Sotkan ämmin kierros

Haaveissani oli ollut käydä Sotkan ämmin lähteellä. Viime syksynä sinne jo vähän yrittelimme, mutta totesimme olevamme väärällä puolen pikitietä ja totesimme silloin, että retki jäisi nyt tekemättä, koska olisi paljon helpompi lähteä pikitien toiselta puolen, ja silloin jotenkin suivaannuimme reittiä etsiessä.

Olimme silloin Sallatunturin laskettelukeskuksen kupeessa Hotelli-Ravintola Revontulen takana, josta opasteet näytti, että tästä polku lähtisi. Olin yrittänyt, Sallalaisena..., en siis yhtään tiennyt missä lähde sijaitsee, etsiä lähtöpistettä ja reittiä kartoista mistä se menisi, kunnes tuolloin tajusimme, että kaikista helpointa reitille on lähteä esimerkiksi Sallatunturin tuvilta, eli siis pikitien toiselta puolelta, jos ollaan tunturin juurella. Nyt tänävuonna näin kuvia paikasta ja halusin lopulta löytää tuon lähteen ja aikani karttoja tutkittua ja Citynomadi -palvelun avulla löysin sen kuitenkin melko helposti. Citynomadin puhelin sovelluksen kartta ja reitit kulkivat kokoajan minun mukanani ja kun puhelimessa oli vielä päällä paikannus, Citynomadi seurasi kokoajan kun aluella vaeltelin ja ilmoitti milloin olin tullut määränpäähän. Helppoa, en voinut eksyä!

Syksyisenä sunnuntaina suuntasin sitten ensimmäiselle yksin vaellukselle, tai no kaksin koiran kanssa, jos sitä vaellukseksi voi kutsua, mutta koko päivän sain siinä vierähtämään ja vielä pois lähtiissäkään luonnon keskeltä ei olisi halunnut lähteä yhtään mihinkään. Tosin lopussa meinasi usko hieman loppua, kun en meinannut löytää reittiä pois. Suosittelen siis lähtö- ja ainakin päätepisteeksi Sallatunturin tupia. Mies vei siis minut ja koiran autolla lähtöpisteelle.

Lähtöpisteeksi valitsin Sotkan ämmin polulla olevan laavun. Laavu sijaitsee pienen lammen rannalla. Taustalla näkyy Sallatunturi eli Pieni ja iso pyhätunturi.

Matka jatkuu märän suon yli. Onneksi on vettä pitävät kengät. 

Aivan yksin ei kuitenkaan tarvinut taivaltaa. Kun ollaan niin lähellä Sallatunturin matkailukeskusta, missä majoituspaikatkin pääasiallisesti ovat, niin ruskaretkeilijöiden kohtaamisilta ei voinut välttyä. Kuitenkin melko maltillisesti niitä oli, verrattuna esim. Karhunkierrokseen Kuusamossa. N. 3-6 ruskaretkeilijöiden joukkoa käveli vastaan tai ohi.

 Maasto on vaihtelevaa.

Silta Hangasojan yli. 

Kelkkareitin pohjaa saavutaan pian Sotkan ämmin lähteelle.

Hangasoja, Sotkan ämmin lähteen lähellä.

Sotkan ämmin lähteen läheisyydessä on vanha puulato. Hangasharjun alla oleva lähde ja monia muita rakennuksia kuului Sotkan tilaan. Sotkan torpassa oli asutusta talvisodan syttymiseen saakka aina vuodesta 1910 alkaen. Laajalla alueella on rakennuksia, joista alkuperäisiä on jäljellä kellari. Kellari sijaitsee pikitien laidassa. Sotkajärven torpan topakkaa emäntää kutsuttiin ämmiksi.

Vesi pulppua lähteessä jatkuvasti ja ylivaluman vuoksi se ei jäädy talvellakaan.

Tästä jatkoin matkaa Hangasjärven laavulle, josta lähdinkin kotimatkalle. Ja jotenkin ihmeen kaupalla selvisin vielä pikitien laitaan, josta miehen oli määrä tulla hakemaan. Mitään ennalta suunniteltua reittiä minulla ei ollut. Katsoin luonnossa paikan päällä fiiliksen mukaan mihin lähtisin, joten poikkesin myös Hangasjärven laavulla, josta olin kesän aikana nähnyt kauniita kuvia. Siitä myöhemmin oma postaus. 

