Ruska on ollut hyvin vaatimaton täällä meillä Itä-Lapissa, osin se johtuu koivun sienitaudista. Koivun lehdet tuntui putoavan aikaisin ja niissä ei ollut juurikaan ruskan värejä. Havaitsin myös, että haapakaan ei juuri loistanut kirkkaudellaan. Haavallahan on värikäs ruska loisto lehdissään. Senpä vuoksi yhtään ruskan ajan postausta minulta ei tule. Suot vain hohtivat vielä tällä retkelläni okran sävyissä.
Lopuksi vielä tarinaa Sotkan ämmistä ja Hangasjärvestä.
Sotkan ämmin kierroksella on siis myös lähde, jolloin ollaan entisen Sotkan tilan mailla. Heikki Sotkajärvi muutti perheineen tilalle Märkäjärven kylästä (nyk. Salla kk) 1910- luvulla. Sotkan torpan rakennukset rakennettiin Salla-Kuusamo tien varrelle, ja perhe asui paikalla talvisodan syttymiseen saakka. Alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä vain kellari, joka sijaitsee Salla-Kuusamo pikitien varrella. Se on entisöity 1996. Sotkajärven topakkaa emäntää kutsuttiin Ämmiksi.
Kasvillisuus on rikasta alueella. Lähteen luona on opas-taulu, josta voi lukea enemmän alueen kasveista. Torppaan kuuluu myös tietysti niittyjä. Vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina niityllä käytiin vuosittain töissä. Niittytyöt veivät usein joitakin viikkoja. Miehet hoitivat niittämisen ja naiset ruuanlaiton. Yöt saatettiin nukkua kodassa taikka taivasalla puun juuressa. Niittykulttuurista luovuttiin vuonna 1940- luvulla, jonka jälkeen niittyjä on uhannut metsittyminen.
Lappalaiset pyysivät tällä seudulla peuroja. Hangas -sana tarkoittaa Pohjois-Suomessa eteenkin peuranpyynnissä käytettyä pyydystä. johon kuului hyvin pitkä johdeaita ja sen aukoissa olevat ansat. Myös tuollaisen pyydyksen johdeaitaa saatettiin sanoa hankaaksi. Ansa saattoi olla kuoppa (peurahauta), johon peurat ajettiin johdeaitoja apuna käyttäen. Ämmin lähde sijaitsee Hangasharjun alla.
Tästä pääset vielä viime syksyn postaukseen Sotkan ämmin kierroksesta.
Nyt toivottelen jo kaikille hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua!
Ennen varsinaista metsään sukeltamista avautuu, läpikuljettavalta suolta,
näkymä Sallatunturin rinteille (Iso ja Pieni Pyhätunturi) ja Sallatunturin tuville.
Sotkan ämmin luontopolku/kierros on vaihteleva, mutta helppo kulkuinen, tosin kapea polku, että tänne ei pääse lastenrattailla tai pyörätuolilla. Reitti on merkitty sinisin reittimerkein. Näin ilta-aikaan sai kulkea jo aika rauhassa. Ruskaturistitkin olivat jo varmasti vähentyneet.
Ennen saapumista Sotkan ämmin laavulle, pyörähdin sillalla, josta olisi voinut vielä jatkaa Sotkan ämmin kierrosta, mutta nyt suuntasin jo Hangasjärven laavulle.
Suolla oli paikoin paljonkin vettä. Pienet puupalikat olivat avittamassa
ylitse menoa Sotkan ämmin laavun luona, kun vesi oli tullut pitkospuille.
Sotkan ämmin laavu.
Roosan hyppynäytettä! :)
Tällä kertaa minulla oli vaelluskengät, vaatii vielä jalka tottumaan
näihin kenkiin, viimeksi oli kumisaappaat.
Näkymä Sotkan ämmin laavulle ja takana siintää Sallatunturi.
Käytetty apuna kameran Popart -asetusta, jolloin muokkaa hieman
värejä kirkkaammiksi.
Jatkoimme matkaa Hangasjärven laavulle. Laavulle laskeudutaan portaita pitkin.
Hangasjärven laavu on kaunis paikka.
Laavun takaa aukeaa näkymä Ruuhitunturiin.
Ennen kotimatkaa paistettiin vielä makkarat,
koirakin sai osansa.
