Kukkaistutukset Muonion reissulta - Maahisia ja ruusunnuppuja

Nyt kait tässä päästiin asiaan! Vielä muutama postaus ois luvassa Muonion reissulta, ku pitäähän sitä hehkuttaa ku niin mahtava reissu oli. Tosipuheessa ehkä pari postausta Muoniosta vielä ja sit takaisin oman puutarhan pariin. Mutta nyt vielä siis Muonioon ja Harrinivaan sekä majapaikkaamme Lomamaja Pekosen pihapiiriin.

Minut ihan oiken yllätti positiivisesti, miten paljon ja erilaisia istutuksia, sekä kesäkukka- että perennaistutuksia Harrinivassa oli. Olisihan paikka ollut melkeimpä alaston ilman näitä kauniita kukkasia.

Siellä oli hortensioita, molemmin puolin vastaanoton sisäänkäyntiä. Myös puuveistoksia, jotka olivat kyllä aika upeita ja ainakin erilaisia tavallisiin puutarhatonttuihin verrattuna. Ja sopivat hyvin lappilaiseen miljööhön. Myös jonkin verran kukkapatoja oli. Myös ruusuja. Ruusuja ja puupatsaita oli laitettu tervapuuveneeseen Harrinivan sisäänkäynnin edustalle, lasten hiekkalaatikon eteen, näkyy osittain viimeisessä Harrinivan kuvassa. Muutoin hiekkalaatikon eteen oli laitettu puuaitaa, mikä on kyllä hyvä maisemoija, kokonaisuudessaan tervapuuveneen kanssa, ja aika huomaamattoman saa hiekkalaatikosta.

Täytyy myöntää, että aluksi luulin tätä puuveistosta jänikseksi, olihan toisella pitkät korvat. Lähemmin tutkittuani asiaa se oli kaiketi kotka tai haukka, iso lintu kuitenkin. Tämä on hieman huono kuvakulma saamaan siitä täyttä selkoa, mutta upea vaaleanpunainen hortensia on tässä pääosassa.

Perennaistutuksista minulla ei ole sen kummemmin mitään sanottavaa, ehkä niissäkin on jokin punainen lanka. Niitä nyt ainakin alkujaan oli nämä kaksi. Ne olivat lähellä vastaanoton sisäänkäyntiä. Alempi kuva on vastaanotosta vasemmalla, jossa oli myös olutteltta ja kesäterassi.

 

 

 

Seuraavat kuvat ovat majapaikastamme Lomamaja Pekoselta. Valitettavasti en tullut kysyneeksi "Tervetuloa" ja "Varo lapsia" -kylttien tekijöitä, mutta joka on taitava käsistään saa tehtyä vaikka hetkessä itsekin. Itsepidin tuosta "Reception" kukkalaatikosta. On aika kiva ja on jo pidemmän aikaa sellainen ollut itsellekin suunnitteilla, joskus sen tekemisen aloittamisen aikaan saaminen vain tahtoo olla tiukassa.. Helppo varmasti siis tehdä myös itsekin.

 Pekosen "postilaatikko".

 

Myös Pekosilta löytyi yksi perennaistutus ja kaivo. Kiva idea tämäkin.

430 huskya, 8 opasta..

Mega Fin2013 Muonio
pe 2.8.2013

Perjantain ilta-ohjelmassa meillä oli vierailu Harrinivan huskytarhalla. Harrinivassa on yhteensä 430 huskya ja se on Euroopan suurin huskykennel. Harrinivassa on sekä Siperian huskyja, että Alaskan huskyja. Huskyt on jaettu eri laumoihin ja joka laumalla on oma opas. Huskyilla oli juuri nyt kesäloma, kun syksy alkaa tulla alkavat ne tekemään eka treenejä ja talven tullen huskyt pääsevät työnsä ääreen, eli rekikoiriksi ja vetämään asiakkaiden valjakoita. Harrinivalaiset tekevät myös valjakkoretkiä Kilpisjärvellä. Tässä kuvia Harrinivan huskytarhalta.

Osa koirista oli hyvinkin innokkaita tulemaan tykö ja siliteltäväksi, osa taas tykkäsi olla enempi omissa oloissa ja ujostelivat, ja sen huomasi kyllä selvästi. Ujoimmat kyhjöttivät kopin nurkalla tai alla.

Muumit. :) Muumeista löytyi myös ainakin Mörkö.

Magarena pentuineen.

Lambada. Magarenan sisko.

 

   

   

Muistoseinä - In memoriam.
Nämä koirat ovat jo paremmilla valjakkourilla.

 

Rajamaa, Äijäkoski ja Muonion kirkko

perjantai 2.8.2013

Megan - geokätköilyn suurtapahtuman - viides päivä, meille toinen päivä megassa ja Muoniossa. Aloittelimme aamun rauhallisesti, aamupuroa syöden ja hieman lepäilleen ja tietenkin geokätköjä tutkien. Perjantaina jalkauduimme luontoon. Eksyimme kätköilyn merkeissä, tietenkin, Ruotsin puolelle, rajalle ja Äijäkoskelle ja takas vielä Jerissieppiin. Jäihän siellä vielä edellisillan Poronkusema -kätkön löytymättä jääminen niin sieppaamaan. No sittenhän se löytyi ja pyörähimme myös Torassiepissä samalla reissulla, kun lähellä oli.

Aamu valkesi hyvin sateisen oloisena, iltaa kohden se jo hieman kirkastui ja lämpesi. Aloitimme päivän luontokohteisiin tutustumisen Ruotsin puolelta, rajan takaa, Rajamaan retkeilykeskuksesta. Rajamaalla ei nyt muuta käytykään kuin vain kätköilemässä, tietenkin. Ennen reissuun lähtöä teimme aamu- ja koiranpissatuslenkin majapaikkamme läheisyydessä olleeseen Muonion kirkkoon.

" Charles Bassin suunnittelemaa Muonion kirkkoa alettiin rakentamaan 1817 ja se vihittiin käyttöön 1822. Kellotorni rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä 1883 ja sen suunnitteli Oulun lääninarkkitehti Frans Wilhelm Lüchow. Se on harvoja rakennuksia jotka säilyivät Lapin sodasta polttamatta." (lähde: Wikipedia ja Muonion kunnan sivut)

 

Poroja kirkon pihalla. Poroihin ei voinut olla törmäämättä.

 Seuraavat kuvat ovat Rajamaan retkeilykeskuksesta, Muonionaluksesta, Ruotsin puolelta. (kuvia piti hieman retusoida, kun jostain kumman syystä se kamera jäi aina pois matkasta :( )

Kilometrejähän kätköilyssä saa melko helposti ja rahaa jonkin verran kulumaan, mutta mikäpä harrastus ei ilmainen olisi. Tämä nyt mielestäni on kuitenkin halvimmasta päästä.

Ja Ruotsin jälkeen Äijäkoskelle. Äijäkoskella ollaan käyty ennenkin. Tai olemme yöpyneet Äijäkosken lomamökissä, joka sijaitsee aivan Äijäkosken välittömässä läheisyydessä. Nyt pyörähdimme vähän syvämmälle metsään ja mitä muutakaan kuin - kätköilemään. Näimme siellä paljon mustikoita, mutta nyt ei ollut sankot mukana ja aika oli - no, lomalla - muutenkin niin kortilla, joten emme jääneet niitä poimimaan. Harmittaa tosin, kun kovin paljon mustikkaa ei ole tänä kesänä näiltämain saatu. Muuta marjaa kylläkin. Ja mitäpä luulette, oliko se kamera mukana? Enkä ymmärrä miksi aina sen unehdutin johonkin. Kai se pieni kilpailuvietti nosti päätään ja oli mentävä juoksu jalkaa kätkölle, ennen kuin mieheni ehti. ;)

 

Vierailimme saman päivän iltana myös Harrinivan Huskytarhalla, josta seuraavaksi tulee oma postaus. Joko malttamattomana odotatte puutarha- ja kukkapostausta? Senkin lupaan ihan pian, koirapostauksen jälkeen. :)

Verta, hikeä ja kyyneleitä..

Pitkä odotus on nyt palkittu. Hartaasti odotettu tapahtuma on onnellisesti saatu päätökseen. Muutamaankin päivään mahtui kyllä kaikenlaista. Epäonnistumisia, ilon tunteita, verta, hikeä ja kyyneleitä - kirjaimellisesti. Ennenkaikkea löytämisen iloa ja itsensä voittamista!

