pelaguu.blogspot.com

torstai 25. lokakuuta 2012

Huomionarvoisia blogeja

Päätin kirjata nyt ylös hieman mitä ihania, inspiroivia ja kutkuttavia blogeja olen blogauksen alkumatkallani löytänyt tai bongannut. Valitsen niistä muutaman, mielestäni sellaisia mitä on mukava seurata ja kuulumisia lukea.. Ne ovat mielestäni huomionarvoisia. Enkä välttämättä aina lue pelkästään puutarhablogeja. Sisustusjuttuja on kiva lukea, joskus käsitöitä.. ehkä harvemmin niitä. Kommentoihan, jos löysit listasta oman blogisi. :)
Kaksi ensimmäistä ovat kollegoitani, entisiä pihaneuvojia kuten minäkin.

Seuraan kyllä monia puutarhablogeja, mutta erityismaininnan annan Salainen puutarha -blogille. Ihastelen puutarhurin tapaa ja ahkeruutta tehdä työtä ja harrastaa puutarhurointia. Täsmällisyys ja paljon erilaisia lajikkeita. On ollut ilo ja mukava tutustua tähän blogiin, blogaajaan ja hänen puutarhaan.

Piha maalla - on toinen mainitsemistani kollegoista. Blogilla on hyvin oivallettu nimi, mistä pidän. Vielä kun olisin saanut tavata tämän blogin pitäjän, olisin iloinen. :)

Hannalaa - seuraan myös ahkerasti kun kiireiltäni ehdin. :) Tässäkään kohtaa en osaa sanoiksi pukea asiaa, mutta pidän tavasta kirjoittaa. Ja huomata elämän pieniä asioita.

Moderni mummola - on aivan uusi löytö. Blogi - jossa kirjoittajana on sisustustoimittaja, joka kirjoittaa sisustusaiheisiajuttuja eri lehtiin. Aivan ihastuttava tapa tehdä blogia. Lehti, jossa on vain kuvia. Tätä suosittelen ja kannattaa katsoa!

Suosittelen myös Lumikarpalo -blogia, jos runot kiinnostavat. Tämä on myös uusi löytö ja aijon perehtyä paremmin. Runoblogi, kiva keksintö myös. Runoja kirjoitin aikoinaan itsekin paljon, yksi tapa ilmaista itseään ja purkaa tuntojaan. Ja jos kirjablogit kiinnostavat yhtään, tämä johdattelee myös sinne.

Myria products - Aatsinki  Myönnän, en ole paremmin ehtinyt perehtyä blogiin. Mutta tiedän projektin ja olen perehtynyt siihen. Eikä tämä ole varsinaisesti blogi, miksi tätä kutsuisin..  Tämä kertoo paikkakuntamme ahkerista poromiehistä, lapin cowboyseista, Aatsinkin veljeksistä. Heidän työstään, perheestä, elämästä erämaassa. Karuissa olosuhteissa, USA:n Suomen suurlähettilään Bruce Oreckin tytär, kuvaa aitoa lapin elämää. Projektissa on tehty elokuva, joka saa ensi-iltansa ensivuoden puolella. Täytyy myöntää, että tässä kohtaa vedän vähän kotiinpäin. :)

Ja vaikka kaikki lukemani blogit eivät päässeet tähän, ovat ne kaikki silti yhtä ihania! :)

+ vielä näin jälkikäteen oli extrana lisättävä Marjukan blogi  Arjen iloja etsimässä. Tässä on jotain mihin pyrkiä. Varsinkin tuossa kuvien ottamisessa.. Tässä on taito tehdä blogia.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Talveen taittuu, ruusujuuren tuoksussa

Vastoin ounastelujani. Lumi ei ole sulannut pois, tai jos on, on maassa kuuraa. Pikku pakkasta, kasvit talvilevolla, puutarhalapiot varastossa. On niin jännä lukea, kun vielä etelässä, pohjanmaallakin asti syystyöt ovat käynnissä. Toisaalta olen helpottunut, että lumi tuli ja kaikki on puutarhassa rauhallista, lähes niin seesteistä. Luonto alkaa valmistautua talveen. Olipa sitten syystyöt kesken tai ei. Ajattelen, että tuleekohan tänne aina niin aikaisin, mutta kuitenkin ajallaan, talvi. Etelässä syystyöt ovat täydessä vauhdissa vielä ennen lumien tuloa ja täälä ollaan jo himppusen edemmällä. Onko syksy siis meillä lyhyempi ja talvi pidempi?

