pelaguu.blogspot.com

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Sieluni maisema -valokuvauskilpailu

Meillä täällä Sallassa, Sallan kunta järjesti vast'ikään nyt kesällä Sieluni maisema -valokuvauskilpailun. Osallistua sai kolmella kuvalla, aihepiiriä tai kuvan paikan sijaintia ei oltu määritelty tai rajattu. Kuvia sai yleisö äänestää Sallan kirjaston mediatilassa, äänestys oli käynnissä yhden heinäkuisen viikon, 11-15.7. Palkintoja oli kolme. Sallan kunnan raadin valitsemat voittaja ja kakkossijalle tullut sekä tämä yleisön suosikki. Kilpailuun tuli yhteensä 54 kuvaa. Palkinnot jaettiin Salla-päivillä 19.7.2016 (linkki viime vuoden Salla-päiviin). Itse osallistuin näillä alla olevilla kolmella kuvalla, ko. kilpailuun.

Voittoa minulle ei kilpailusta lopulta tullut. Voittaja kuvat olivat 1. sija kuva nro 28., 2.sija nro 3 (tämä on epävarma tieto, numero jäi kunnolla kuulematta palkintojen jaon yhteydessä) ja yleisön suosikki oli kuva nro 50.

Tässä vielä kuvat, joilla itse osallistuin ko. kilpailuun. Nämä kuvat on nähty täällä blogissa aiemminkin. Näin jälkeenpäin sitä kuvia selaillessa huomaa, että tuokin kuva olisi ollut hyvä, on vaikea valita niitä kolmea kuvaa kilpailuun.



Keskiyön aurinko Sallan Salmivaaran Koulujärvellä.

(kilpailussa nro 39)




Onkamojoki talvi-asussa.

(Kilpailussa nro. 40)




Iso pyhätunturi, Salla.
Kevätauringon ensisäteitäkin jo.

(kuva nro 53)



Toivottavasti linkki toimii, tästä linkistä löytyy kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat. Jos eivät aukea tuosta niin sitten Facebookiin, ja sieltä esim. Salla-päivä hakuun ja sieltä löytyy Sieluni maisema -valokuvauskilpailu valokuva-albumi.

Hyvää heinäkuun viimeistä viikkoa kaikille!

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Saarivaaran poroaita ja kämpät

Heinäkuisena sunnuntai iltapäivänä poikettiin katsomaan museoviraston vuonna 1991-92 kunnostamaa vanhaa, hirsistä rakennettua Saarivaaran poroaitaa ja kämppiä, jotka ovat merkittäviä Metsä-Lapin porotalouden muistomerkkejä. Poroaidan arvellaan alunperin olevan 1700-luvun loppupuolelta. Saarivaaran poroaita ja vieläkin käyttökuntoiset kämpät sijaitsevat Savukosken Tanhuan kylässä Luirojoen länsirannalla.

" Suurimmillaan vuosisadan vaihteessa poroja on tuotu erotukseen noin sadan kilometrin säteeltä ja enimmillään niitä on erotuksessa ollut 10 000-20 000 päätä. Koska palkisissa ei vielä ollut raja-aitoja, poroja tuli myös naapuripalkisista Oraniemen palkisen jäkälämaille. Saarivaaran poroerotusten kulta-aika päättyi vuosina 1917-1918 poroissa raivonneeseen pernaruttoon. Poroluku oli kasvanut Oraniemen paliskunnassa liian suureksi, joten eläimet heikkenivät ja sairastuivat. Poroja kuoli niin paljon että pääluku väheni 12 000 porosta alle kahdensadan. Sen jälkeen aidan käyttö jäi huomattavasti pienemmäksi hiipuen hiljalleen, kunnes viimeiset erotukset lopetettiin 1970-luvun lopussa.
 Uusi aika Saarivaaran poroerotuspaikalle koitti vuoden 1992 joulukuussa, kun museoviraston aidalla tekemät entistämistyöt valmistuivat ja aita saatiin jälleen paliskunnan käyttöön.
 1930-luvulla Saarivaaran poroerotusaidan lähistölle rakennettiin neljä porokämppää. Kämpät olivat erotusten aikaan täynnä väkeä. Asustelijoita niissä oli muulloinkin, mm, aidankorjaustöiden ja hihnavasotuksen aikaan. Yhtä kämpistä käytettiin palkisen kokouspaikkana, siksi sitä nimitettiinkin palkisen kämpäksi. Kämpistä kaksi kunnostettiin vuosina 1991-1992. Kämpät ovat avoimia ja niitä voi vapaasti käyttää. "
Lainaus matkailu.savukoski.fi

