Luonto herää..

Ei kanna hanki, ei hiihtäjä hiihtele. Polut avautuvat kulkijalle, kevään kulkijalle, haistelijalle, haaveilijalle.. Keväästä nauttijalle. On helppo jälleen kulkea ja valita uusia, ennestään jo tuttuja polkuja aamulenkille, reittejä, joita on talven jälkeen kaivannut.

Tapion kylvöjen roskitukset alkavat paljastua pikku hiljaa sulavan lumen alta. Aamulenkillä koiran kanssa huomattiin kuinka metsästä oli lähtenyt lumet sulamaan ja ihan parissa hassussa päivässä ne olivat haihtuneet lähes olemattomiin. Purot solisivat, linnut lauloivat keväisesti. Muurahaiset kuhisivat pesässään. Muuttolintujen eri lajien joukkoja palailee hiljokseen. Räkättirastaat jo räkättää. Ja pikkulinnut katselevat jo kummissaan sopivaa pesäkoloa pesimisille, vielä ei ole löytynyt sitä oikeaa kotikoloa, linnunpönttöä, johon pääsee suojaan sateelta, maailman myrsykyiltä. Kevät tekee tuloaan! Luontokin on jo heräämässä kevääseen ja kesään. Ihanaa!

Luonto avautuu kevääseen.. Antaa raikkaan tuulahduksen käydä varpailla. 

Antaa luonnon hengittää, vapauttaa kaikki maan kasvit kahleistaa.

Se nauraa, luonto nauttii heräämisestään pitkän talven jälkeen.

On kevät, on vihdoin kevät!

Tulvavesien aikaa...

Aamun ja yön aikana sataneet pisarat jäävät keikkumaan pajunkissoille.. 

Tuuli kuivattaa ja huuhtoo ilon kyyneleet pois kissojen silmistä..

Hiljalleen se sulattaa viimeisetkin lumen rippeet.. 

Polku ja pieni silta, jonka yleensä ylitämme monta kertaa kesän aikana,

olipa se sitten aamu- tai iltalenkki. Nyt ei vielä menty, koirakin oli sitä mieltä,

että tästä ei taida vielä päästä ja palasi takaisin..

Pienetkin purot avautuvat, lumien sulatessa, kuuluu rauhoittava veden lorina..

Tähän kohtaan olisi ollut videokin, mutta ajattelin, että se täyttäisi koko blogin kuvatilani, joten ajattelin, tunne ja kuule.. aisti, kuinka vesi lirisee, se oikein porisi,

laskiessaan pitkin metsäpuroa ojaan saakka..

Vaikka aina tuntuu, että joudumme niin odottelemaan lumien lähtöä ja että, nyt menis pidempään ku viime vuonna jne. niin näyttää silti siltä, että ihan samaan tahtiin ollaan menossa kuin muinakin vuosina. Ja aina kun puhutaan siitä, että kun kevät tulee, se tulee rytinällä.. niin nyt sitä mennään, lumet sulaa silmissä. Ihmeellistä!

 Vaikkakin ollaan hieman jälessä etelään verrattuna, meillä on vielä kaikki ihanuus edessä ja saavutamme taas sitten syksyn korvalla kaikki muutkin. Kevät - ja kesäkin on siis tulossa vihdoin meillekin! :)

Puut liikkuvat

keväisessä metsässä, 

kypsyttävät vihreänsä yhtäkkiä

kuin takeiksi harteilleen.

*

Auringon valo on nyt keltaista,

se saa vastarannan

männynrungot

hohtamaan kirkkaasti.

Ja metsä on kuin tuoksuja

keitettäisiin

*

Liikun hiljaa runkojen lomassa,

en lakkaa ihmettelemästä

miten valtava on oravan hyppy.

Tuntuu meren ja pihkan tuoksu:

männikön latvat tuulessa.

- Risto Rasa

kosuvi.wikispace.com

Tänään onkin sateinen ja touhun täyteinenkin päivä.

 Myös Tornien taisto -mittelö on tänään, kuinka moni osallistuu?

Oli tarkoitus lähteä lintutornille itselläkin tähyilemään, mutta vielä en ennättänyt..

Ehkä minä vielä tälle keväälle ehdin, toivon ainakin kovasti.

: )

Keväistä viikonloppua kaikille!