Lopuksi vielä tarinaa Sotkan ämmistä ja Hangasjärvestä.
Sotkan ämmin kierroksella on siis myös lähde, jolloin ollaan entisen Sotkan tilan mailla. Heikki Sotkajärvi muutti perheineen tilalle Märkäjärven kylästä (nyk. Salla kk) 1910- luvulla. Sotkan torpan rakennukset rakennettiin Salla-Kuusamo tien varrelle, ja perhe asui paikalla talvisodan syttymiseen saakka. Alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä vain kellari, joka sijaitsee Salla-Kuusamo pikitien varrella. Se on entisöity 1996. Sotkajärven topakkaa emäntää kutsuttiin Ämmiksi.
Kasvillisuus on rikasta alueella. Lähteen luona on opas-taulu, josta voi lukea enemmän alueen kasveista. Torppaan kuuluu myös tietysti niittyjä. Vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina niityllä käytiin vuosittain töissä. Niittytyöt veivät usein joitakin viikkoja. Miehet hoitivat niittämisen ja naiset ruuanlaiton. Yöt saatettiin nukkua kodassa taikka taivasalla puun juuressa. Niittykulttuurista luovuttiin vuonna 1940- luvulla, jonka jälkeen niittyjä on uhannut metsittyminen.
Lappalaiset pyysivät tällä seudulla peuroja. Hangas -sana tarkoittaa Pohjois-Suomessa eteenkin peuranpyynnissä käytettyä pyydystä. johon kuului hyvin pitkä johdeaita ja sen aukoissa olevat ansat. Myös tuollaisen pyydyksen johdeaitaa saatettiin sanoa hankaaksi. Ansa saattoi olla kuoppa (peurahauta), johon peurat ajettiin johdeaitoja apuna käyttäen. Ämmin lähde sijaitsee Hangasharjun alla.
Tästä pääset vielä viime syksyn postaukseen Sotkan ämmin kierroksesta.
Nyt toivottelen jo kaikille hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua!
Täytyypä laittaa korvan taakse jos Sallan seudulla liikkuu niin löytää noin kauniita paikkoja.Kauniita kuvia.Täällä Savon puolessa oli kaunis ruska oikeastaan harvinainen täytyy nauttia kun sellainen on.Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja koirulillesi.
VastaaPoistaKiitos! Olen nähnytkin kuvia etelän kauniista ruskasta. Täällä reitillä kannattaa kyllä käydä. Täytyy vielä joku päivä kiertää reitti kunnolla.
PoistaOnpa kauniit maastot. Ihanaa, että tämmöisiä maisemia suojellaan.
VastaaPoistaTämä on kaunis retkeilypaikka.
PoistaNäkyy itäkairalla myös olleen melko vetinen kesä, kun pitkospuut uponneet suolla veteen. Kauniita kuvia! :)
VastaaPoistaNo en sanoisi niin vetinenkään, olivat myös viime vuonna veden alla, viime vuosi oli vetinen. Kiitos!
PoistaIhania maisemia. :) Itselläkin on kamala ikävä metsämaisemiin ja poluille, kun ei tänä syksynä ole ollut aikaa muulle kuin talon rakentamiselle.
VastaaPoistaOnneksi metsämaastoja on tässä lähellä. Joka päivä pääsee metsään lenkin yhteydessä. Luonto antaa kyllä voimaa!
PoistaKomeaa kangasmaastoa ja kaunista suota. Täytyy pitää mielessä tämäkin kohde kun sinne suuntaan tulee asiaa.
VastaaPoistaTämä tosiaan on helposti saavutettavissa ja käymisen arvoinen paikka.
Poistakaunista! Suon värit ovat tosi upeat!
VastaaPoistaJuuripa muuta meillä ei olekaan ruskaa kuin nuo suon värit. Kiitos!
PoistaSielu lepää noissa maisemissa! Iski kaipuu pohjoiseen.
VastaaPoistaTämä Hangasjärvi on minun latautumispaikka. Tällä paikalla on erityinen sija sydämessäni! Ihastuin paikkaan viime vuonna.
PoistaOn sulla maisemia ja silmänruokaa! Terkkuja Roosalle.
VastaaPoistaKiitos! Ensilunta ja ensilumen postausta ootellassa. ;) Kerrotaan!
Poista