Metsälappalaispäivillä Savukoskella

Menneenä viikonloppuna järjestettiin koko viikonlopun kestävät Lapin historian ensimmäiset metsälappalaispäivät. Ne järjestettiin Savukoskella, Sallasta, noin tunti pohjoiseen. Ensimmäisenä päivänä, lauantaina, kuultiin luentoja mm. sukututkimuksesta ja muinaisista löydöistä. Kävimme myös tutustumassa Hotelli-Ravintola Samperin Savotan Kemijoen rannassa olevaan Kallioniemen seitaan. Seita on ollut olemassa jo vuosia, mutta siitä ei ole juurikaan tiedetty. Seita oli pyhänä pidetty paikka, kivi tai muu luonnonmuodostelma, jonne vietiin esim. metsästysonnen toivossa mm. kalaa, poronlihaa tai poronsarvia. Seitakiviä voitiin voidella poronrasvalla. Vielä 1600 -luvulla seidoille uhraaminen oli yleistä. Kristinuskoon tulemisen myötä pääasiassa seitauskomuksista luovuttiin. Seitojen palvonta ja seidoille uhrien vieminen oli keskeinen osa vanhojen lappalaisten muinaisuskontoa. Lisäksi lauantaina oli perinteiset torimyyjäiset luentojen ohessa.

Haluampa vähän sitten kertoa mettälappalaisuuesta, koska olen ikäni asunu ja syntyny niillä seuvuilla missä on mettälappalaisuutta. Koen tai ainakin toivon, että minunkin suvussani olisi edes hitusen mettälappalaisuutta. En tiedä, että minun sukuani olisi tutkittu niin, että tietäsin, että siellä olisi mettälappalaisuutta, olisi mielenkiintonen joskus selevittää sekin asia. Ja kyllä se jossakin määrin kiinnostaa, että mitä on ollu ennen meitä. Ja aina kun on vaan mahollisuus tutustua erikoisempiinkin paikkoihin, niin sillon pitää käyttää tilaisuus hyväksi. Joten lähimme liikkeelle lauantaina toritapahtumaan ja sunnuntaina sitten vähän kauemmas, joista kerron vielä sitten omissa postauksissaan.

Muutamia poimintoja Metsälappalaispäivistä jaetusta lehtisestä.

"Metsälappalaisuus on elävä lappilainen kulttuuri, jonka juuret ovat Lapin yhteisessä historiassa. Nykyiset metsälappalaiset polveutuvat Lapin vanshimmista tunnetuista alkuperäisasukkaista. Monet heistä ovat edelleen samoilla asuinseuduilla, joissa heidän esipolvensa ovat asuneet jo vuosisatoja sitten."

Yhtenä esimerkkinä on eräs sunnuntain kohde. Josta kerron myöhemmin.

"Jotkut kutsuvat metsälappalaisia metsäsaamelaisiksi. Metsälappalaisista on käytetty myös nimitystä keminlappalaiset ja heidän vanhaa kieltään on kutsuttu keminsaameksi. Tämä johtuu siitä, että keminlappalaisten perinteinen asuinalue on nimetty aikanaan Kemin-Lapiksi. Kemin-Lapin alueen lappalaiskylät 1600- ja 1700 -luvulla olivat: Peltojärvi, Inari, Kittilä, Sodankylä, Sompio, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä."

Sunnuntaina tutustuimme myös yhteen metsä-lappalaisten asuinkenttään, siidaan, josta kerron sitten myöhemmin. Silloin olot ovat olleet aika alkeelliset.

Myös Sallasta on löytynyt muinaisjäännöksiä ja pyyntikuoppia ym.

Lapissa pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaisten kielet ovat säilyneet, niin kemin-lappalaisten kieli on hävinnyt, niin monet ajattelevat että myös metsälappalainen kulttuuri on kuollut.

 " Metsälappalaiset olivat koko nykyisen Suomen alueelle levittäytyneitä kivi- ja pronssikaudelta polveutuvia kantasuomalaisia. Elantonsa he hankkivat luontaistaloudessa kalastamalla ja metsästämällä peuroja, hirviä sekä muuta riistaa. Elämää säätelivät pitkät pyyntimatkat sekä vuodenaikojen mukaan rytmittyvä asutus kesä- ja talvileirien välillä. 1600-luvulle tultaessa olivat metsälappalaiset suurimmaksi osaksi sulautuneet muuhun väestöön omaksuen näiltä karjankasvatuksen ja maanviljelyn. " -http://www.sinikivi.com/keskustelu-sinikivi-com/historia/17739-kantasuomalaiset-ja-metsalappalaiset

Harmillisesti mulla ei ollukaan paljoa kuvia lauantai-päivältä, kun ei ollu torilla kamera mukana ja ei tullu sitten sisällä luentosalissakaan otettua kuvia, vaikka aattelin, että ois ollu ne yhet kuvat, mutta ei niitä löytyny enää. Niin tässä jotain kuvia lauantai-päivältä.

Seita-kivi. Kemijoen rannassa Hotelli-Ravintola Samperin savotan takana.

Seita-kivi esiteltiin meille ja lopuksi siellä sai käydä tutustumassa.

Luentosalissa oli esillä metsälappalaisten Lapin pukuja ja luhkia.

Poiminta Metsälappalaispäivien esitteestä.

Poiminta Metsälappalaisesitteestä. Vanhat Kemin-Lapin lapinkylät.

Metsälappalaisuus elää yhä, kun muistamme vain sitä vaalia ja rohkeasti tuoda esiin ja olla ylpeitä alkuperästämme ja esi-isistämme ja -äideistämme!