Sotkan torpan kotipalstalla olevia rakennuksia pikitien laidassa. Tien toisella puolen on vanha kellari.

Kartta kuljetusta reitistä.

Tein tietokoneella kartan kuljetusta reitistä. Piirretty reitti hieman hyppii polulta pois, vaikka merkattua polkua kuljin, mutta antaa kuitenkin suunnan kuljetusta reitistä. Poluilla kannattaa olla tarkkana ja käyttää apuna myös karttaa, vaikka polut on merkitty viitoillakin. Loppumatkaa en kehannu merkata karttaan. ;)

 Matkani ei päättynyt siis Hangasjärven laavulle, vaan palasin siitä takaisin pikitien laitaan, jossa on rakennuksia Sotkan torpan kotipalstalla.

Kuljettu matka merkattu punaisella ja lähtöpiste punaisella laatikolla. Sotkan tilan rakennukset merkattu punaisella ääriviivalaatikolla. Järkevin paluumatka olisi ollut todennäköisesti jo kuljettua reittiä Sotkan ämmin lähteelle ja siitä Sallatunturin tuville.

Mutta en halunnut kulkea jo kuljettua reittiä, joten loppumatkaan valitsin jotain uutta nähtävää.

Pahoittelut suttuisista kuvista, en tiedä miksi osa kuvista oli kovin pikseleisiä, kun katsoi jälkeenpäin koneella. Karttakuvakin on hieman suttuinen, pahoittelut siitäkin! :)

Tässä vielä linkki Citynomadin karttaan, Sallan patikkareiteistä.

* tämä postaus ei ollut tehty yhteistyössä minkään postauksessa mainitun palvelun kanssa.

Liebester awards 2

Blogiini tupsahti kaksi uutta Liebester awards haastetta, aiemmin syksyllä saamani Liebester awards haasteen haastevastaukset voit lukea täältä. Nyt kiitän Vaalean vihreää ja Maarittia Garden of my dreams -blogista saamistani Liebester awards haasteista. Kiitos! ♥

Postauksessa olevat kuvat, liittyvät jotenkin aina haastekysymykseen ja -vastaukseen. Lisäksi kuvat ovat blogissa ennen julkaisemattomia. ;)

Palkinnon säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

* *

Vastailen vaikka ensin Maaritin haastekysymyksiin.

1. Itse tehden vai valmista ostaen?

Hmm, varmaan sekä että. Vaatteet ostan kyllä pitkälti kaupasta.

Samoin muut sisustukseen liittyvät jutut. Villasukkia en tee ite, mutta niitäkin aina

saa melko läheltä kun vain pyytää ja vaikkei pyytäiskään. :)

Kyllä koneella ompelukin tiettyyn rajaan asti sujuu ja joskus

yritän sillä huristellaki. Jotaki vaatteen parsimisia lähinnä. Joskus

verhojen ompelua sun muuta.

2. Oletko koira- vai kissaihminen, vai etkö kumpaakaan?

 Koira. ♥ Mutta kissakin käy.

Ehkä olette huomanneet meijän 7v cairnterrieri narttukoira

Roosan aina seikkailemassa minun ja meijän touhuissa mukana. 

Se on tärkeä osa meijän perhettä, se on kuin oma lapsi ja niin rakas.

Kuva on otettu keväällä 2015.
Kevätauringon paisteessa on mukava oleilla.

3. Talven harrastuksesi?

Samat harrastukset kuin kesällä;

valokuvaaminen, bloggaminen, luonnossa liikkuminen, leipominen..

Eilen leivoin omenapiirakan, ohje täällä.

Ainoastaan talvella onnistuvia harrastuksia ovat;

lumikenkäily, keväällä pilkkiminen..

Minä ja Roosa-koira Vallovaaran päällä.
Kuva on otettu keväällä 2015.
Postauksen retkestä voit lukea täältä.

4. Kierrätätkö ja jos kyllä niin mitä? Jaa vinkkisi meille.

Poimin tähän kysymykseen vastauksen tuolta aiemmista

haastevastauksista. :)

Kyllä juu. Meillä ei täällä ole biojätteenkeräyspistettä lähellä.

Lisään vielä tähän että, kompostointi ei oikeastaan ole nyt mahollista.. tai en tiiä miten

se käytännössä ois mahollista kun vuokra-asunnossa asuu.

