pelaguu.blogspot.com

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Kuusamo-opiston lumiveistospiha 2018

Tuona samaisena päivänä kun kävin Kuusamon vesitornilla katsomassa Polar Night Light festivaalin valotaidenäyttelyä, poikkesin samalla myös Kuusamo-opiston lumiveistospihalla. Lumiveistospiha ei aivan vielä silloin ollut valmis, valot eivät olleet vielä silloin päällä ja kohdistettuna veistoksiin, avajaiset taisivat olla seuraavana päivänä käynnistäni. Lumiveistospiha on avoinna koko talven ja se tosiaan löytyy ihan Kuusamon keskustan liepeiltä.

Tänä vuonna, aiempiin vuosiin verrattuna lumiveistokset olivat mielestäni vaisuja. Viime vuoden lumiveistospihapostauksen voit katsoa tästä. Pihalle oli nyt vain veistetty kaksi pitkää "lumijonoa", jossa oli kaiketi kurssilaisten ottamia kuvia. Polar Night Light festivaalin tunnelmapostauksen tältä vuodelta voit lukea täältä. Tässäpä tämän vuoden lumiveistopiha, valoa saisi olla kuvissa, mutta en jaksanut alkaa niitä enää koneella muokkaamaan ja tosiaan oli jo ilta hämärät eikä valot olleet pihalla päällä kohdistettuna mihinkään vielä niin tämä postaus menee nyt tälläisenään.










Huomenna siis maaliskuu, mukavaa maaliskuuta siis kaikille!

tiistai 27. helmikuuta 2018

Polar Night Light -festival Kuusamossa

Huhhei, olympiahuuma on laantunut ja nyt ei ole mulla hetkeen muita kiireitä niin kerkeän ehkä vielä toisenkin postauksen tehdä tälle helmikuulle. Valon määrä on huikea, ollaan menty kevättalveen ihan huomaamatta, aika on kiitänyt suorastaan ja aurinkokin jo lämmittää päivällä, voi kyllä siis jo minun mielestä sanoa, että jos ei jo olla keväässä niin kevään kynnyksellä, kevättalvessa. Palataan kuitenkin vielä kuukauden taakse, kun Kuusamossa ja Kuusamon Rukalla järjestettiin nyt toisen kerran maailman pohjoisin valotaidefestivaali - Polar Night Light festival. Polar night light festival järjestettiin Kuusamossa ekan kerran viime vuonna, silloin kävin ekaa kertaa Kuusamon vesitornissa, josta oli paitsi komeat näkymät Kuusamon kaupungin ylle, mutta siellä oli myös "valotaideteosnäyttely". Tästä viime vuoden tunnelmiin.

Tänä vuonna Polar Night Light festival oli saanut innostusta ja osana näyttelyä oli Helsinki Lux -tapahtumasta palanen. Kuusamon, muistaakseni, Nilon koulun oppilaat olivat myös osallistuneet Kuusamon näyttelyn rakentamiseen ja kuvassa oleva valokatu oli heidän rakentamansa. Kuusamon vesitorniin rakennettiin pop-up näyttely, joka esitteli uutta ja vanhaa valotaidetta sekä suomalaisilta että ulkomaalaisilta taiteilijoilta. Tässä siitä palasia. Poikkesin siis Kuusamon vesitornilla.

Ja tosiaan kuten aiemmasta viime vuoden postauksesta voitte lukea, niin Kuusamon vesitorni ei ole enää nykyisin käytössä ja ylös korkeuksiin mennään hissillä. Hienoa, että se oli otettu nyt väliaikaisesti taas käyttöön. Näyttely on jo päättynyt. Viime vuonna kun kävin näyttelyssä olivat päivät jo pidentyneet niin, että ulkona oli valoa, mutta nyt oli vielä ihan pimeää, niin osa valoteoksista pääsi oikeuksiinsa. Kuusamon vesitornin näyttely avautui aina ilta-aikaan. Tänä vuonna kun ulkona vesitornin juurella odottelin miestäni, että mennään yhdessä katsomaan näyttelyä ylös, niin kuulin muutamien ihmisten siinä ihmettelevän, kun olivat vain iltakävelyllä kävelemässä vesitornin ohi, että mikä tämä on, onko täällä jokin näyttely. Osa taisi mennä ihan katsomaan uteliaina että mitä sisältä löytyy, osa ei. Tässä kuitenkin palasia tämän vuoden näyttelystä. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, kamerani ei pystynyt hyviin kuviin enää pimeässä.


