissa.

Tässä jokin virna. Ehkä aitovirna.

Siitäkin löytyy ihan runsaastikin hajaesiintymiä,

täältä meijän korkeudelta.

Normaali kukinta-aika näillä on kesä-elokuulla. Mutta nyt löytyi
vielä onnekseni pari

kukkaa niin tästä virnasta kuin tuosta

merinätkelmästä.

Tätä veikkaisin Ratamosarpioksi.

Kaikkien näiden kasvien tyypillisin esiintymisalue on juurikin hiekkaisat alueet, mutta myös meren rannat. Ratamosarpio sen sijaan kasvaisi ihan vedessä.

Lopuksi vielä merinätkelmää.

Siemenkota

Olin kyllä niin onnellinen löydöistä, toivonkin, että nämä ihanuudet säilyvät tuolla, eikä kukaan niitä turmele tai käy ottamassa omaksi. Mukavaa on myös se, kun löysin lapsuudenkodistani värikuvakasvio-kirjan, jonka olen joskus lapsuudessa saanut, niin nyt sille tuli heti käyttöä.

* * *

Nyt ne kaipailemani kuura-aamut ovat täällä, pakkasia on ollut nyt kahtena yönä jo tälle syksyä ja on kylmä.. Lupasi räntäsajetta viikonlopuksi. Toivottavasti vielä viikonloppuna tai sen jälkeenkin saataisiin edes pari lämmintä päivää. Talvi?! Ei kiitos, vielä! :)

Jos et vielä ehtinyt napata kysymyksiä matkaan edellisen postauksen Liebester Awards haasteesta, poimi ne mukaan tästä!

Hyvää viikonloppua!

Liebester Awards

Kiitos Liebester Awards -haasteesta Eevireginalle, Jokirannassa blogiin. Haasteiden ropsahteleminen on näin syksy aikaan minulle uutta, olen tottunut, että niitä tulee keväisin, tai voihansolla että muistan väärin. No eihän minulla niin kovin mones vuosi ole etes bloggaamisessakaan menossa. Mutta ehkä sitä on voinu etes jotain tehä pikkusenkaan oikein, kun haasteella nakataan! ;) Kiitos vielä Eevireginalle, jonka blogia seuraan mielelläni!

Näyttääpi siltä että tuo murrehomma tarttu Eevireginallekin matkaan Navettapiian haastenakkauksesta, joten yrittäsinkö itekki?! Se voi olla haastavaa. Aattelen, että kun sitä tulee puhuttua ihan luonnostaan päivittäin ja ei mitenkään hirviän poikkeuksellisesti eroa kirjakielestä, kuten se esim. Navettapiian blogissa eroaa, niin tuskin sitä osaa, tai minen ainakaan, ehkä.. luulen, etten osaa kirjottaa omaa murretta kovin heleposti, vaikka sitä nyt tuolla blogin kuvauksessa lupailenki. Minun mies, tuosta etelämpää Lapista, kun heilläki on ihan selevästi eri murre ko meillä, ja oon kuullu aiemminki, että me sallalaiset laitetaan se h-kirjain johonki kohtaa, mutta minen ainakaan sitä ihan heti allekirjota, ja siihen ei justiinsa kiinnitä huomiota, että miten sitä puhuu. Se tulee niin luonnostaan. Eikä meillä sitä h-kirjainta laiteta siihen sanhan, ;) (oisko se sallalaisittain sanahan ;) kuten ylä-lapissa laitetaan tietyllä alueella, kuten yritin tehä tuohon esimerkin. Vai tarkotetaanko sillä h:llä justiinsa tuota, sanahan?! ;) Tiiä häntä, ku en oo murre asiantuntija. Mutten luo paineita, tai yritän! Kaikista haastavinta on keksiä hyviä kysymyksiä, sellaisia mikkä minua kiinnostaa näissä seuraavissa haasteen saajissa! :)

Palkinnon säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi

2. Laita palkinto esille blogiisi

3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen

4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa

5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat

6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen

7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Olkaapa hyvät, tässä tulevat minun vastaukset Eevireginan kysymyksiin, kera hanhikuvien, jotka on otettu noin viikko sitten kun olin lähdössä ekaa kertaa yksin, tai no koiran kanssa retkeilemään himpun verran meijän asumuksesta kauemmas. Kaakatuksen kanssa lensivät meijän yli. Olen saanut nyt lukea ja katsoa kuvia valtavista hanhiparvien muutoista lämpimään ja siellä näiden hanhien on sanottu olevan valkoposkihanhia. Klikkaa kuvia, saat ne näkymään isompina!

1. Kerääkkö marjoja?

Kerään. Mustikoita ja hilloja, jos niitä saa.

Puolukoita miehelle, itse en niistä tykkää.
EDIT 29.9.15: Mansikat unehtu! ;)

2. Musta- vai punaherukka?

Mustaviinimarja. :)

3. Kierrätäkkö? Kerro esimerkkejä.

Kyllä juu. Meillä ei täällä ole biojätteenkeräyspistettä lähellä.

Mutta perinteiset lasinkeräys ja lehtikierrätys toimii.

Lapissa on aivan oivallinen systeemi Lapecolla,

(ei oo mainostus.. ;), kaatopaikat on nykyään hyötyjätekeräyspisteitä, ja meillä sitä

hoitaa paikallinen 4H. Sinne saa viiä ilmatteeksi tavaraa ja hakia. Mutta muistaakseni

jos rakennusjätettä toi enempi, meniköhän siitä maksu. No kuitenki.