Mutta perinteiset lasinkeräys ja lehtikierrätys toimii.

Lapissa on aivan oivallinen systeemi Lapecolla,

(ei oo mainostus.. ;), kaatopaikat on nykyään hyötyjätekeräyspisteitä, ja meillä sitä

hoitaa paikallinen 4H. Sinne saa viiä ilmatteeksi tavaraa ja hakia. Mutta muistaakseni

jos rakennusjätettä toi enempi, meniköhän siitä maksu. No kuitenki.

Minun kierrätystä on varmaan se ku sinne viiän tavaraa ja joskus otetaan.

Ja joskus saa rahtilavoista rakennettua aina jotain näppärää, vaikka puulaatikon, joka ennen oli autossa ja nyt takapihalla tavaran säilytyspaikkana, katteen alla ettei kastu. Ja myös kirppiksillä tulee pyörittyä, joskus harvoin tekee löytöjäkin. Ja myyn itse tavaraa nettikirpuilla, sekä ostan myös.

5. Muokkaatko valokuviasi? Jos kyllä, niin mikä ohjelma on mieluisin.

Muokkaan aina tarvittaessa. Aina sitä ei tarvi käyttää.

Käytän Picasa 3.sta ja Photoscapea, molemmat asennettu ilmatteeksi

netistä koneelleni. Eniten ja useammin käytän Picasa 3.sta. 

Photoscapea harvemmin. Picasan aloituksessa on se huono kun se lykkää

kaikki koneen kuvat sinne heti, mutta siihen kuulemma oli joku konsti miten sen sai pois

päältä, ettei heti lähe kaikki kuvia ruksuttamaan sinnekin ja sitten ku poistaa sen kuvan Picasasta, 

se kuva poistuu kokonaan, koko koneelta. Minä oon saanu sen jotenki kummalla tavalla pysäytettyä ettei kaikkia kuvia imis sinne Picasaan, mutta yhtään en tiiä tai muista että miten. :D

6. Mieluisin matkakohteesi?

Voisin vastata tähän, että Hollanti. Se on ainoa maa missä olen käynyt

ulkomailla, Ruotsin ja Norjan lisäksi. Suomikin on erittäin mielenkiintoinen matkailukohde.

Suomessa ja sen monimuotoisessa luonnossa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.

Norjasta ja varmasti Ruotsistakin on vielä monta mielenkiintoista kohdetta nähtävänä.

Norjasta tulee mieleen ensimmäisenä lofootit. Hollannissa olen käynyt vain Amsterdamissa ja parissa pikku paikassa, joten sielläkin olisi vielä paljon nähtävää, kuten Keukenhof.

Nämä kuvat ovat Hollannista, vuodelta 2010, meidän häämatkalta.

 Kaksi ensmäistä kuvaa Amsterdamista, toinen kanavaristeilyltä.

Kampen. Kallellaan oleva Nieuwe Toren

(hollanniksi, en tiedä mikä on suomeksi).

Silloin oli rakennuksen restaurointi menossa, siitä ilmoittavat nuo valkoiset kyltit.

7. Teetkö käsitöitä? Jos kyllä, niin mitä?

Hmm, en oikeastaan. En kudo enkä virkkaa.

Joskus joku ristipisto saattaa olla tekeillä, mutta aika harvinaista.

Ompelukoneella saataan suruutella, mutta sekin on harvinnaista.

8. Ostatko mieluummin edullista vai satsaako kalliimpaan?

Hmm, ehkä edullista. Se vähän riippuu. Joskus sitä ajattelee

kuitenkin niinkin että jos satsaa hiukan kallimpaan se myös kestää pidempään.

Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen kengät. Silloin voi vähän maksaakin, 

jotta ne kestävät eikä tarvi olla heti ostamassa uusia.

Mutta vaatteissa ostan kyllä edullisinta, pidän rajaa minkä hintasia

vaatteita kestää ostaa. Jos vaikka nettikaupasta tilaa,

niin ei tilaa ihan törkyhintasia vaan kohtuu hinnallakin voi saada hyvää.

Tosin siinä tulee sitten se eettisyys kysymys, miten vaate on tehty, minkälaisissa oloissa?

