Uusi blogi tuttavuus -tunnustus

Kiitos paljon Minnalle Pinkki pelakuu -blogiin Mökkipuutarhan Pirjon alunperin tekemästä ja eteenpäin pistämästä tunnustuksesta. Lämmittää mieltä näin talven keskellä kovasti! <3

Olen lueskellut ja löytänyt muutamia blogeja vasta äskettäin, silti on kuitenkin haastavaa päättää kenelle sen antaisin. Koska yksi näistä on juurikin Minnan blogi Pinkki pelakuu. Kun aloin lukemaan Minnan blogia minulle tuli dejavu -olen käynyt täällä ennenkin, kodin omainen ja hieman samanhenkinen blogi sai minut heti koukkuunsa.

Luen ja olen kiinnostunut erityisesti luontoon ja puutarhaan liittyvistä blogeista. Seasta löytyy ripaus sisustusblogeja sekä elämän makuisia blogeja. Omat valintani ovat tälläkertaa laidasta laitaan. Kaksi viimeistä on sellaisia jotka löysin jokin aika sitten, eivät kovin tuoreita tuttavuuksia mutta melko uusia.

Mukava uusi tuttavuus -blogi tunnustuksen voit laittaa eteenpäin niin monelle uudelle löytämällesi blogille kuin haluat. Minä laitan ne seuraaville seitsemälle blogille! Voit halutessasi jättää tunnustuksen ottamatta mukaasi, jos se tuntuu sinusta parhaimmailta, en pahastu.

Mukavaa kevään odotusta kaikille, kohti uusia haasteita!! :)

Elämää ajatuksen siivin - Seijastiina
Sadun parvekepuutarha - Satu
Vikki kuvailee
Scillan puutarhassa
Vaihtoaskel hyppy - Annekatariina
Kuvakirjeitä karsikonperältä - Aimarii

ja vieläkin löytyi yksi sokerina pohjalla..
Quun puutarha

Kohti valoa

Eilen nähtiin tämän kevään ekat auringonsäteet.  Pakkanen pyörii siinä -20'C molemmin puolin. Tänään on hieman lauhempaa, mutta kevätaurinko yritti kurkistella tänäänkin pilviverhojen ja tuntureiden takaa.

Ihana valo, ihana aurinko. Kyllä se vain kummasti piristää, kun pimeän ja kaamoksen keskelle saamme pieniä valon pilkahduksia.

Eilen puolen päivän aikaan taivaalla näkyi kaunis kevätaurinko. Aurinko on vielä niin matalalla että se vain kurkkaa taivaan rannassa ja painuu taas mailleen. Johan sitä on odotettukin. Kaamoksen selkä alkaa pikku hiljaa jo taittua ja päivän pituus on reilut kolme tuntia.

Kohti valoa ja kohti kevättä mennään. Totisesti eka siemenkuvastokin kolahti jo postilaatikosta. Vähän jo niitä katselinkin, mutta olen aika kehno siemenistä kasvattaja, toki ne itävät, mutta niistä tulee aika honteloita.. Nähtäväksi jää, tilaanko mitään.

Toisaalta toivoisi jo hieman lämpimämpiä ja kesäisempiä kuvia. Monissa blogeissa niitä on saanut jo ihastellakin, haaveita kesästä.. Ajatella, on vasta tammikuu ja haaveilen jo kesästä. Mutta kylläpä sitä kesää kaipaa, se on niin lyhyt ja talvi pitkä. Toisaalta ei osaa ajatella sitäkään, että eläisi etelessä jossa lumen tulo toisinaan on epävarmaa.

Ihana, ihana aurinko! <3

Puiden takaa vienosti pilkistellen.

 Toisaalla, hieman alempana, möllötti kuu. Taivaanranta liukuvärjääntyi - jossain toisaalla paistoi aurinko.

Jossain se paistoi tänäänkin. Valonsäteitä taivaalla.