Tanhuan kylästä ajetaan ensin n. 2km Sodankylään päin, kunnes käännyttään Saarivaarantielle.
Saarivaaraan ajaessa ensin tulee talo, jonka pihan läpi ajetaan vielä jonkin matkaa, soratie muuttu hieman huonommaksi hiekkatieksi. Ensin vastaan tulee Saarivaaran poroaita, poroaidan läpi voi ajaa. Läpiajetteaessa, poroaidan jälkeen, jonkin matkan päässä tulee vastaan opasteviitta kämpille.





Veräjiä








Aitaa






Opasteviitta kämpille

 

Herran kämppää











Karran kämppää









Karran kämpän pihalla oleva puuliiteri/-vaja




Hyvää naistenviikkoa kaikille!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Itä-autojen tullihuutokauppa

Huomenna se alkaa, kauan puhuttu ja odotettu kaksi päiväinen Itä-autojen tullihuutokauppa-tapahtuma, Sallan kunnanviraston parkkipaikalla. Tapahtuma alkaa klo 12, kumpanakin päivänä perjantaina sekä lauantaina (15-16.7). Tapahtuma on saanut jo paljon medianäkyvyyttä ja niin kuulemma tulee saamaan näiden kahdenpäivän aikanakin.

Mistä nämä autot ovat peräisin? Suomen ja Venäjän rajan yli Venäjältä Sallaan saapui vuoden vaihteessa ja kevät-talvella turvapaikanhakijoita. He saapuivat Suomeen venäläisillä autoilla. Ja kun autoilla tulo rajan yli kiellettiin, he alkoivat saapua Suomeen polkupyörillä. Autoilla ei saanut ajaa Suomen puolella, joten autot jäivät Kelloselän raja-asemalle. Autoja kuitenkin kertyi rajalle niin paljon, että nyt niistä on päästävä eroon. Autoja on 128. Osa autoista on ollut säilytyksessä Sallan hyötyjäteasemalla (ent. kaatopaikka), osa Kelloselän raja-asemalla.

On puhuttu, että autoharrastajia tapahtuma kiinnostaa, ja heitä ja muitakin on tulossa bussilasteittain paikan päälle. Autoharvinaisuuksiakin huutokaupassa on. Kuten esimerkiksi allaolevan kuvan vihreä Lada, niitä on kuulemma Suomessa vain yksi kappale. Kuvassa etualalla olevat autot ovat keräilyharvinaisuuksia. Saapa nähdä onko osallistuja-/katsojamäärä yhtä suuri kuin Salla-päivänä konsanaan!

Tullihuutokauppaa tulee juontamaan Ylen Suomen Radion Rovaniemen radion (ent. Lapin radio) toimituksesta Juha Mäntykenttä.


Lada, Moskvich..



Kokosin alle aiheeseen liittyviä linkkejä:

Tullin lehdistötiedote
Tullin huutokauppaluettelo autoista (pdf)
Sallan matkailun lehdistötiedote tapahtumasta
Lapin Kansa - juttu huutokaupan media näkyvyydestä
Helsingin sanomat - juttu talvelta turvapaikanhakijoiden autoista
Helsingin sanomat - juttu talvelta turvapaikanhakijoiden tulosta Suomeen

Ps: tämä ei ole maksettu mainos, halusin vain kertoa tästä ainutlaatuisesta ja harvinaisesta tapahtumasta täällä meillä Sallassa. Joten tervetuloa sankoin joukoin itä-auto ostoksille. Vielä ehtii!