Valitettavasti näillä tuloilla on vähän mietittävä mihin sitä rahansa käyttää,

vai käyttääkö mihinkään, jos ei ole ihan pakko.

9. Hauskin lapsuusmuistosi?

Voi että, hassua kun itse kysyin tätä aiemmassa haasteessa

ja kun kysymys tulee kohdalleni, minulla ei taida olla sellaista.

Tai monestihan se on niin, että sitä muistaa ne huonot asiat paremmin

kuin hyvät. Mutta kyllä minulla oli lapsuudessa hyvääkin. :)

Tunnustan, barbileikit oli aika ihania!! ♥

10. Juhlitko syntymäpäiviäsi?

Hms, minulla on mielipiteeni syntymäpäivistä.

Kakkua tulee tehtyä, muuten en juhli.

11. Mikä on lempiruokasi?

Aamupuuro ja lasi maitoa. 

♥

* *

Sitten vastailen Vaalean vihreän haastekysymyksiin.

1.  Mikä on pieni puutarhahaaveesi?

Pieni puutarhahaaveni voisi olla, takapihalta kahden pihatatari pensaan

hävittäminen ja toiseen kohtaan tulisi sitten uusi kukkapenkki.

Tänä vuonna ja syksynä ne jäi vielä toteuttamatta.

2.     Entä suurempi puutarhahaaveesi?

Unelmien iso kasvihuone. Eikä sen niin isokaan

tarttis olla. Semmonen, mihin sopis pöytä ja pari tuolia.

Kuva lainattu Pinterestistä.

3.     Jos saisit suurehkon summan rahaa, mutta sitä ei saisi käyttää puutarhaan. 

Mitä muuta olisi hankintalistalla?

Matkailua mm. Sille rahalle olisi monta käyttö kohdetta varmasti.

Ja ne perinteiset velan maksut sun muut hommelit.

4.     Onko sinulla joku johtotähti puutarhan hoidossa? Ihminen puutarhojen takana, tai joku tietty tyyli tai tietty puutarha, josta otat mallia.

Ei. Minun puutarhani voi olla rönsyileväkin, hillityn rönsyilevä.

Ei moderni eikä liian romanttinenkaan. Puuta ja luonnonkiviä ja luonnon materiaaleja

suosin puutarhassani.

Kuva lainattu beterlivingpatios.com

5.     Minkä koet puutarhassasi haasteeksi?

Jaas.. vaikka olen puutarhuri ammatiltani, koen välissä,

että suutarin lapsilla ei ole kenkiä..

Ja ikuinen raha.. 

6.     Onko mielessä lempikirja tai lempikirjailija, jota suositella muille?

En ole kirjaihminen. Ei tule hirveästi luettua mitään.

Mutta jos vain aihe kiinnostaa niin, Kirsi Rannon kaksi omaelämänkerralliskirjaa olen

lukennut ja olen tykkännyt.

7.     Miten rentoudut?

Äkkivilkasulla luin, että miten revontulet!! :D

Voi äitimaa, mulla on mielessä vaan revontulet.. kun yritin niitä yks ilta

kuvailla, tai lähinnä käytiin lauantaina ilta-ajelulla kattelemassa näkyykö niitä,

eipä näkyny ja kuvauski sitten jäi.. sillon tarttu matkaan tuo aivan

viimeisenä ole ilta-auringonlaskukuva Sallan kirkonkylältä kuvassa Märkäjärvi.

Ja tässä menneellä viime viikolla näky voimakkaitakin revontulia,

mutta oli niin kiire viikko, ettei niitä kerinny kuvata ja nyt ois hyvät

ilmatkin kun ei ole liikaa pakkasta ja aika kohtuu lämmintäkin on päivisin,

kun aurinko lämmintää, mutta ilmassa tuntuu, niinkuin syksyyn kuuluukin,

pieni kirpakkuus. Elikkä oisko se sitten sitä se minun rentoutuminen, valokuvaamista

ja luonnossa liikkumista! Iltaisin sellailen blogeja ja luen sekä joskus kommentoin

teijän kaikkien ihanien blogien postauksia! ♥

Sekä tämä blogin kirjoittaminen on ihan kivaa..

