pelaguu.blogspot.com

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Lintulaudan vierailijoita

Osallistuin ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna järjestettyyn BirdLifen Pihabongaus -tapahtumaan. Paikaksi valikoitui mummolan lintujen ruokintapaikka. Meijän omalla kotipihalla lintujenruokinta-automaatilla ei näytä käyvän enää nykyään muutakuin joku harakka ja orava. Liian hiljaista oli tätä tapahtumaa varten. Talipallot automaatissaan ovat roikkuneet puunoksalla jo monta viikkoa, odottaen ruokailijoita.... Alkutalvesta siellä oli vielä vierailijoita, nyt ei yhtään. En tiedä mihin hävisivät. Eivät käyneet pakkasillakaan. Suunnaksi oli otettava siis mummola.

Täällä mummolan pihalla lintuja on ruokittu joka talvi. Ja joka vuosi siellä vierailee myös aina jokin harvinaisempi, harvemmin pohjoisessa tavattu, "eksynyt" erakkoyksilö. Tänä vuonna se oli harmaapäätikka.

Päivä oli sunnuntai ja edellispäivää lauhempi, ja pilvinen. Edellispäivänä oli ollut lintulaudalla enemmän vierailijoita ja pakkaspäivän värjöttäjiä. Tämä päivä oli edellistä hiljaisempi.

Lintubongailujen ohessa tuli räpsittyä ikkunanläpi muutama kuva. Kokeilin mennä myös kuvaamaan niitä ulos, mutta heti kun astuin portaille, parvi oli lehahtanut lentoon. Kävin odottelemassa tovin myös ruokintapaikan läheisyydessä, mutta paikalle ei uskaltautunut kuin hömötiaiset. Ne ovatkin erittäin kesyjä, pyrähtävät paikalle silloinkin kun niille vie lisää jyviä. Olihan näitä mukava seurata ja niiden touhuja, ois menny vaikka koko päivä. Näitten kanssa saa olla vain varsin nopea liikkeissään..

Punatulkut vaikuttivat aika ärhäiköiltä yksilöiltä, varsinkin siellä oli yksi terhakka punainen "pullomaha" joka aijoi kaikki muut pois lintulaudalta. Talitintit ovat myös varsin yleisiä ruokintapaikalla. Ruokapaikalla vieraili myös hömötiaisia ja muutama urpiainen. Muistaakseni urpiaiset ovat enempi kevään lintuja. Ja keveempänä alkaa ilmestyä paikalle myös muita lajeja. Olihan siellä myös pari sinitiaista, käpytikka sekä närhiä. Urpiaiset ja närhet eivät sattuneet tälläkertaa kuviin, ehkä ensikerralla.

Aloitetaan käpytikalla.



 Talitinttejä siellä ja täällä..




Mitäs tässä keimaillaan?




Harmaapäätikka. Ujo yksilö. 
Oli hankala saada aivan tarkkaa kuvaa. Oli lähes aina selkä kameraan 
päin ja nakutti ruokaa.



Punatulkkuja..


Hömötiainen ja punatulkku.
Tämä kaveri oli aika linssilude ja ärhäkkä punatulkku, 
mahtaa olla edellisessäkin kuvassa.


Hömötiainen.




 Tikat. Kuvassa on molemmat tikat, harmaapäätikka ja käpytikka. 



Talitiainen ja sinitiainen.






Mukavaa loppuviikkoa kaikille 

ja

tulevaa viikonloppua!

perjantai 23. tammikuuta 2015

Pakkassumua joella

Hei taas ja kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, kommentinne lämmittävät mieltä! Laitoin toissapäivänä tuonne sivupalkkiin Tunniste -gadgetin. Toivottavasti näin löydetään tiettyyn aiheeseen liittyvät postaukset paremmin. Kuhan vain sitten yritän muistan laittaa niitä tunnisteita aina näihin teksteihin.. :)

Palajamme nyt vielä alkuviikon tunnelmiin, ja jatketaan matkaa auringon nousun jälkeen viistosti etelään, lähemmäs Suomutunturia, sinne ite tunturiin koskaan menemättä. Silti ollaan yhä samalla Käsmänjoella, vain paikassa, jossa joki on virtaavampi ja pysyy talvellakin sulana. Tästä niin monta kertaa ohi ajaneena ja hienon sumuhetken menettäneenä, nyt on aikaa pysähtyä tovia. Aurinko ei ihan päässyt vielä tähän klo 10 jälkeen paistamaan joelle ja värittämään taivaanrantaa kuin ihan hennosti.. Sen sijaan pakkassumu siellä vielä leijaili.

