Joulusta uuden vuoden odotukseen

Joulu oli ja meni, tänä vuonna joulun pyhätkin olivat niin lyhyet, että eipä juuri huomannut kun joulu oli jo ohi. Ei olla ehditty vielä retkeilemäänkään, tapanin päivänä käytiin kyläilemässä. Säiden puolesta nyt on ollut hyvät ilmat retkeillä, pikku pakkasta. Uuden vuoden ensimmäiselle viikolle lupasi jo kovia pakkasia. Joulukuukin itsessään on sellaista tohinaa, jouluun valmistautumista, että meni kyllä nopeasti. Jouluaattokin on sellaista tohinaa ja touhotusta. Mutta jouluun valmistautuminen on aika tärkeää ja mukavaakin aikaa. Ei se päätepiste vaan se matka.

Vietimme joulua jälleen synnyinkodissani. Siellä olivat kaikki muutkin ja seurasimme pienten lasten vilpitöntä ja välitöntä riemua ja jännitystä. "Koska se pukki tulee?" Tein silti myös meille kotiinkin jouluruokia ja niitä puran tässä. Niitä oli nimittäin sen verran paljon, ettei koskaan ennen ole ollut. Ja kun oltiin vielä aattoaamu kotosalla, niin saatin jo silloin nauttia pöydän antimista. Aatto menee meillä aika rutiinin omaisesti. Ja aatonattoiltana käydään jo miehenpuolen haudoilla ja aattona "rauhoitutaan" olemaan ja nauttimaan. Haudat ovat sen verran kaukana tästä meiltä, että on parasta käydä jo etukäteen, että riittää päivässä tunnit aatossa.

Aattoaamuna heräsin aikaisin tekemään joulupuuron, johon sujautin lopuksi valmiseen puuroon mantelin. Manteli ei jäänyt viime vuoden tapaan kattilaan vaan mantelin sain viimeisessä lusikallisessa minä, allekirjoittanut. Joulupuuron teen uunissa padassa, se on riisipuuro. Ja oman annoksen päälle laitetaan luumukiisseliä, joka oli tehty edellisiltana jo aattoaamuksi valmiiksi. Tein myös aatonaattona kaikki muutkin ruoat valmiiksi. Meidän joulupöydästä löytyi tänä vuonna melko valtaisan kokoinen annos punasuolattua kinkkua. Tarkoitus oli ostaa sekä valmista harmaasuolattua sekä punasuolattua kinkkua. Vaan nyt kävi niin, että olimme katsoneet kaupassa väärin pakkausselosteita ja huomasimme vasta kotona, että kaikkia kaksi ostamaamme kinkkua olivat punasuolattuja. Lisäksi meillä oli kalapitoisia ruokia. Joista vähän esimerkkiä alla olevassa kuvassa.

Ruokapöydästä löytyi siis kylmäsavulohta, mätimoussea, siikamoussea, suolasiikaa. Ja joululahjaksi saamaamme oma tekoista ruisleipää.

Lautaselta löytyi myös poron kieltä, joka on suurta herkkuani, jonka keitin aatonaattona.

Mätimousseen tulee kirjolohen- tai siianmätiä, tässä tapauksessa itse pyydetyn siian mätiä, ja ranskan kermaa. Siikamousse muodostuu samanlaisista aineksista, pääraaka-aineena on vain suolasiikaa ja lisänä ranskankerma, jotka sekoitetaan keskenään. Halutessaan voi laittaa molempiin sipulia.

Jälkiruoaksi tein luumurahkaa, jonka ohjeen löytää viimeisimmästä A-Lehtien Kaikkien aikojen jouluherkut -lehdestä. Tein jouluksi myös kakun, jos käy vieraita. Mutta itse se tuli syötyä luumurahkan kera. Se olikin itseasiassa hyvää luumurahkan kanssa, kun kakku olisi ollut muuten niin kuivakkaa.

Luumurahka

Upside down -juustokakku. Ohje täältä.

Juustokakun voi tehdä myös irtopohjavuokaan, 

itse tein kuivakakkuvuokaan kuten ohjeessa neuvottiin.

Ja sitten on tietysti syöty suklaata ja pääruoan kanssa, joka oli sattuneesta syystä kinkkua, oli salaattia. Joulutorttuja tein myös kaksi satsia ja niitä syödään vieläkin.

Venäläiset naapurimme olivat ripustaneet jälleen parkkipaikkojen lähellä olevaan kuuseen joulukuusenpallot. Heillä se joulu taitaa olla vielä edessäpäin.

Eivätkös he juhli joulua loppiaisena? 

Onkohan meidän naapureilla kaksi joulua? 

Elävät varmasti muuten kahden kulttuurin mukaan. Venäläisistä helposti luulee,

että ovat röyhkeitä ja heistä on se tietty mielikuva, mutta nämä venäläiset

naapurimme ovat mukavia ja raatailemme aina silloin tällöin!

Joulukuusen virkaa teki kaksi tyroksista tekemääni tekosammalkuorrutteista

kuusta ja yksi pieni valokuitutekokuusi.

Joululahjaksi saamani hyasintti avasi nuppunsa juuri uudeksi vuodeksi.

Lapset tekivät joulunalla lumienkeleitä. Tälläisiä kortteja meiltä lähti maailmalle, jotka askartelin itse. Yksi lumihiutale -kortti tästä kuvasta puuttuu, jonka lähetin Hollantiin ystävälleni, on samantyylinen kuin tuo joulukorttikuvan oikeassalaidassa oleva kortti, koristeen voi sitten ripustaa kuuseen, se oli valkoinen, kultaisin koristein..

.. ja tälläisiä meille saapui. Ne pääsivät jälleen joulukortti-ikkunaan pyykkipojilla kiinni.

Sitten tulemmekin jo uuteen vuoteen ja tämä vuosi on saatu taas pulkkaan. Uudeksi vuodeksi on myös luvassa herkkuja. Patonkia kahdella eri täytteellä, sinihomejuustolevitettä, lämminsavulohilevitettä, raejuusto-ruohosipulilevitettä ja jälkiruoaksi ja kahvipöytään tekemäni Dr. Oetkerin Suklaa-Toffeekakku. Jonka ohjeessa on sokerin kohdalla virhe, siinä pitäisi olla desiä ei grammaa, asiasta on laitettu palautetta heillä ja he korjaavat sen. Mutta ohjeen löydät ylhäältä linkistä, jonka upotin tuonne tekstiin, muista vain itse muuttaa kakkupohjan sokeri grammat deseiksi. Ja tietenkin siinä välissä jotain herkullista päivällistä porosta, salaatin kera josta löytyy aina fetaa, tällä kertaa oliivi-valkosipulifetaa. Uusi vuosi vaihtuu itselläni flunssan merkeissä, onneksi ei kovin paha tuntuis olevan, että jaksaa "juhlia" uutta vuotta.

Dr. Oetkerin Suklaa-Toffeekakku

Ohje löytyy linkitettynä yllä olevasta tekstistä.

Takapihan tunnelmaa...

Rauhallista uuden vuoden juhlintaa kaikille!