8.     Tiedätkö heti, mitä haluat, vai joudutko paljonkin pohtimaan eri vaihtoehtoja?

En tiedä. Joudunko? En käyttäisi sanaa joudunko. Ei se varmaan joutumista

ole. Ihan itse sen päätää ja sitä ei ihan heti huomaakaan, jos oiski

aika vähän höllätä. :) Eli pohdin ja pyörittelen mielessäni paljonkin eri mahdollisuuksia

miten asiat kannattais järkevimmin tehä. En suinpäin heti rytäile tilanteisiin, ehkä harvoin joskus..

9.     Teetkö asiat hyvissä ajoin, viime tipassa vai myöhässä?

Mielummin heti kuin viime tipassa!

10.   Mistä tulet hyvälle mielelle?

Meijän koirasta ja retkeilystä luonnossa.

11.   Miltä toivot puutarhasi näyttävän viiden vuoden kuluttua?

Liian vaikea kysymys, johon minulla ei ole vastausta.

Koskaan ei tiedä mihin elämä vie, on yritettävä vain elää päivä kerrallaan.

Asumme vuokra-asunnossa ja tästä on helppo tarvittaessa lähteä

vaikka sitten työn perässä vaikka sitten eri paikkakunnalle.

Aika näyttää!

Toisaalta, kysymys kuuluikin, että miltä toivon..

Voin toivoa vaikka kuun taivaalta. Mutta mitään

yksiselitteistä vastausta minulla ei tähän ole. Toivoisin, että se olisi ihana! ;)

Perennoista voisin miettiä syysleimua, mutta todennäköisesti

ne eivät täällä ehdi kukkia. Joskus puutarhassani voisi olla

pioni ja rautatieomenapuu. Sekä se unelmien kasvihuone!

Sekä kaarisilta, jotka koen yhdeksi heikkouksistani,

olen aina ollut lääpälläni kaarisiltoihin!

* *

Kiitos vielä näistä haasteista Maarit ja Vaalean vihreä!

Luulenpa, että minun aikani näin syksyllä on niin

kiireistä, vaikka eihän se mikään selitys ole...

parempi selitys voisi olla tähän kohtaan se että,

kun tämä haaste näyttää kiertäneen jo monessa blogissa ja 

jos tarkkoja oltas, niin minunhan pitäs keksiä 22 uutta kysymystä

ja haastaa vähintään 10 blogia mukaan..

Toivon, ettette pahastu, mutta en ajatellut jakaa tätä haastetta nyt eteenpäin!

Kaikki ihanat blogit, vinkatkaa, jos haluatte, että ehottomasti haastaisin juuri sinut,

niin tuohon edelliseen haasteeseen tekemäni kysymykset ovat voimassa myös seuraaville,

jotka niihin haluavat vain vastailla!

Mukavaa syyslomaviikko kaikille! 

♥ 

Sipulia maahan..

Istuttelin vielä, syyskuun lopussa, sulaan maahan koiruuden kanssa marketista ostamani tulppaanien sipulit. Sen jälkeen, eli nyt, onki sitten tullu jo kovemmat pakkaset ja maa oli jämähtäny paikoin jäähän, kun postipoika kiikutti postilaatikkoon Kurjenkellon, Pienen pihan suuria unelmia -blogin arvonnasta voittamani kukkasipulit. Ne ehdin istuttaa maahan eilen. Onneksi sain vielä nuo marketista ostamani sipulit istutettua vielä sulaan maahan, kun viime vuonna tuli istutettua jäiseen ja eihän ne sieltä sitten mihinkään nousseet.

Syyskuun lopulla tulppanien istutus vaiheessa mittailin maan lämpötilaa. En siis maanpinnan vaan työnsin mittarin multaan ja annoin olla n. puoli tuntia. Mittari näytti n.+4. Nyt voin sitten testata, että onko sillä mitään vaikutusta vai oliko tänä vuonnaki liian myöhään vai ihan sopivasti. Kahenlailla kun nyt tuli, toiset sulaan ja toiset nyt kuuraiseen ja osin jäiseen maahan. Tai maan pintahan se on vasta jäässä, kaivelin sipulit sinne mistä löyty vielä sulia kohtia mullassa.