Silloinpa on ihana tarttua johonkin puutarhalehteen ja suunnitella jo tulevaa kevättä. Tartuin uusimpaan Oma Piha -lehteen viikonlopun aikana ja ai että oli taas niin ihania juttuja. Erityisesti pidin Tyynelän tonttujen -tarinasta, pienen vuokrapihan -tarinasta ' Kukkia ja satoa vuokrapihasta' sekä Perh Kalmista kertovasta jutusta ' Kasveja aikojen takaa - Perh Kalmin jalanjäljissä '. Näitä voin suositella ja näistä otin myös jotain vinkkejä ja aijon niitä hyödyntää. Erityisesti silmiini pisti seuraavat kasvit; luumupuu, ukkomansikka 'Fragaria moschata' ja kalmia. Näitä on pakko kokeilla ja perehtyä niihin paremmin, paremmalla ajalla, jos sellainen jossain nurkan takana lymyää ja odottaa niin laiskaa ottajaa.

Luettuani pienen vuokrapihan tarinan, jäin itse miettimään omaa pihaani, että on niin vaikea alkaa laittamaan mitään suurta, koska piha ei ole kuitenkaan oma. Pienelläkin saa aikaan paljon, jos keksii jotain niin pientä, eikä kovin suureellista. Vanhojen esikuviemme, joiden niitä pitäisi ehkä olla, innostamana jatkan edelläkävijöidemme puutarhakierros -sarjaa. Oma Piha 6/12 -lehdessä olleestä Perh Kalmista, jopa ehkä häpeäkseni en ole tiennyt, on aikamme edelläkävijöitä ja suuria puutarhakulttuurin esiintuojia, että näihin tutustuu mielellään lisää ja on ehkä vähintäänkin kohtuullista, että ottaa selvää ja on perillä siitä, mistä kaikki on meille tullut ja palaa asioiden alkulähteille. Voisi olla siis että, joskus olisi käytävä Turussa, Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, kulkemassa näitä jalanjälkiä. Olen jonkin verran kierrellyt kasvitieteellisiä puutarhoja, ihan niiden kasvillisuuden vuoksi, sen kummemmin historiaan perehtymättä. Jotenkin viime vierailumme Haapavedelle sai silmäni aukenemaan. On tärkeää tietää mistä kaikki tulee. Maito tulee lehmästä jne. Tästäkään aiheesta sen enempää, itse siihen paremmin ensin perehdyttyä.

Ja asiasta ihan melkein toiseen..
Nyt olen perehtynyt ja myönnän, että tahtoisin ja pitäisi vielä paremmin perehtyä ruusunjuureen ja sen käyttö mahdollisuuksiin. Ihan harmittaa, kun vasta oli luento täällä meilläpäin siitä ja sen käytöstä, ja enhän siellä sitten käynyt. No, nyt kuitenkin ostin sitä murskeena, jota voi käyttää teenä ja testasinkin jo kerran. Ihan hyväähän tuo oli, erityisesti minua kiinnostaa sen terveysvaikutukset. Sanotaan, että se auttaa väsymykseen ja päänsärkyyn. Ja pidän myös perennana tästä ruusunjuuresta. On minusta sievä.

Ruusujuuri 'Rhodiola rosea' valittiin vuoden rohdoskasviksi v. 2003.
Ruusujuuri – ”Pohjolan Ginseng” on tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista lääkekasveista maailmassa.
Sen lääketieteellinen arvo nykyajan kiireiselle ja stressaantuneelle ihmiselle on merkittävä.
http://www.herbosus.fi/rjInfoa.htm

Ruusujuuren käyttö ei aiheuta mitään riippuvuutta; sen käytön voi aloittaa ja lopettaa milloin tahansa.
Nauttimisen jälkeen ruusujuuren vaikutus alkaa nopeasti. (Itse en kyllä tuntenut mitään hirveän suurta vaikutusta, ensimmäinen teen juonnin jälkeen.)
Ohjeen mukainen käyttö pitkänä kuurina antaa yleensä parhaan tuloksen.

Ruusunjuuren terveysvaikutukset kokonaisuudessaan sivulla  http://www.herbosus.fi/rjInfoa.htm.