Hiihtäjän on hyvä hiihdellä. Valmiita latujakin löytyy.

" Ei se hiljaisuus herätä, se valloittaa

omia aikojaan

Niin kuin sammal

hiljaisuus valtaa paikat

kauniisti, hahmollaan.

Valo meidät ylös ajaa,

lepattamaan kohti päivää."

   - Märi Mörö, kirjassa Paratiisi (2011)

Siekaköngäs

Kun joulunpyhät ja sairastelu alkoi kyllästyttää tie kutsui jälleen ja lähdimme ajelulle kohti pohjoista. Tosin kovin kauas kotoa emme päässeet, tarkoituksellakaan, vaan pysyimme kotikuntamme rajojen sisäpuolella. Matkamme suuntasi kohti Naruskaa, Naruskajoelle Siekaköngälle.

Joulunaikaan, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, sää alkoi muuttua kerta heitolla. Alkoi sataa vettä, pakkasmittari laski lähelle nollaa ja jopa vähitellen plussan puolelle. Lumet sulasivat puista ja joka paikka oli kaljama jäällä, aivan kuin keväällä. Paikat olivat loskalla ja satoi vettä. Ensin oli mahtavat lumiset maisemat, nyt ne ovat muisto vain. Maisemat ovat täysin muuttuneet tuosta yläpalkin bannerikuvasta. Taisinkin jo jossain aiemmassa postauksessa tästä mainita. Mutta vallan kummasteltiin tuota ilmiötä. Nyt on onneksi jo helpottanut ja olemme saaneet jo lisää luntakin.

Tämä Siekaköngään reissu on juurikin noilta ajoilta. Myönnän, että ihan tarkkaan en tiedä, mutta ilmeisesti tähän aikaan Siekaköngäs ei pitäisi olla noin sula vaan paljon enemmän jäänpeitossa.

 Jää pettää.

 Jääkerroksia.

Pisaroita.

Vastarannalla on keittokatos.

Miltähän siellä näyttää nyt?

Lisätietoa Siekaköngäästä

Tilkkuja yhteen

Aloitin viime vuoden puolella syksyllä tekemään silloin melko tuoreelle kummitytölle tilkkupeittoa ja sain sen juuri valmiiksi ennen joulua. Aloittelin jo syksyllä, mutta sitten tuli pieni työkiireistä johtuva tauko, joten aikalailla vielä keskeneräisenä sen sain valmiiksi juurikin jouluviikolla.

Tässäpä se sitten on valmiina. Kokoa tuolla peitolla on n.100x100cm ja yhden tilkun koko on n.13x13cm. Mitään varsinaista ohjetta mistään lehdestä tai kirjasta minulla ei ollut, vaan omasta päästä vetelin kokoja ja mittoja, jälleen. Alkuun tuotti vaikeuksia päättää minkälaista kuvioita lähtee tekemään ja mihin riittää kankaat, koska kuitenkin jotain symmetrisyyttä halusin ja kokokin tuli sitten siinä matkan varrella. Ensin peitto oli vain 4 ruudun kokoinen kunnes lisäsin siihen vielä yhden kiekan ja sain siitä isomman. Taustakankaana on vanhasta pussilakanasta leikattu reilun 100cm kokoinen palanen ja reunat on vain taitettu taustakangaasta, eli ei mitään ylimääräisiä kanttauksia vain vähän kasaan hursimista, tavallaan. No ihan kiva siitä loppujen lopuksi tuli. Tosin hyvin pinkkivoittoinen. Vaan ajattelen sen niin, että koska kyseessä on tilkkutyö, niin se tehdä niistä kangaista ja tilkuista mitä tällähetkellä kaapeista löytyy.

Ompelin tilkut siis yhteen ompelukoneella. Ensin tilkut ommellaan yhteen suoralla ja siksakilla, sitten pituussuunnassa samallatavoin, ensin suoralla ja lisäksi vahvistuksena siksakilla. Sitten nämä pitkät suikaleet yhteen samallalailla ja lopuksi taustakangas.

