Oi kuusipuu!

Pikkuhiljaa hiljennymme joulun viettoon pienen lentsun varjostaessa rauhaa. 

Tänä vuonna meinasin, että kuusta ei meille tule. Ei ole nyt pariin jouluun ollutkaan. Niin se vain mieli muuttuu, ja lähdimme kuusimetsään viikonloppuna, lauantaina. Ostimme luvan Metsähallitukselta puhelimella, soittamalla automaattiin, tarkistimme retkikartta.fi sivustolta Metsähallituksen ohjeiden mukaan lähimmät valtion metsäalueet ja lähimme matkaan. Lähtiissä ajattelin, että siellä minne suunnittelimme ensin menevämme, että siellä on paljon kuusia mistä lokata. Paikka oli täysin keskellä metsää, metsäautotien varrella. Alussa tie oli auki jonkin matkaa, loppu matka olikin umpista, vanha jälki kulki pohjana alla. Perille päästyämme, palstan rajalle, huomaan kuinka mänty voittoista metsä on. Otan koiran, miehen, sahan ja lähdemme metsään, rämpimään, kirjaimellisesti rämpimään, sillä lunta olikin jo reilut 40cm. Onneksi oli Safarit ja niiden pelastavat lumilukot.

Metsähallituksen nettisivuilla kerrotaan, että lupa oikeuttaa hakemaan joulukuusen Metsähallituksen talousmetsistä tien varresta. Kuusen ostajan velvollisuus on tarkistaa että, alue on varmasti Metsähallituksen hallinnassa ja että se on talouskäytössä olevaa metsää. Joulukuusien kaataminen suojelu- tai retkeilykäyttöön varatuilta alueilta on kielletty. Luvan hinta oli noin 5e.

Katsastelun jälkeen saan huomata, että se haaveeni suuresta kauniista kuusimetsästä olikin pelkkä päiväuni ja lähdemme takaisin autolle. Koira on yltä päältä lumessa, pieniä sieviä lumipallosia roikkuu turkista. On lauha, lähellä nollaa, sataa tihkuuttaa, räntääkö tuo kohta lie. Kuvia mäntymetsästä ei tullut otettua, mutta sen sijaan Kaunisharjun juurelta räpsin joitain. Sinne suuntasimme siis seuraavaksi. Kuusemme löytyi jotakuin näiltämain ja maantien laidasta. Saas nähdä kuinka varistelee havun-neuloja, ainakin kaataessa varisteli jonkin verran. Nythän ei ilmeisesti ole enää kovin otollinen aika kaataa kuusta, niin että se säilyttäisi neulasensa, katsotaan kuinka äkisti lähtee tänä jouluna ulos.

Hain sellaista söpöä ja pientä yksilöä, kovin suuri se ei olekaan. Kuvia tulee varmasti sitten lisää kunhan koristelemme ja sulatamme sen. Sellaisen täydellisen joulupuun metsästys on aika haastavaa, toisinaan, jos et omista mitään kulkupeliä ja jos kuusta ei ole kesällä katsottu valmiiksi.

Kynttiläkuuset ovat myös omalla tavallaan aika nättejä.

Tänään on vielä tarkoitus kerätä viimeisetkin voiman rippeet ja lähteä kuuntelemaan Kirsi Rannon joulukonserttia Sallatunturin laskettelukeskuksen kupeessa olevaan ravintolaan.

" Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!
Sä vihannoitset kesäisin, tuot lehväs talven tuiskuihin.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!
Myös aina joulun aikahan sä saavut meidän majahan.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset! "