pelaguu.blogspot.com

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Kun suru koskettaa..

Hei, pitkästä aikaa. Kesä kiitää! Hellettä piisaa, tukalaa hellettä, pikkusen sais jo helpottaa. Mansikoiden säilömisaika on nyt menossa meillä. Ja muut työkiireet, etten taaskaan ole ehtinyt tänne blogimaailman puolelle. Anteeksi. :( Toivon itse, että tämä minun blogaaminen ei jäisi tähän, vaan kun aikaa olisi niin aina kirjoittelisin tänne. Mutta nyt taas on ollut kaikkea ja elokuukin vaihtui.

Oikeastaan mitään muuta en nyt taaskaan tullut kertomaan kuinm että meillä on suruaika, rakas mummini nukkui pois vähän aikaa sitten. Kävin katsomassa mummia hänen viime hetkillään, suru on sanaton, eikä hänen poismenoaan todeksi uskoa voi. Nyt olenkin pähkäilemässä muistolausetta kukkalaitteeseen. On niin vaikea löytää mitään hyvää, osaisitko sinä auttaa? Minulla yksi on ja se olisi tälläinen, mitä olet mieltä?


Oli sulla sydän

niin lämmin ja hellä.
Oli siellä paikka
meille jokaiselle,
mitään et pyytänyt
kaikkesi annoit,
meitä aina muistit
huolta kannoit.
Kauniit muistot
voimaa antaa
surun raskaan
hiljaa kantaa


Mutta sitten kun mietin, että laittaisinko tämän siihen alkuun vielä. 


Päivänä kauniin kesäisen
hiljeni sydän kultainen.

Eli näin:

Päivänä kauniin kesäisen
hiljeni sydän kultainen.
Oli sulla sydän
niin lämmin ja hellä.
Oli siellä paikka
meille jokaiselle,
mitään et pyytänyt
kaikkesi annoit,
meitä aina muistit
huolta kannoit.
Kauniit muistot
voimaa antaa
surun raskaan

hiljaa kantaa







Ilman alkua vai pienen alun kanssa? Kiitos teille rakkaat avusta! Mitä muuta teille kuuluu? Minulla olisi muutama blogikirjoitus takataskussa, sen verran ollaan käyty, mutta ei ole aikoihin ehtinyt kunnolla istahtaa koneen ääreen. Kiitos vielä, että olet siinä! <3



18 kommenttia:

  1. Osanottoni ja lämmin halaus sinulle.
    Minulla on aivan sama tilanne. Mummini nukkui pois viikko sitten ja tavaroitani pakkaan pohjoisen matkaa varten. Muistokortti kukkavihkoon odottaa edelleen tyhjänä pöydällä, sanoja on vaikea löytää. <3
    Runosi on minusta oikein kaunis ja siinä on paljon tunnetta, joten se käy oikein hyvin korttiin.
    Luonnostelin omaa runoani eilen, se menee näin;
    'Siipien havinaa ilmassa,
    kuiskauksia enkelten puutarhoista,
    ikuisia pieniä muistoja sydämeni albumissa.'

    Jos tuosta lähtisi eteenpäin kun jaksaa hetken mietiskellä rauhassa.

    VastaaPoista
  2. Lämmin osanottoni!
    Runo on kauniin lämminhenkinen ja sopii hyvin tilanteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Runo kuvastaa mummiani hyvin.

      Poista
  3. Osanotto sinulle. Muistolausetta on aina vaikea valita. Itse olen usein yhdistänyt useammasta värssystä ne sopivimmat kohdat. Tuo kuulostaa hyvälle.

    VastaaPoista
  4. Lämmin osanottoni!

    Tuo lisätty alku täydentää kokonaisuutta mielestäni hienosti.

    VastaaPoista
  5. Otan osaa suruusi. ❤️
    Todella kaunis tuo runosi, ja lisäys sopii siihen oikein hyvin. Minun mummoni kuoli jouluna ja tein myös hänelle itse runon, joka oli juuri hänen näköisensä.

    VastaaPoista
  6. Osanotto suruusi! Kauniin muistolauseen olet löytänyt. Oliko mummosi juuri sama joka on täältä läheltäni kotoisin?

    VastaaPoista
  7. Lämmin osanottoni. Läheisen poismeno koskettaa ja suru on suuri, mutta surusta selviää ajan mittaan ja jäljelle jää kauniit muistot.

    VastaaPoista
  8. Otan osaa suruusi! On kaunis muistolause. Minulle on hyvin vaikeaa lukea mitään siinä tilaisuudessa, varsinkin jos vainaja on hyvin läheinen.
    Toivon todellakin että jatkat bloggaamista, kunhan pahin aika menee ohi. Vaikka vain kuvia ja vähän kerrallaan. Omalta osaltaan sekin auttaa surussa.

    VastaaPoista
  9. Lämmin osanottoni. Makustele eri värssyjä. kyllä se oikea löytyy kun antaa hetken kulua.

    VastaaPoista
  10. Blogissani on arvonta! ;) http://touhoosi.blogspot.com/2018/08/lisaa-luettavaa-ja-lukijoita-arvonta.html

    VastaaPoista

Kommenttisi on minulle tärkeä! Kiitän sydämestäni, että kommentoit! ♥ ♥ ♥