Tämä on yksi niistä postauksista, jotka olisi voinut julkaista viime vuonna ja julkaisu jota ei olisikaan voinut tehdä joulupukin apulaisena ennen joulua.. Onneksi on kuitenkin tälläisiä 'tee se äkkiä valmiiksi' -tilanteita, niin työt eivät jää vyörymään, niinkuin niillä tuppaa monesti tehä. Vieläkin on monta sellaista keskeneräistä työtä odottamassa loppuun saattamistaan.

Välissä tarvittiin ompelukoneen ohjekirjaa kun lankat meni solmuun ja hermo ei enää kestänyt. Lyhyt aika, lyhyt pinna - mitä siitä seuraakaan, hermojen kiristelyä ennen joulua?! Kääk!

Pieniä yksityiskohtia.

 Ja valmis tilkkupeitto.

Uudenvuodenpäivänä

On vuoden ensimmäinen päivä. Ja vuoden ensimmäinen postaus.

Aloitan vuoteni herkuttelemalla. Kävimme eilen illalla katsomassa tunturissa (kuten meillä on tapana sanoa) ilotulituksia, kahteen otteeseen. Alkuillasta oli lapsille tarkoitettua ohjelmaa, pienen ilotulituksen ja soihtulaskun muodossa. Koska tuo alkuillan tulitus oli niin vaatimaton, valvoimme puoleen yöhön ja kävimme katsomassa "aikuisten" ilotulitusta, joka oli hieman massiivisempi, mutta aika lyhykäinen sekin. Joitain kuvia yritin ottaa, mutta en ole löytänyt vieläkään namiskaa, josta saan muutettua kuvien automaattimuokkausta, joten kuvat ovat sumeita ja muuttaa tummat kuvat huonoiksi. Toivotaan, että ne näkyy nyt kuitenkin jollain tapaa. Sekin luo, vapaalla kädellä, lisähaastetta kuvata hyvin nopeasti haihtuvia raketteja, siihen nähen aika hyvin.

Tässä teille myös uudenvuoden suklaakakunohje herkkusuille kuvien kera. Ohje on otettu hieman muunneltuna Kotiliesi -lehdestä. Luulen, ellen ole aivan väärässä, voi suklaaksi käyttää joululta ylijääneitä, jos sellaisia on, konvehteja. Ja lisäillä erilaisia täytteitä, kuten minä tein. Alkuperäisessä ohjeessa ei ole minkäänlaista täytettä. Laitoin kuitenkin ennakkoon jo ostamani tiramisumakurahkan täytteeksi kakkuun, tuomaan mehevyyttä sekä piparkakkuja, nekin lienee joulun ylijäämiä. Halutessasi voit käyttää taikinaan myös unikonsiemeniä, alkuperäisen ohjeen mukaan.

Suklaakakku

Taikina

150g voita

150g tummaa suklaata

1tl leivinjauhetta

2dl vehnäjauhoja

5 kananmunaa

2dl sokeria

Kuorrutus

200g tummaa suklaata

50g voita

Täyte (ei pakollinen)

1prk tiramisumakurahka 

2dl kuohukermaa

Koristele haluammallasi tavalla. Voit halutessasi kostuttaa kakun ennen kuorruttamista sokeri-vesiseoksella, johon voit lorauttaa mausteeksi konjakkia, brandya tai likööriä.

1. Voitele ja korppujauhota pyöreä kakkuvuoka. Kuumenna uuni 150 asteeseen.

2. Sulata suklaa ja voi.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään.

4. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää munavaahtoon jähtynyt suklaa ja jauhoseos. Sekoita tasaiseksi.

5. Kypsennä 150 asteessa noin tunti.

6. Vatkaa täytteen aineet ja täytä välit halutessasi.

7. Sulata kuorrutuksen suklaa ja voi ja kaada seos jähtyneelle kakulle.

Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille!