Iltalenkkipolun varrelta ja kotipihalta kuulumisia + arvontamuistutus

Viime lauantaina ja edellisen viikonlopun lauantainakin käytiin porokisoissa. Retkeily on jäänyt nyt vähemmälle senkin vuoksi. Joka kevät-talvi järjestetään porocup eri paikkakunnilla, joissa on viisi tai neljä en nyt muista tässä montako osakilpailua ja viimeisenä järjestetään kuninkuusajot Inarissa, joissa cupin parhaimmisto kilpailee keskenään porokuninkuudesta. Tälle talvelle kaikki cup-osakilpailut on ajettu ja tulevana viikonloppuna on vuorossa kauden päättävät kuninkuusajot. Kaikkia cupkisoja ei kierrettä, käydään katsomassa porokisamenoa lähipaikkakunnilla. Niistä porokisoista en ajatellut nyt kuitenkaan kirjoittaa, kun ollaan käyty kisoissa aiemminki ja nimenomaan Luostolla, jossa käytiin edellisviikonloppuna, ja kirjoitin niistä silloin jo aiemmin. Tuohon postaukseen pääset tästä.

Nyt menneenä lauantaina käytiin pikkukisoissa, joissa voi karsia poroja kilpailemaan yleisessä sarjassa. Ensin on yleinen sarja, johon pääsee tietyn ajan alittamalla, sitten yleisestä voi tietyn ajan alittamalla päästä kuumaan-sarjaan ja kuumaan-sarjan parhaimmat porot kilpailee sitten kuninkuudesta. Semmosta me harrastamme näin kevät-talvella, seurataan yleisönä porokisoja. Pitäisi joskus käydä kuninkuusajoissa Inarissa. Mökit tahtoo mennä vaan aika äkkiä ja ne varataan jo hyvissä ajoin, joten enää tähän aikaan ei enää juuri majoitusta kisapaikan läheltä saa. Minä olen viimeksi käynyt niissä Inarin porokuninkuusajoissa pikku tyttönä. Veri vetää tälläisiin hommiin. Vaahtosammuttimen kokoisesta olen porokisoja kiertänyt ja vieläkin kierrän. Rakkaudesta lajiin!

Tässä kuva toissa vuoden Luoston porokisoista. Paikkakunnat missä kisoja järjestetään vaihtuu aina vuoro vuosin. Viime vuonna ei ollut Luostolla ja tänä vuonna jälleen siellä. 

Mutta sitten kun ei ole kisoissa käyntiä ehtii illalla paremmin pidemmälle iltalenkille koiran kanssa. Ja siitä kerron nyt.

Illalla auringon valo on kaunista. Pikku hiljaa se kokoajan kohoaa korkeammalle, että iltalenkin aikaankin auringo on vielä korkealla. Mutta vielä ennen kellon siirtoa ilta-aurinko ehtii vähän paistaa matalalta. Ja vastakos se illalla on vielä aurinkoista, kun kelloja siirsimme. Vaatihan se kesäaikaan siirtyminen vielä totuttelua, hetki menee, että tottuu taas tähän aikaan. Huokaus. En niin perusta tästä kellojen siirtelystä, turhaa hommaa, terveydelle haitallista. Hmmh, olen puhunut!

Iltalenkitkin meillä menee maastoon ja metsään. Joskus on kävelty asfalttikatujakin, mutta aika pian ne ovat kesän ja syksyn jälkeen talveksikin siirtyneet metsään nämä kävelylenkit. Ja helppoa se on toteuttaa, kun jäljet mitä pitkin kulkea lähtevät takapihalta noin kuvannollisesti.

Aurinko pilkistee puiden välistä luoden varjoja.

Taustalla siintävä tunturi on Sallatunturit, siis Iso ja Pieni pyhätunturi.

Takapihalta. Hankala saada hyvää kuvaa, kun tila on pieni ja lumihanki tulee vastaan.

Lunta on paljon näköisesti kun katolta ovat tulleet lumet alas lauhan jakson aikana.

Sitä ennen takapihallakin oli vain vähän lunta, nyt sitä on taas ihan riittämiin mistä sulata.

Etupihalta. Ollaan kasattu alkutalvesta kukkapenkin päälle seinän viereen lunta eristeeksi.

Meillä tahtoo olla niin kylmä sisällä pakkasilla muuten.

Hyvää uutta viikkoa kaikille! Se on maaliskuun viimeinen viikko, ja lauantaina vaihtuu jo huhtikuu!! Kevät on pian pitkällä.

Ps: Muistakaahan osallistua blogini synttäri-arvontaan, vielä ehtii 30.3 asti osallistua. Käy kurkkaamassa tästä se arvontapostaus, johon osallistut. Kahdella arvalla osallistujille on vaihtoehtoinen linkityskuva arvonnasta tässä postauksessa!

HOX!! HOX!! Huhuilisin vielä yhtä arvontaan osallistujaa nimimerkkiä Marja-Liisa tässäkin, jos huomaat tämän, niin osallistuaksesi arvontaan pyytäisin sinulta vielä kesäkukkaistutusvinkkiä tai omaa lempikesäkukkaasi vielä kommentoimaan arvontapostaukseen. Valitettavasti tällä hetkellä kommenttisi ei osallistu arvontaan! Ja yleisestikin kaikissa kommenteissa tulisi olla se kesäkukkavinkki osallistuaksesi arvontaan.