Minun kierrätystä on varmaan se ku sinne viiän tavaraa ja joskus otetaan.

Ja joskus saa rahtilavoista rakennettua aina jotain näppärää, vaikka puulaatikon, joka ennen oli autossa

ja nyt takapihalla tavaran säilytyspaikkana, katteen alla ettei kastu. Ja myös kirppiksillä tulee pyörittyä, joskus harvoin tekee löytöjäkin. Ja myyn itse tavaraa nettikirpuilla.

4. Virkkaus vai kutominen?

Kröhöm, ei kumpikaan.. Mutta jos on valittava jompikumpi

niin kutominen, mutta en harrasta.

5. Montako kertaa oot muuttanu elämäs aikana?

Lasken.. aika monta kertaa opiskeluaikoina, yhen kaupungin sisällä, koskaan

ei viissin ollu tyytyväinen asumukseensa, vai mikä lie.

Ainaski 7.

6. Muistakko ensimmäisen kotisi?

Muistan, hyvinkin ja vierailen vieläkin siellä tuiki tiheään. :)

Synnyinkotini. Ku enhän minä nyt vielä niin vanha oo.. ;)

7. Luekko romanttisia, jännäreitä vai omaelämäkertoja?

En mitään noista. Mutta jos valitsen ja mietin tarkempaan,

niin omaelämänkertoja on tullu nyt sillon tällön luettua ja

kylläpä se valinta on joko siihen tai sitten jonkun paikallisen ihmisen kirjottama opus.

8. Minkä kirjan luit viimeks?

Hyvä kysymys. 

Oisko ollu Kirsi Rannon; Pehmeä kuin kukka,

kova kuin timantti. ♥

Eipäs tainukkaan olla, viimisin kokonaan luettu kirja

on ehkä tuo yllä mainittu. Viimisin, josta poimin ne kiinnostavimmat kohat on

Jarno Alastalo; Sometarinoita suomesta: Musta, barbaari ja kissa

9. Onko sulla ajokortti?

Ei. :( Ehkä jonain päivänä vielä uskallan. :)

10. Ookko joskus ajannu vasemmanpuoleisesa liikentehesä?

En. Mutta englanti maana kiinnostaa, tai ne Emmertaalin maisemat. :)

11. Pelottavin kokemuksesi liikentehesä?

Jaah, inhoan vastaantulevia rekkoja! Ne heittelehtii ja ajaa keskellä tietä.. puuh.

Ja varmaan se jos joutuu johonki kolarionnettomuuspaikalle. Mutta ei oo, onneksi

vielä sellaisen sattunut.

Minun 11 kysymystä uusille 11.lle palkinnon saajalle:

1. Rakkain muistosi lapsuudesta?

2. Aika, johon haluaisit palata tai kokea?

(Huomasin tämän kysymyksen jossain blogissa aiemmin, ja itseäni tämä kiinnosti ja halusin tähän vastata.

Minua kiinnostaa aika jolloin minun vanhemmat olivat pieniä tai nuoria, entisvanhanenaika, jolloin

ei ollut paljon mitään, verrattuna nykyaikaan. Siitä ajasta ei ole vielä niin kovin kauoa aikaakaan.)

3. Kirja vai aikakauslehti?

4. Minkä kirjan luit viimeksi?

5. Romaani, puutarhakirja vai joku muu, mikä?

6. Mökki vai matkailu?

7. Maa, joka sinua kiinnostaa ja johon haluaisit matkustaa?

8. Lempi vuodenaika?

9. Käytkö jossain kansalaisopiston kurssilla, jos niin missä?

10. Mielenmaisemasi tai lempimaisema?

11. Mitä harrastat talvella?

Haastan seuraavat 11 blogia:

Röttelön remontti

Anun puutarha

(pöh, Pionilla on yli 200 lukijaa, mutta mielelläni haluan kuulla hänen 

vastaukset esittämiini kysymyksiin :)

Kuvakirjeitä Karsikonperältä

Hurahtanut

Pihakuiskaajan puutarha

Rikkaruohoelämää

Lopotin toimelan pihaunelmia

Kosmosta ja leijonankitaa

Pienen pihan suuria unelmia

Satupuutarha

Aamukahvit pihamaalla

Ja mielelläni kuulen myös teiltä muilta vastaukset kysymyksiini! :)

* * *

Kohta vaihtuu lokakuu, tuuli alkaa kääntyä pohjoiseen,

ilma tuntuu kylmältä!

Ikkunanpesua, kukkasipulien istutusta..

jaa, jokohan puolukat ois kypsiä..

Vielä ois yks retkeilypostaus jemmassa

ja pari kukkapostausta. ;)

Hyvää syyskuun viimeistä puolikasta viikkoa

ja alkavaa lokakuuta ! :)

Ruskaa Naruskajoella

Pari viikkoa sitten ruska soitteli sulosäveliään Naruskajoella. Nyt ruskalehdet alkaa jo olla enemmänkin pudonneet maahan kuin että, ne olisivat puissa. Palatessamme Kullaojalta, poikkesimme Naruskajoen sillalla. Retkestä Kullaojan putoukselle voit lukea tästä.

Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt’ympäri ruskeat rungot läpi havujen vehreyden,
märät kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
— en mitään maailmassa voi siten rakastaa.

Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väliin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alastonkäsivartensa paljaat 
ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.

Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.

-Saima Harmaja-

Hyvää viikonloppua!