Ruusunjuurihan tunnetaan siis perennana, maksaruohojen sukuun kuuluvana luonnossa villinä kasvavana kasvina. Sitä viljellään sekä koriste- että lääkekäyttöön.

 ' Ruusujuuri on adaptogeeninen kasvi, joka vahvistaa elimistöä ja auttaa sitä selviytymään äärimmäisissä olosuhteissa. Se myös lievittää kipuja ja päänsärkyä ja estää kasvainten kasvua. Perinteisesti Ruusujuuri tunnetaan koristekasvina. Sen meheviä C-vitamiinia sisältäviä lehtiä käytetään myös salaattina. Juurakosta puristettua öljyä käytetään myös kosmetiikkatuotteissa lähinnä sen hyvän tuoksun takia. Nykyään Ruusujuurella on voimakkaasti kasvava merkitys myös rohdoskasvina. Ruusujuuri – ”Pohjolan Ginseng” on tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista lääkekasveista maailmassa. Sen lääketieteellinen arvo nykyajan kiireiselle ja stressaantuneelle ihmiselle on merkittävä.' luontaistuotteita.fi

Ja aika hyvä kirjoitus on myös Metsätontun ruusutarha -blogissa ko. kasvista.

On siis myös muistettava että, juurta ei käytä liikaa. Tai yhdessä synteettisten masennuslääkkeiden kanssa tai keskustelee ainakin lääkärin kanssa sen käytöstä muiden lääkkeaineiden kanssa. Myös ostamassani paketissa "Pyhä Olavin Ruusujuuri" lukee, että ei suositella yli 4kk yhtäjaksoiseen käyttöön. Olen myös miettinyt, että mikä olisi helpompi tapa käyttää tätä mursketta kuin teenä. Kun mielestäni tämä ei ole jauhetta ja paikasta, josta tilasin sen, ei ole mukana sen kummempaa käyttöohjetta. Ajattelin, tai se ainakin näyttää niin teemäiseltä murskeelta tai miksi nyt sitä kutsuisin. Ruusujuuresta on olemassa tablettia ja jauhetta jne. Mutta minusta tämä ei ole jauhetta vai voisinko sittenkin käyttää tätäkin esim. viilissä, kuten jauhetta käytetään. Aikani etsittyä löysin ruusujuuri teen valmistajan nettisivuilta myös sen käyttöohjeen, joka on alla. Joka myös paljasti, että tässä on käytetty muitakin yrttejä lisänä.



Pakkauksen takana lukee näin:
" Ruusujuuri, Pohjolan ginseng. Perinteisesti käytetty mm. Siperiassa, Alaskassa ja Suomen Lapissa esimerkiksi teenä. Jo aikoinaan sen uskottiin vaikuttavan terveyden ylläpitoon, lihaskunnon kohottamiseen, väsymykseen ja sairauksien poistoon. Ruusujuurelle ei ole todettu haittavaikutuksia. "

Ruusujuuritee

Ruusujuuri Rosenrot
Vadelmanlehti Blad av hallon
Maitohorsmankukka Blomma av duntrav
Maitohorsmanlehti Blad an duntrav
Koivunlehti Björklöv

Hauduta 10 min. 1-2 tl / muki. Erittäin piristävä ja virkistävä yleistee. Tarvittaessa makeuta hunajalla. 



keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Ensilumi on tullut!

 Ensilumi on satanut toissa yönä, 16.10. Tunturissahan se oli jo alkuviikosta, mutta tunturi otti omansa ensin ja satoi sitten myös meidän puutarhaan. :) Tuohan se nyt valoa kaamokseen. Ensilumenkuvia siis, olkaa hyvät!






 
Illan aikana satoikin sitten jo enemmän lunta.


Tänä aamuna. Aurinko alkaa jo paistaa. Mittari on nollan tuntumassa. Pian ensilumi sulaa pois.




Jälkiä lumessa




 Mutta kuitenkin minä niin haikeana jätän kesän taakseni.