Vesitorni oli tänäkin vuonna valaistu myös ulkoa päin, vaihtuvin värein.





" Uutena merkittävänä teoksena tämän vuoden Polar Night Light Festivalilla nähdään LUX Helsinki -valotaidetapahtumassa jo usean vuoden ajan toteutettu, suurta ihastusta herättänyt Lantern Park eli Lyhtypuisto. Kuusamolaisen Nilon koulun oppilaat ovat osallistuneet teokseen ja valmistaneet näyttäviä lyhtyjä, jotka kootaan yhtenäiseksi lyhtypuistoksi Kuusamon Oulangantielle tapahtuman ajaksi. " lightfestival.fi

Ulos vesitornin läheisyyteen Oulangantielle oli pystytetty lyhtypuisto ja myös  sisäänkäynnille oli pystytetty Latern Park - Lyhtypuisto.







Vesitornin sisäänkäynti.




Ulkona oli yksi valotaideteos. 

KALLE MUSTONEN

Jänis ja kuutamo, 2016

“Tarinat eläimistä,

varjoleikit luolan seinällä,
vanhempia kuin itse kieli.
Metsästäjä muuntuu saaliiksi.”

Teos koostuu puuveistoksesta, taskulampusta ja varjosta.

Se on alunperin esitetty Dimensio-ryhmän näyttelyssä Jyväskylässä





IRMELI HUHTALA

FlowerLux, 2018

Valokuvataiteilija Irmeli Huhtalan FlowerLux on sarja kukka-asetelmia, jotka saavat taiteilijan käsittelyssä fantasian omaisia piirteitä. Huhtala kääntää osia kuvistaan negatiiviksi tuoden esiin värejä ja vastavärejä.






SHADER

Circle of life, 2018

Projisointi, plastoliini
Shader-kollektiivin mikromapping-teos Circle of Life on Lapin luonnosta inspiraationsa ammentava fantasiamaisema.



JANNE PARVIAINEN

Forget Who You Are, 2013

Projisointi
Janne Parviaisen valomaalauksissa ympäröivä todellisuus muuttuu maagiseksi valomaailmaksi. Parviainen on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista kotimaisista valomaalaajista. Hänen töitään oli esillä myös vuoden 2017 Polar Night Light Festivaalilla.



VILLE MÄKELÄ
Vladimir, 2014

Venäjä on ollut politiikastaan otsikoissa maailmalaajuisesti jo pitkään. Eurasianistit vastustavat Venäjän länsimaistumista ja sen vaikutteita. Mielenosoittajat sekä seksuaalivähemmistöt ovat viime vuosina saaneet tuntea suurta vastustusta valtion taholta.
Ville Mäkelän projisointiteos Vladimir on vastalause Venäjän politiikan aatteita vastaan. Teos on esitetty kahdesti aiemmin Lux Helsinki -tapahtumassa, vuosina 2014 sekä 2015.

Ja huomaatteko miten on heijastuksilla tehty kulmakarvat, nenä ja suu tai parta.


Lopuksi kuva Kuusamon kaupungista vesitornilta kuvattuna.




Muistin, että minulla olisi haasteetkin tuolla odottamassa, mutta palajan niihin kun ehdin. ;) En vaan kyllä oikeastaan tiiä mihin tämä kaikki aika on taas kadonnut, aina on vain jotain muuta. Aika rientää niin kovaa vauhtia että huomasin myös että pian voisi jo järjestää myös blogin synttäriarvonan, ole siis kuulolla. Täällä ollaan, elämä on vaan vienyt menneessään aivan muualle kuin bloggaamaan, kuvia on kyllä tullut otettua, mutta koneelle siirto ja blogiin laitto ovat nyt hieman jääneet muiden kiireiden jalkoihin. Mukavaa maaliskuuta kaikille ja kevätkuukausia!