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Pyhätunturin valloitus

Juhannuspäivänä suuntasimme auton nokan kohti Pyhä-Luoston matkailukeskusta ja tuntureita, tarkoituksenamme valloittaa Pyhätunturin huippu. Muutamia päiviä aiemmin näin some-maailmassa mainoksen Pyhän maisemahissistä. Huipulle pääsee toki myöskin kävellen, mutta houkutus kokeilla vintagetuolihissiä oli suurempi, joten sillä ylös ja samaan hintaan alas. Aluksi hieman mietitytti jäänkö tuolihissin jalkoihin ja että, se kumoaisi minut kokonaan, niin ei kuitenkaan kummallakaan kertaa käynyt. Ylhäällä pääsi hyvin pois ja takaisin alhaalla myös.

Sää oli aika epävakainen ja ukkostakin se lupaili. Lähtiessämme kotoa satoi koko matkan, sormet ristissä toivottiin, että perillä Pyhällä olisi aurinkoinen sää ja niinhän tuo sitten oli. Meidän maisemahissi matkan aikana tuli juuri sopiva rako, jolloin ei ukkostanut tai satanut. Ylhäältä tulikin sitten hoppu pois, kun Kemijärven kaupungin suunnalta alkoi kuulua ukkosen jylinää, tunnetusti ukkonen voi olla äkkiäkin päällä, joten aika äkkiä tuli alas lähdön aika. Alhaalla autolla alkoikin sitten jo vähän sadella. Reissu oli kaiken kaikkiaan mukava, sopivasti jännitystä mahanpohjassa.


Pyhän maisemahissiin voi ostaa liput joko Pyhän hotellin vastaanotosta tai vintagehissin lähtöpaikasta. Me jätettiin auto Pyhän hotellin parkkiin ja käveltiin hissin lähtöpaikalle. Nämä kuvat ovat sieltä kävelymatkan varrelta, tunturin juurelta.




Keinuttaminen kielletty! :) 
Ylös on pitkä matka, matka ei kuitenkaan kestänyt kauaa.



Huipulla!





 Ylhäällä tunturin huipulla on ravintola Tsokka, joka on auki kesälläkin. 
Ravintola Tsokka kuvassa vasemmalla.



 Kuvattu Kemijärven kaupungin suuntaan,
kuvassa näkyvä tunturi voi olla Suomutunturi, varmaa tietoa minulla ei ole tästä.








Pyhäjärvi,
Luostolle päin kuvattu



Kohouma Pyhäjärven oikealla puolen on Soutaja




Kuvassa oleva vesistö voi olla Vuojärvi, oikealle jää Luosto



Tämä on kuvattu vastakkaiseen suuntaan



Todennäköisesti kuvassa ovat Kurkiaislampi, Hangaslampi ja takana Ahvenlampi




Ja matka takaisin alas voi alkaa.
Alhaalla näkyykin, vintagetuolihissin vasemmalla Pyhän
matkailukeskuksen rakennuksia ja vintagetuolihissi.





Tunturijonoja hissin oikealla puolen, jonne myös sijoittuu nuo seuraavat kuvat.




Seuraavissa kuvissa näkyvä märkä suo, on todennäköisesti Salmiaavanhete.





Kysympäs vielä lopuksi, että mitä tai minkälaisia postauksia toivoisitte minun tekevän? Kukat kukkivat pihalla sellaista vauhtia, että nähtäväksi jää ehtiikö niistä nyt juurikaan tehdä postausta, seuraavakin postaus liittyy tavalla tai toisella retkeilyyn. :) Keisarinkruunut ovat ehtineet jo kukkia, en kyllä yhtään ole huomannut missä välissä ne ovat alkaneet kukkimaan, mutta niiden kukinta meni niin äkkiä ohi, etten ehtinyt niitä kuvata. Ai niin, haluatteko kuulla mitä kuuluu kahdelle linnunmunalle, jotka olivat ilmestyneet etupihan kenkäkukkaruukkuun, joista kerroin tässä postauksessa, ne ovat siis kuorituneen aika päiviä sitten ja niillä on jo mustan kirjava höyhenpeite yllään, sen enempää en ole niitä viitsinyt katsoa, mutta kovasti keho liikkuu, kun ne hengittää. Emo on kirjavan vaalean ruskea väriltään, en ole tunnistanut vielä mikä lintu se on.

Sellaista tällä kertaa, Hyvää heinäkuun toista kokonaista viikkoa kaikille!