Viikonloppuna, peräti yhtenä päivänä, saimme jo nauttia välähdyksen auringosta. Kaamoksen selkä on lienee taittumassa ja sormia syyhyttää jo vieläkin enemmän, kevät ja kesä.. ei malta oottaa. Uusia, entistäkin ehompia, puutarhasuunnitelmia on pääkopassa pyörinyt. Mies taisi jo illalla saunassa kauhulla kuunneella niitä. :) No ainakin nyt tulevana kesänä täytyy käydä sen kasvimaan kimppuun ja sitten myös pihatatarien, se mulla vähän hirvittää. Ukonhatun olisi siis pelastettava. Ja yhden napin klikkauksen päässä on enää siementilaus. :) Yleensä mulla käy melko huonosti siemenistä kasvattaminen tai yhtään mistään, mutta kokeilla taas pitää ja erikoisuuksiakin. Kerron tästä projektista myöhemmin. :) Ja jotenkin uuden puutarhavuoden on aloittamassa ihan uudella sykkeellä. Katsotaan nyt mitä siitä sitten tulee.
Tässä on tullut myös testailtua yhtä lapikkaan tekoa ja lupasin siitä kuvia tänne
Kotikutoiselle. Koska ihan samanlaista emme siitä saa kuin kotikutoisella on. Missä siis vika? Olisiko sinulla yhtään samantapaista "nokkatossu" ohjetta?
Jouluako vielä nämä hyrrylät enteilee? Joulun jälkeen tein "hyrrylöitä". Löysin ohjeen joulunajan Maalla -lehdestä.
Tämmöistä tälläkertaa, jotain toista toisella kertaa. Mukavaa kevään odotusta (joka kait nyt jo sitä voi toivottaa)!
Tänään täällä Helsingissä ilma tuntui jotenkin ihan keväiseltä. Kesä lähenee joka päivä..
VastaaPoistaNäin tekee..
PoistaHei blogiin! Ensimmäinen auringon välähdys on merkki kaamoksen taittumisesta, hitaasti päivä jatkuu..
VastaaPoistaHeipä hei! Ja tervetuloa. Kivan näköinen blogi oli sinullakin.
PoistaKivan näköistä talvisissa kuvissasi. Kohta se kevät on ja multasormet syyhyää...
VastaaPoistaNäinhän se on ja kiitos. Ja mitä korkeammalle nousee, sieltä sen aurinkonkin saattaa jo meilläpäin nähdä.
PoistaVoi aurinko, on kyllä niin ikävä sitä!
VastaaPoistaMulla olis sulle haaste blogissani :)
Kiitos, heitinpä takasinkin sen. :)
Poista