Oljenkorsia ruutupaidassa

Heinätyöt on nyt suurelta osin tälle kesää saatu tehtyä. Heinätöitä on tosin varjostanut ukkoset ja sateet. Heinänteko ei taida siltä osin olla ihan sitä heikkohermosimman hommaa. Yleensä odotellessa ja säitä seuratessa milloin mistäkin tuutista, jäätelötuutistakin joskus.. :) menee se heinänteko, kunnes uskaltaudumme ulos sadenkuurojen välissä. Mutta nyt ne on kohtuu hyvin saatu puihin, eli haasioille. Ja aurinkoisia päiviäkin on saatu väliin.

Heinänteon lomassa tuli pohdittua myös seuraavaa melko ajankohtaista aihetta..
Minua ihmetyttää uutisointi runsaasta hillavuodesta aikoihin. Se mitä olen kuullut ja omin silminkin todennut, hilloja ei meilläpäin tule. Tai aukeilta suopaikoilta ainakaan hillaa ei saa, pakkanen on ne vienyt. Korpihillat sen sijaan voivat olla säilyneet. Alkukesän pakkasjakso teki hallaa myös hillan kukille, ainakin paikoin. Jos hillan on nyt pakkanen vienyt, niin mihin perustuu tuo uutisointi runsaasta hillavuodesta? Hillankukkia oli kyllä paljon, mutta aukeilla ne on pakkanen vienyt. Mutta niillä paikoin missä se on säilynyt, voi olla että hillaa tulee, runsaastikin, kuten niillä korpisoilla. Täytyis vain nyt tietää se Tuntsan kaira* mistä niitä hilloja löytyis.

No nyt ensin kuitenkin sinne heinäpellolle. :)

Kolme asiaa jotka yhdistävät toisiaan. Rakot, heinänteko ja harava.

Heinäntekoapulainen ja työnjohtaja, joka aina vain haukkuu työntulosta. Nyt tosin oli ihan hiljaa ja seurasi kiltisti sivusta heinäntekoa aitiopaikalta.

 

Uskollinen sotaratsu ja haasio.

Kun työt on tehty, voi nostaa jalat ylös ja huokasta, ja pistää suun makiaksi kesän ensimmäisillä mansikoilla.

Oljenkorsia sun ruutupaidassa.
Ruusunnuppuja mun kukkamekossa.

Ja me irti toisistamme
sinä yönä päästy ei.
Oli parrut kattonamme,
lato meidät yhteen vei..

Tuuli kosketteli lahonnutta seinää,
öinen sade kaatoi isäntien heinää..

Oljenkorsiaa.. Ruusunnuppujaa..

Oljenkorsia ruutupaidassa - Heli Ruotsalainen

* Tuntsa on erämaa-alue Sallan ja Savukosken kuntien pohjoisosassa. Urho Kekkosen kansallispuistosta etelään sijaitsevan Tuntsan erämaa-alueen pinta-ala on 500 km². Aluetta halkoo Koutajoen vesistöön kuuluva, Venäjän suuntaan laskeva Tuntsajoki ja Suomen suuntaan virtaa Kemijoen sivujoki Värriöjoki.
Vuonna 1960 alueella riehui suuri metsäpalo ja palon jäljet ovat nähtävissä yhä edelleen. Palossa tuhoutui metsää Suomen puolelta 20 000 hehtaaria ja Venäjällä n. 100 000 hehtaaria. Jotkut sanovat Tuntsan erämaata yhdeksi Euroopan hienoimmaksi retkeilyalueeksi.