Ehkä hieman valkotasapainoa olisi voinut säätää, nyt kun kuvia katson, mutta kuvatessa ei ollut aikaa oikeastaan.. Joistakin kuvista jonkin verran muutin värisäätöjä ja kontrasteja kuvan muokkausohjelmalla...

Sillalla seison ja kuvaan ensin länteen..




Sitten itään päin.

Idässä on enemmänkin sumupatsaita.



Juuri noussut aurinko pilkistää puiden takaa..





Lännen suunnalla on yksi sumupatsas, joenmutkassa. 



Käsmän sillalla, 5-tiellä.


Eilen ajelessamme etelämmäs, Kuusamon suunnalla, näin upean auringonkajon ja sivuauringot, kamera ei ollut mukana ja kun yritinkin sitä näkyä saada kohtuullisia kuvia ottavan kännykameraan tallennettua, se oli jo ehtinyt hiipua pois. Ja mikä tykky olikaan puissa, uskomaton, siellä oli paljon enemmän lunta kuin meillä, puoletkin enempi, aikaa ei tosin ollut kuvata. Jään odottamaan sitä sykähdyttävintä hetkeä ja täyttymystä.. sitä aikaa kuvata se täyttymys. Sitä "täydellistä" sivuaurinko-, tai valopilarikuvaa, ja muita luonnonihmeitä. Jälleen hengähdän hetken ja kuulostelen, koska on taas aika luontoretken.


Rauhallista ja rentouttavaa 

viikonloppua kaikille!

tiistai 20. tammikuuta 2015

Auringon nousu hetki hetkeltä..

Eilettäin satuttiin olemaan liikenteessä, tien päällä ja nyt oli sopivasti aamusta aikaa pysähtyä räpsimään kuviakin. Päivästä oli tulossa kirkas, taivas oli selkeä ja pakkanenkin pääsi purasemaan. Pakkasta oli reilut -20.

Lauhan jakson jälkeen, ilma kääntyi nopeasti yön aikana kipakkaan pakkaseen. Ennusteet näyttävät näitä pakkasia jatkuvan noin viikon verran. Eilen oli hyvä tilaisuus nähdä vilaus aurinkoa. Tänään ilma on utuisempi, vaikkakin aamulla näkyi hetkisen verran auringonnousun helakan punainen taivaanranta. Pakkanen on hieman lauhtunut, ollaan alle -20. Kamera jäi tänään aamulenkillä kotiin.

On totta, että aurinko ei täällä vielä pääse niin korkealle, että sitä voisi kutsua kevätauringoksi. Se käy sen verran puiden latvojen yläpuolella, että maasta käsin kun löytää sopivan aukean paikan sen voi nähdä, eikä se tuo sellaista kevätauringon tuntua juurikaan päiväsaikaan ollessaan korkeimmillaan. Metsän, pitkien korkeiden puiden, keskellä se ei juurikaan pääse näyttäytymään. Vielä ei ihan ole saanut aurinkolaseja kaivaa esiin. Tienpäälläkin näkee kohtuudella ajella, aurinko vain tosin on niin matalalla, että auton aurinkolippa juuri riittää peittämään häikäisevyyden. Mutta näyttäytyyhän se komeasti ja sai jo kevätahavan tuntumaan poskipäissä.

Näissä kuvissa virtaa jääpeitteen alla Käsmänjoki, joka laskee Joutsijärveen (kuvassa) ja jatkaa siitä yhä matkaansa ja taustalla taitaa näkyä Vilmavaara.


Kello on 10:04, kun otan ensimmäisen kuvan
auringon punehtamasta taivaanrannasta..












Kello on 10:14, auringon nousua odottavan aika on pitkä... alkaa jo erottua, että aurinko nousee.. 
Näkyy sellainen valojuova (vakaasuora viiva, oikealla Vilmavaarasta).








Kello on 10:18. Aurinko alkaa pilkistellä puiden takaa.








Kello on 10:19. 
Mietinpä vaan, että kuinka monta kuvaa
 ehtii ottaa minuutissa? ;) En nyt kuitenkaan yrittänyt tässä sitä...






Kello on 10:21.





Aurinko on noussut jälleen..

Tälläisiä räpsyjä tälläkertaa! 

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!