Ps: Kuvien esittelytekstit on lainattu lightfestival.fi sivustolta

maanantai 5. helmikuuta 2018

Hyvää Runebergin päivää!

Tammikuu katosi johonkin, en tiedä miten ei ollut koskaan aikaa istua tietokoneen ääreen kirjoittamaan tätä blogia, tai itseasiassa tiedän, aina oli jotain muuta. Tammikuu oli täynnä touhua, iloa ja surua ja paljon vain kaikenlaista muuta, että tammikuussa kerkesin tehdä vain yhden blogipostauksen. Täytyy yrittää korjata asia nyt helmikuussa, asiaa olisi mistä kirjoittaa, nyt vain on ollut kaikkea muuta. Päivänvalo on lisääntynyt huomattavasti, kaamosaikana ei ollut aurinkopäiviä tai sellaista hyvää säätä retkeilyyn, olisin halunnut käydä tunturissa kelkkailemassa, mutta nyt aurinko nousee jo niin aikaisin että tämmöinen illan virkku aamun torkku ei oikein saa lähdettyä aikaisin liikkeelle. No kaamosaika meni mutta ehkä tässä vielä jotain näkyy, ainakin aurinkopilareita on näkynyt. Ja puilla riittää kannettavaa, puissa on nimittäin "komeat", mutta puille niin raskaat ja armottomat tykyt. Tykkypuita riittää täälläpäin. 

Leivoin Runebergin päiväksi Runebergin torttuja, niillä herkutellaan nyt. Ja nautitaan auringon paisteesta ja -30 pakkasista, silloin se aurinkokin näyttäytyy.

Aurinko paistaa puiden latvoihin.


Katsottiin myös kuun pimennystä.




Ihanaa helmikuuta kaikille!

maanantai 8. tammikuuta 2018

Vuosi vaihtui - Raketit paukkui ja uusi Snowlounge -lumibaari ihastutti

Vuosi jälleen vaihtui, joulu meni ja arki alkoi. Arki alkoi heti joulun jälkeen niin kiireisenä, että ei ole ehtinyt tänne kirjoittelemaan, eikä liiemmin käyty joulun välipäivinäkään tai joulun aikaan missään retkeilemässä. Uuden vuoden aattona tosiaan käytiin kuitenkin jälleen perinteisesti Sallan laskettelukeskuksessa katsomassa ilotulituksia. En jaksanut valvoa puoleen yöhön, joten käytiin vain illalla kahdeksalta kattomassa lasten ilotulitus, paikalle oli saapunut paljon väkeä, myös tuttuja ihan paikkakuntalaisia. Mentiin jo hyvissä ajoin paikalle, kun ajatuksena oli käydä tutustumassa ensin uuteen vasta tälle talvelle avattuun Snowlounge - lumibaariin/-galleriaan. Sisällä lumibaarissa sai tilata juomia, mutta myös ihastella taidokasta ilmeisestikin paikallista käsityötä olevia jää- ja lumiveistoksia. Monella muullakin oli sama ajatus, kun pääsimme sisään paikalla oli vasta muutama ihminen, mutta kellon lähestyttyä kahdeksaan, jolloin mekin olimme sinne mennet, lumibaari oli tupaten täynnä, joten kuviakin oli sitten vaikea ottaa. Upea paikka kuitenkin kerrassaan!

Lumibaariin mentiin sisälle pienestä, kapesta oviaukosta. Sisällä baarissa avautui upea lumiveistoksin ja valoefektein tehty lumimaailma, taustalla soi musiikki. Suuri "lumilinna" oli kaksi osainen, ensin oli baaritiski ja seisomapaikkoja ja pöytiä ja toiseessa osassa sai istua jääpenkeillä poron taljojen päällä ja nauttia hyvästä musiikista ja vaikka kaakaosta. Lumibaari sijaitsee ihan Ski resort - suksivuokraamon välittömässä läheisyydessä. Kun lumibaari oli katsastettu suuntasimme Karhulammen jäälle virittelemään kameroja valmiiksi illan ensimmäistä ilotulitusshowta varten. Kuvia otimme minun järkkärikameralla ilotulitusasetuksella ja minulla oli kamerassa kiinni myös jalusta. Räpsin satunnaisesti kokoajan kuvia ja pitkästä valotusajasta johtuen et koskaan tiennyt mitä kameraan tarttuu, nyt tarttui näitä. Toisena meillä oli mieheni puhelimen kamera ja hän otti myös ilotulitusasetuksella käsivaralta kuvia tulituksista, kun kuulemma ihan tavallisella kameramoodilla siihen ei tarttunut mitään hyvää. Ilotulituksista ollaan niin montaa mieltä, ja joissakin paikoissa kyläläisten rakettien ampuminen on kaiketi kiellettyä. Meillä kylällä oli ihmeen hiljasta, verrattuna muihin vuosiin, tänä uutena vuotena, pari pikku paukkua kuulu kylällä, puolen yön aikaan oli sitten kuulunut myös. Meillä koira ei välitä mitään paukuista ja silloin kun kuuluu joku kunnon poksaus, niin alkaa haukkumaan, että mikä se oli, mutta ei stressaa yhtään niitä. Ja nyt kun ei kuulunut yhtään juuri mitään, niin koirakin oli ihan rauhassa, vaikka meillä oli nyt kaksi raketti myyjää, aeimminpina vuosina on ollut vain yksi myyjä. Ilotulituksen tunturissa oli tehnyt ihan ammattilaisporukka.


Suuri "lumilinna",
Snowlounge - lumibaari ja -galleria
ulkopuolelta.



Ovesta sisään.
Tervetuloa!



Kurkistus baariin - baaritiskille.



Lumi- ja jääveistoksia.



Fb:ssä: SnowloungeSalla  IG: #tastethearctic






Porohahmo veistettynä lumibaarin seinään. 
Taidokasta työtä, ei voinut muutakuin ihailla.



Sitten mentiin katsomaan ilotulituksia.
Nämä kuvat on otettu älypuhelimella.







Nämä taas minijärkkärikamerallani.










Joulu ja uusivuosi meni myös herkutellessa. Oli kinkkua kahta laatua, punasuolattua ja harmaasuolattua, oli graavilohta ja mätimoussea. Ja tietysti aattoaamuna uuniriisipuuro mantelilla, minä sain sen mantelin. Tein vieraitakin varten joulun pyhiksi jälleen suklaisen jouluhalon, mutta vieraita ei käynyt, söimme sen sitten itse. Uuden vuoden vaihteeksi tein porkkanakakun, joka oli kyllä tosi herkkua, ohjeen nappasin uusimmasta onkos se nyt Kotilieden vai A-lehtien Jouluherkut lehdestä. Se oli kuin se porkkanapiirakka, mutta vain kakun muodossa, vieraitakin varten tein sen, mutta vieraita ei käynyt. Uutena vuotena oli myös nakkeja, lihapullia, dippiä, valkohomejuustoa, patonkia ja mitäs vielä muuta. Kaikkea ei edes muista meillä on ollut niin paljon kaikkea syötävää joulunaikaan. Uutena vuotena valettiin myös tinat, ei olla ostettu nyt uusia vaan valetaan vanhoja, mutta ne alkavat olla jo aika murua, ja nythän niitä ei enää saa edes myydä sitten. Taisinpä tehdä jonkinlaisen jälkiruoankin joulunaikaan vielä ylijääneestä riisipuurosta, riisipuurotriflen. Itsenäisyyspäivän tienoilla tein kahdenlaista moussea, savuporomoussea ja muistaakseni kylmäsavulohimoussea. Itsenäisyyspäivänä meillä oli poronpaistia ja karpalohilloa, söimme juhlavasti ja katsoimme linnan juhlia, se on perinne jo sekin, että haluan syödä juhlavammin itsenäisyyspäivänä, se on tärkeä päivä.


Yksi kuva vain tuli otettua joulun ajan syömisistä. 
Uuden vuoden porkkanakakku.



Siispä Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Olisikohan minulla jälleen seuraavapostaus vuosikatsaus viime vuodesta, se on urakka alkaa tekemään kaikista kollaasit, nähtäväksi jää mitä teen ja mitä ehdin ja mitä on luvassa seuraavaksi. Aika näyttää, mutta paljon on jo suunnitelmia tälle vuodelle.