Ja se junaki meni jo! :D Luepas hyvä juttu, kun meillä ei tapahu ikinä sitten ei niin yhtään mitään.
http://loma.salla.fi/fi/uutiset/ei_tapahdu_mitaan-2013/

Yritin myös saada kuvia tänne vähän järkevämmin ja hieman muokata, mutta lopulta blogin kuvaus on väärällä värillä, enkä saa palautettua sitä takaisin. Teen tämän loppuun paremmalla ajalla. Ja yritän saada kuvatkin järkevämmin. :) Onneksi sain vielä palautettua vanhan ulkoasun kutakuinkin takaisin. :)

tiistai 16. lokakuuta 2012

Mustikkakukko eli rättänä ja wanhan ajan vaniljajäätelö

Jotain ihan uuden uutukaista itsellekin. Kaapit pursuaa reseptejä nim. reseptikeräilijä, aina sitä vain törmää uusiin ja suunniilleen niitä kerran käyttää. Mutta tätä täytyy tehdä useamminkin. Vastaani käveli mustikkakukko. :) Kukko, jolla oli mustikka suussa. :D Tavallaan joo, mutta ei kuitenkaan. Rättänä, kuten sitä savossa kutsutaan, on sittemmin levinnyt yleistyväksi herkuksi pitkin suomea. Millään tavalla en omaa kytköksiä savon suuntaan. Tämä nyt vain tuli eteeni. Ja tässäpä teille herkullinen ohje miten minä sen tein.

Mustikkakukko eli rättänä

200 g voita
3/4 dl sokeria
3 1/4 dl ruisjauhoja
3/4 tl leivinjauhetta

Täyte

8 dl (400g) mustikoita 
(jos käytät pakastemustikoita, sulata ne kukon kypsymistä nopeuttaaksesi.)
n. 1dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja

Valmistusohje
1.Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. 
2. Lisää ruisjauho-leivinjauheseos.
3. Erota taikinasta vajaa 2/3 ja taputtele se uunivuoan (Ø 18 - 20 cm) pohjalle ja reunoille 3 - 4 cm korkeudelle. Taputtele loppu taikina leivinpaperille kanneksi ja laita se jääkaappiin hetkeksi. TAI Laita taikina 1 tunniksi jääkaappiin kohmettumaan, taikinaa on helpompi käsitellä ja erotele sitten vasta 2/3 osaa taikinasta. Voit tehdä myös pienempiin annoskuppeihin, käytä tällöin vähemmän mustikoita. Uunivuoassa tehty tarvii hyvän ja pitkän paisto ajan, jotta kypsyy keskeltä.
4. Sulata mustikat mikrossa (nopeuttaa mustikkakukon kypsymistä). Lisää mustikoihin sokeri ja perunajauho. Kaada seos vuokaan. Aseta kansi päälle.
Paista 200 asteessa n. 40 min.


Uusi tuttavuus minulle oli leivonnassa vaniljatanko. Tai siis tokihan olen kuullut sitä käytettävän, itse en ole sitä koskaan käyttänyt, ennen tätä. Sitä käytettiin wanhan ajan jäätelön maustamiseen. Tämäkin oli minulle uusi tuttavuus. Ja koen täydellistä onnistumisen iloa! Onnistuin lähes täydellisesti, tässä haasteellisessa tehtävässä. Jäätelöä voi siis tehdä itsekin, ilman jäätelökonetta ja turhia lisäaineita, mitä kaupan pakkasjäätelöt yleensä sisältävät. Ihan nopea hommahan tämä ei ollut, mutta varaa aikaa, niin hyvä tulee. :) Ja jäätelöltähän se maistuu. Sekin ohje tässä.



Wanhan ajan vaniljajäätelö

4 kananmunan keltuaista
1,5 dl sokeria
3 dl täysmaitoa
1 vaniljatanko
3 dl kuohukermaa
Voit käyttää myös laktoosittomia tuotteita.

Valmistus:
1. Vaahdota keltuaiset ja sokeri.
2. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja kaavi siemenet ulos. 
3. Lisää kattilaan maito, vaniljatangon siemenet ja vaniljatanko. Kuumenna lähes kiehumispisteeseen.
4. Kaada tilkka maitoa munasokeri-seokseen hyvin sekoittaen. Lisää sitten loppu maito ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada seos takaisin kattilaan ja kuumenna, kunnes vaahto häviää ja seos sakenee, älä kuitenkaan anna kiehua. Laita seos jäähtymään.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää jäähtyneeseen maitomuna-seokseen. Kaada pakastusastiaan ja laita kolmeksi tunniksi pakastimeen.
6. Ota jäätelö pois pakastimesta ja sekoita sitä joko sähkövatkaimella tai perunasurvimella, jotta syntyneet kiteet rikkoutuisivat. Laita takaisin pakastimeen ja toista kahden tunnin kuluttua. Pakasta vielä vähintään kaksi tuntia ennen tarjoilua.