Marketin valikoima oli tänä vuonna aika.. vaatimaton. Yksi pieni hyllynurkka ja valikoimissa neljää eri tulppaania sekä kaksi isoa sekoituspussia, toiset kalliimpia ja toiset halvempia. Jäin vielä pähkäilemään valintojani ja sillä välin kun seuraavan kerran kauppaan menin, halvempi sekoitus oli loppunut, joten valintani osui näihin neljään. Toisaalta hyvä, kun valikoimaa ei ole paljon ei tartte miettiä, että mitä sitä ottais, kauppa päätti puolestani ja hyvin päättikin, siellä oli juuri sellaisia mitä olinkin ajatellut. Näistä tein sitten istutusvaiheessa iloisen sekamelskan ja sekoitin ne maassa ennen multaan istuttamista.

Näistä valmistui iloinen sekamelska.

Kelta-punainen 'Banja Luka'. Punainen 'Ile De France'.

Pinkki ' Don Quichotte'. Keltainen, punaisin radoin 'Beauty of Apeldoorn'.

Koiruus oli taas vähän sitä miltä, että häntä tässä ois pitäny viihyttää, eikä istuttaa niitä samperin sipuleja! :) ps. en kehannu laittaa tähän kuitenkaan sitä kuvaa missä Roosa-koira repii sipulipakkauksia vihapäissään.. palaset näkyy kuvassa alla. ;)

Tämmöstä tämä välillä on, herkistelyä.. ;)

Millin tarkkaa millon on oikea aika istuttaa sipulia maahan. Nyt oli jo himppusen liian kylmä ja myöhäinen ajankohta muutenkin. Lämmin syksy kuitenkin yllätti ja antoi odottaa

pitkälle syyskuun loppuun.

Ja mikä minusta näissä tulppaaneissa on aika ihanaa, että niillä on jokin tarina. Tulppaanin lajikenimellä on joku tarina. Lajikenimet ovat ihastuttavia, värejä ja niiden erilaisia muotoja unohtamatta.

Kurjenkellon arvontapaketissa olleet posliinihyasintit ja iirikset istutin eilen etupihan penkkiin, penkissä on myös aiemmin syksyllä istuttamani  'Little Beauty' tulppaanit. Little Beautyit sattu olemaan pikkusipuleja ja löytyivät kaapista kesällä, kokeilen lähtevätkö enää. Sijottelin nämäkin sipulit sinne tänne sekaisin. Tarkemmin aateltuna, pitää vielä miettiä oisko sittenki parempi laittaa ne omiksi ryhmiksi penkkiin tai jotenkin järkevämmin. Etupihan penkistä ruukaa keväällä sulaa lumet ensin, joten on sitten kiva ootella, että mitä sieltä paljastuu vai paljastuuko mitään. Etupihan multa oli onneksi vielä kohtuullisen sulaa ja pintakaan ei ollut jäässä.

Kurjenkellon arvontapaketissa oli myös 'Purple Prince' -triumph tulppaanin sipuleja. Ne pääsivät takapihan sivupenkkiin. Keltapäivänliljan ja korallikeijunkukan kaveriksi. Ainoa paikka oikeastaan mistä löysin sulaa multaakin vielä, pinta oli tosin jo jäässä ja missä oli enää tilaa. Mutta kiitos kuitenkin Kurjenkellolle vielä ja onnettarelle sipulivoitoistani! :)

Edit 8.10: Aika tyhmää, postauksen julkaisupäiväksi puhelimella näyttää tällä hetkellä keskiviikkoa 7.10. Tekstin kyllä kirjoittelin eilen, postaus on julkaistu tänään torstaina 8.10.

Nyt hyvää syksyistä viikonloppua kaikille!

Hiljentyneet junan raiteet..

Ensilumen sataessa eilen, jota en kylläkään ehtinyt sen kummemmin kuvaaman, kun lähes samantein vesisateeksi muuttuen sulasi pois, pieniä rippeitä on vielä jäljellä, on mukava palata syksyisen ruskaisiin kuviin, niiltä samoilta junan raiteilta, joilla kuvasin viime postauksen Junan tuomat -kasvit. Sallan junaradalla on ollut puutavaraliikennettä vuoteen 2010 asti. Vuoden 2012 Lättähattu vierailun postauksessa on enemmän radan historiasta.