Kysehän on siis geokätköilystä. Harmi tuottaa niille pettymys, jotka odottivat jotain aivan muuta. :) Mutta ne joita kätköily, luonnossa liikkuminen ei kiinnostaa kannattaa vaihtaa kanavaa, mutta jos ne tai kukkaset kiinnostaa stay tuned! :)

Sillä nyt on luvassa MEGAlomaaninen postaus MEGAsta - geokätköilijoiden suurtapahtumasta, joka järjestettiin tänä vuonna Muoniossa, Länsi-lapissa, Harrinivan loma- ja rekikoirakeskuksessa. Paikan päälle odotettiin jopa tuhatta kävijää, mutta tavoite jäi parilla sadalla, yhteensä kävijoitä oli noin 800. Nuorimmat 3-4 vuoden ikäisiä ja vanhimmat lienee 70 ikävuoden korvilla. Kauimmaiset kätköilijät oli tulleet Coloradosta asti ja lähimmät Muonion kirkonkylältä.

Mistä kaikkialta meitä oli.
Nuppineulat taisivat jonkin verran vähän lisääntyä vielä loppua kohden.

Siellä se meidänkin nuppineula törröttää. :)

MEGA FINLAND 2013 kesti kokonaisen viikon eli seittemän päivää, maanantaista - sunnuntaihin. Me vierailimme alueella muutamana päivänä, torstaista lauantaihin. Yövyimme alueen välittömässä läheisyydessä Lomamaja Pekosella kaksi yötä. Viihtyisä paikka sekin.

Tulen kirjoittamaan jokaisesta paikalla ollusta päivästä jotain, niiden omissa postauksissaan, asiaa tulee myös alueen kukkaistutuksista, kun puutarhablogihan tämä periaatteessa on, mutta kun vahva osa minua on myös luonnossa, niin sinnehän se vetää myös ja ennenkaikkea geokätköilystä tulee nyt asiaa.

Aloitetaan vaikka ensimmäisestä päivästä kun saavuimme paikalle.

to 1.8.2013 klo 14

Saavuimme majoituspaikkaamme Muonioon Lomamaja Pekosille. Söimme ja matkamme jatkui pienen lepäilyn jälkeen Megan pääkallopaikalle Harrinivan Loma- ja Rekikoirakeskukseen. Jossa osallistuimme meidän ensimmäiseen Mega-eventtiin. (Event=jokinlainen tapahtuma, tapaaminen, johon geokätköily tavalla tai toisella liittyy) Eventtinä oli bingoilua. Bingoilun jälkeen jatkoimme tutustumista Harrinivan mega-alueeseen. Päivän päätteeksi kävimme Jerishotellin kylpylässä rentoutumassa pitkän ajomatkan jälkeen, se tekikin oikein hyvää. Hotelli Jeris sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston juurella, Muoniossa. Sieltä ei ole kuvia.

Ihan jokapaikkaan ei muistanut ottaa kameraa mukaan, joten kännykamerallakin välissä mentiin. Bingossa ei valitettavasti voitettu mitään, mutta tärkeintä oli osallistuminen ja tunnelma sekä muiden kätköilijöiden tapaaminen.

Osa megalaisista majoittui telttoihin, osa nukkui Harrinivan hotellissa, osa mökeissä, kuten me ja osa myös nukkui omissa asuntovaunuissa. Jos ihmisten kansalaisuuksien kirjo oli laaja, oli myös nukkumatyylit.

Megan aikana oli mahdollisuus osallistua kaikenlaisiin Harrinivan alueen tarjoamiin palveluihin, oli koskenlaskua, melontaa, kalastusta, porotilavierailua, huskyjea eli rekikoiria unohtamatta. Me osallistuimme näistä tuohon viimeiseen, siitä postaus myöhemmin erikseen.

Viikon aikana taisi olla mega-alueella yhtenä eventtinä leiripaidan teko, itse eventin ei ehditty joten tekasin paidat kotona.
Tottakai meilläkin piti olla omalla geonimimerkillä varustetut "epäviralliset" "leiripaidat". Tein ne kotona ennen lähtöä Megaan. Hoppu vaan meinas vähän tulla ja vähän noita tekstejäkin piti sitten loppumetreillä paikkailla. :) Samaan syssyyn geokoirakin sai oman huivin, oltiin sitten yhtenäinen geotiimi.

Geokätköily pähkinänkuoressa: Geokätköily on maailmanlaajuinen harrastus, jossa käytetään hyväksi satelliittipaikannusta, joten tarvitset joko GPS -laitetta tai älypuhelinta. Geokätköilijä piilottaa geokätkön eli rasian, jossa on lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jotain mukavaa vaihtotavaraa. Hän määrittää piilon sijainnin satelliittipaikantimella ja julkaisee internetissä geokätkön koordinaatit sekä muita vihjeitä. Geokätköjen kuvaukset ovat geokätköilyn kansainvälisellä sivulla http://www.geocaching.com. Muut harrastajat voivat sitten etsiä geokätkön.