Ohjeen poimin makuja.fi sivustolta, sekä Valiolta. Ja kuten ainakin, kaapissani ei ole koskaan liikaa aineksia. Joten vähensin aineksia ja tein pienempiä annoksia, mutta näinkin onnistuu. Tee siis mahdollisuuksien mukaan. Ihania herkkuhetkiä! :)

Ja tätä eilen 15.10 kirjoittaessani lunta satelee. Ensilumi on saatu pian meille http://loma.salla.fi/fi/etusivu/web-kamera/.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Etupihan kiviprojekti osa1

Tässä pian aikaa käy niin, että syksy loppuu kesken ja talvi tuleepi päälle, jää tämä kiviprojekti tänne päivittämättä. Mutta voi olla hyvä vaan, että laitan vähän keskeneräisenäkin enkä heti valmiina, tämän tänne.

Siispä aloin rakentaa etupihalle, "kivipaasia", isoa kukkaruukkua.. No joo, suuret oli suunnitelmat. Olisi pitänyt tulla isompi, mutta ei tähän varmaan kovin isoa kannata tehä tai mahu ja lähinnä varmaan korkeuden puolesta ois saanut olla korkeampi. Ja alunperin suunnittelin tekeväni tämän ensi kesänä, mutta mitä sitä tyhyjää. Innostuin jo nyt, syysiltoina tätä väkertämään. Ja keskenhän tuo taitaapi vähän jäähän. Tarkoitus oli laittaa tähän syysistutuksia, mutta kohta sekin on myöhäistää. Kiire (lue: laiskuus) on iskenyt toden teolla! Ja on kait nuo lehet jo puonneet puusta, tiiä koska se lumen nakkaa. Joten talvitassuja alle autoon! Lämmintä silti on vielä ja vettä sataa! Sateisen harmaa syyskuu ja lokakuun alku.

Tarkoitukseni oli vielä korottaa tuota taka-osaa, niin että saisi hieman kerroksellisuutta. En tiiä, onko ihan mahoton toteuttaa, mutta katotaan, mikä on lopputulema. Yritin etsiä kirjoista ja netistä kivirakentamisesta puutarhaan, mutta en löytänyt mitään. Ehkä jokin betoniaiheinen kirja vois olla, ja muistelen, että sellainen olisi.. No, omasta päästä aloin siis suunnittelun kautta tätä tekemään. Betoni-säkin kyljessä lukee, että laita alle kosteutta imevä suodatinkangas tai vastaava. Minä laitoin muovin! :) Onpahan suojaksi, kun laatoituksen päälle tämän valoin. Ensi alkuun suunnittelin ja ladoin kivet, niin miten ne lopussa pitäisi olla. No, loppu tuloshan ei oikein koskaan ole sitten sitä mitä pitäisi tai aivan samanlainen. Lado-pura-vala-lado... Ehkä mulla into loppui jo tuohon latomiseen.

Eli ladoin kiviä ensin malliksi millainen pitäisi tulla. Siten purin, purkamatta pohjaa. Tein laastin suunnilleen pakkauksen ohjeen mukaan sementistä ja valoin pohjan, laittamalla laastia pohjakivien väliin. Lopuksi ladoin reunat ja laastia kivien väleihin. Vähän samalla periaatteella, kuin ois uunia muurannut tai vastaavaa, ajattelisin. Ihan päälimmäisiä kerroksia en valanut, kivet ovat irtonaisina. Mutta ainakin pohja on niin, että multa pysyy. Täytyy vielä reunat purkaa ja latoa paremmin, niin että taka-osa on korotetumpi. Reunojen pohjakerros on muita kerroksia leveämpi (n. 2 kiveä vierekkäin), on helpompi latoa muut kerrokset päälle, ilman valausta. 1kpl 25kg säkki sementtiä riittää tähän hyvin. Sitten annetaan vain kuivua, täydelliseen kuivuumiseen meni muutama päivä.
 Mallipohja.



Pohja ennen valua.


Lähes valmis kivipaasi/kukkaruukku.
Projekti ja osa 2, todennäköisesti, loppuun saatetaan ensi kesänä.

Ja samaiseen aiheeseen, ajattelin eräänlaisena jatkumona, säilyy ehjä kokonaisuus, lisäsin etupihan kukkapenkkiin kiviä.

En hät' hätään saanut kovin hyvää kuvaa, mutta välttää nyt.


Ja vielä jotain aiheeseen kuulumatonta. :) Ainokainen päärynämeloni 'Pepinon' hedelmä. Oletettavasti on vielä raaka ja tuskin siitä kypsyykään.







Seuraava projekti jo odottaa työstämistään. Ja arvatkaa vaan kuinka monta on kesken.. ;)

Pian tosiaan talvi painaa päälle ja mulla alkaa tulla hätä, kun jutut loppuu kesken.. : ( Mutta missäänhän kai ei ole määritelty, että kuinka tiheään tai usein tänne pitäisi päivittää. : ) Kunhan vain lukijani, jaksatte uskollisesti pysyä linjoilla, niin päivittelen aina kun kiireiltäni kerkiän ja juttu luistaa!

So, stay tuned! :)

Keväältä jo kovasti näyttää! :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Tee-se-itse myslipatukat

Jos nyt hetken ehtisi istahtaa koneella, kesken kiireisimmän työsesonkin... Ilma on sataisen harmaa, hyvä päivä siis tähän. :) Lämmintä piisaa. Yöllä lämpötilat eivät siis laskeudu kovin alhaisiksi tai pakkasen puolelle ei mennä, yöllä +10'. Talvesta tai ennustetusta lumisateesta ei siis tietoakaan. Vielä viime viikko oli ihan hyvä. Syksyinen, viileä ja yöpakkasiakin oli, aamulla saattoi olla maa kuurassa. Nyt siitä ei ole tietoa. Jos lehti on puussa, ei sada vielä lunta tai tee talvea ja näin on nyt.

Tein tässä pari päivää takaperin myslipatukoita. Olivat ensikertalaiselle hieman haasteellisia. Kaappiin oli jäänyt aamiaismyslejä, joita muuten ei tule syötyä, niin tein niistä välipalapatukoita. Ja tältä ne näyttävät ja tässä myös ohje! Ohjeen otin kotikokki.net sivustolta.

Myslipatukat   noin 15 palaa
70 g voita
50 g ruokosokeria (tai ruokokidesokeria)
2 rkl hunajaa
7 dl mysliä
2 dl kaurahiutaleita
(2 dl pähkinäsekoitusta)

Kuorrute:
1 suklaalevy

1. Mittaa sokeri, hunaja ja voi kattilaan. Sekoita kunnolla, ja siirrä kattila levylle.
2. Kuumenna sekoittaen kokoajan. Kun seos on sulanut, lisää loput ainekset. Jatka sekoittamista, kunnes kaikki on sekaisin. Älä ylikuumenna! (eli polta pohjaan :)
3. Ota pelti ja leivinpaperi ja lusikoi seos leivinpaperin päälle tasaisen paksuhkoksi levyksi.
4. Paista levyä 200 asteen lämmössä n. 7-10 minuuttia.
5. Leikkaa ja viipaloi haluamasi kokoon.
6. Halutettassasi voit sulattaa suklaata ja kastaa patukat siinä. Näin saat patukoista vielä herkullisempia!



Ohjeessa oli, että voit kovettaa myös levyn viileässä. Mutta patukkalevy oli ainakin vuorokauden jääkaapissa ja kohmettumista ei ollut tapahtunut. Tämän jälkeen laitoin levyn uuniin paistumaan vaadituksi ajaksi ja kas, levy oli kohmettunut! Leikkaus tuotti myös ongelmia. Pitkät patukat meni helposti halki ja niistä tuli neliön mallisia keksejä. Mietin, että jos tekee patukat valmiiksi patukan mallisiksi pitkuloiksi, voisivat pysyä kasassakin, mutta ei välttämättä. Ohjeitahan on tosiaan monia ja mysliä vielä jäi, joten vielä voisi kokeilla toisella reseptillä, jos pysyisivät paremmin kasassa, ovat myös aika murisevia.

"Jos haistat palaneen käryä.
Tässä keittiössä tehdään vain hyvin kypsynyttä ruokaa."
Lambi - Tarinoita rullalla