Pensittyneet junan raiteet syysväreissä 

ja Ruuhijoki

Sallan aluelämpölaitos näkyy taustalla,

Ruuhijoki, etelään katsottuna

Silta

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalue

Moivansokka, junan raiteilta kuvattuna

Joki vuolaana virtaa, 
joen kivet virren alla, 
Pirkonkoski ei kohise, 
hiljaa vain virtaa, 

Joentörmällä Ranta-Juustila, 
Maja Lauri Sangin, 
Ranta-Juustilan isäntä emäntä, 
jokivarressa puurtaa, 
vanhat kannot kertoo, 
elämästä menneestä, 

Uljaana kuuset, 
katsovat joen virtaa, 
Aappola hiljaa, 
sisällä muistot menneen, 

Koulu vieressä hiljaa, 
tuulimylly menneistä muistuttaa, 
ei enää siivet pyöri, 
Juna etelään,pohjoiseen kulkee. 

- Runo poimittu positiivarit.fi sivustolta

Hyvää uutta kirpakkaa syysviikkoa!

Junan tuomia(ko ?)

Poikkesin reilu pari viikkoa sitten, syyskuun puolessa välissä, saamani vihjeen perusteella kylän läpi menevillä junaraiteilla. Oikea junaliikenne kiskoilla on jo lakannut, viimeksi siinä oli liikennettä jouluna 2012, kun Lättähattu poikkesi täällä ja kyyditsi ihmisiä museohengessä. Nyt kävin katsomassa kasveja, joita kaiken järjen mukaan pitäisi vain kasvaa etelässä, meren rannalla. Siksipä mietimmekin, yhdessä vihjeen antajan kanssa, että ovatko nämä, tai niiden siemenet junan mukana tulleita. Ja jotka tosiaan ei täällä pitäisi edes kasvaa.

Kiskoilla kasvaa näitä, ehkä juuri niitä junan tuomia kasveja.

Tässä niistä ensmäinen. Merinätkelmä.

Ja kun katsoin Luontoportin kautta, Helsingin yliopiston Kasviatlas-karttaa,

pitää paikkansa, että täältä on löydetty juuri ko. kasvi. 

Alueella toki kasvaa muitakin, meille paljon tutumpia kasveja.

Pajuja, horsmaa.. jne.

Tämä Roosa - koiruus oli sitä mieltä, että yhtään kasvia et enää kuvaa! :)

Kuvissa näkyy taustalla Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalue.

 Blogipostaukseni Moivainsokan ulkonäyttelyalueesta löytyy tästä ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon kotisivut tästä.

Tässä mahdollisesti hietakastikka. Tätä en kuitenkaan

löytänyt Luontoportin kasvitunnistuksesta. 

Vai onko kyseessä vain joku ihan muu tavallinen heinä.

Hietakastikan kasvupaikka taitaa juurikin olla mm. hietikoilla.

Ja on myös aika yleinen täällä Etelä-Lapissa.

Tässä jokin virna. Ehkä aitovirna.

Siitäkin löytyy ihan runsaastikin hajaesiintymiä,

täältä meijän korkeudelta.

Normaali kukinta-aika näillä on kesä-elokuulla. Mutta nyt löytyi
vielä onnekseni pari

kukkaa niin tästä virnasta kuin tuosta

merinätkelmästä.

Tätä veikkaisin Ratamosarpioksi.

Kaikkien näiden kasvien tyypillisin esiintymisalue on juurikin hiekkaisat alueet, mutta myös meren rannat. Ratamosarpio sen sijaan kasvaisi ihan vedessä.

Lopuksi vielä merinätkelmää.

Siemenkota

Olin kyllä niin onnellinen löydöistä, toivonkin, että nämä ihanuudet säilyvät tuolla, eikä kukaan niitä turmele tai käy ottamassa omaksi. Mukavaa on myös se, kun löysin lapsuudenkodistani värikuvakasvio-kirjan, jonka olen joskus lapsuudessa saanut, niin nyt sille tuli heti käyttöä.

* * *

Nyt ne kaipailemani kuura-aamut ovat täällä, pakkasia on ollut nyt kahtena yönä jo tälle syksyä ja on kylmä.. Lupasi räntäsajetta viikonlopuksi. Toivottavasti vielä viikonloppuna tai sen jälkeenkin saataisiin edes pari lämmintä päivää. Talvi?! Ei kiitos, vielä! :)

Jos et vielä ehtinyt napata kysymyksiä matkaan edellisen postauksen Liebester Awards haasteesta, poimi ne mukaan tästä!

Hyvää viikonloppua!