Sotkan ämmin kierros

Haaveissani oli ollut käydä Sotkan ämmin lähteellä. Viime syksynä sinne jo vähän yrittelimme, mutta totesimme olevamme väärällä puolen pikitietä ja totesimme silloin, että retki jäisi nyt tekemättä, koska olisi paljon helpompi lähteä pikitien toiselta puolen, ja silloin jotenkin suivaannuimme reittiä etsiessä.

Olimme silloin Sallatunturin laskettelukeskuksen kupeessa Hotelli-Ravintola Revontulen takana, josta opasteet näytti, että tästä polku lähtisi. Olin yrittänyt, Sallalaisena..., en siis yhtään tiennyt missä lähde sijaitsee, etsiä lähtöpistettä ja reittiä kartoista mistä se menisi, kunnes tuolloin tajusimme, että kaikista helpointa reitille on lähteä esimerkiksi Sallatunturin tuvilta, eli siis pikitien toiselta puolelta, jos ollaan tunturin juurella. Nyt tänävuonna näin kuvia paikasta ja halusin lopulta löytää tuon lähteen ja aikani karttoja tutkittua ja Citynomadi -palvelun avulla löysin sen kuitenkin melko helposti. Citynomadin puhelin sovelluksen kartta ja reitit kulkivat kokoajan minun mukanani ja kun puhelimessa oli vielä päällä paikannus, Citynomadi seurasi kokoajan kun aluella vaeltelin ja ilmoitti milloin olin tullut määränpäähän. Helppoa, en voinut eksyä!

Syksyisenä sunnuntaina suuntasin sitten ensimmäiselle yksin vaellukselle, tai no kaksin koiran kanssa, jos sitä vaellukseksi voi kutsua, mutta koko päivän sain siinä vierähtämään ja vielä pois lähtiissäkään luonnon keskeltä ei olisi halunnut lähteä yhtään mihinkään. Tosin lopussa meinasi usko hieman loppua, kun en meinannut löytää reittiä pois. Suosittelen siis lähtö- ja ainakin päätepisteeksi Sallatunturin tupia. Mies vei siis minut ja koiran autolla lähtöpisteelle.

Lähtöpisteeksi valitsin Sotkan ämmin polulla olevan laavun. Laavu sijaitsee pienen lammen rannalla. Taustalla näkyy Sallatunturi eli Pieni ja iso pyhätunturi.

Matka jatkuu märän suon yli. Onneksi on vettä pitävät kengät. 

Aivan yksin ei kuitenkaan tarvinut taivaltaa. Kun ollaan niin lähellä Sallatunturin matkailukeskusta, missä majoituspaikatkin pääasiallisesti ovat, niin ruskaretkeilijöiden kohtaamisilta ei voinut välttyä. Kuitenkin melko maltillisesti niitä oli, verrattuna esim. Karhunkierrokseen Kuusamossa. N. 3-6 ruskaretkeilijöiden joukkoa käveli vastaan tai ohi.

 Maasto on vaihtelevaa.

Silta Hangasojan yli. 

Kelkkareitin pohjaa saavutaan pian Sotkan ämmin lähteelle.

Hangasoja, Sotkan ämmin lähteen lähellä.

Sotkan ämmin lähteen läheisyydessä on vanha puulato. Hangasharjun alla oleva lähde ja monia muita rakennuksia kuului Sotkan tilaan. Sotkan torpassa oli asutusta talvisodan syttymiseen saakka aina vuodesta 1910 alkaen. Laajalla alueella on rakennuksia, joista alkuperäisiä on jäljellä kellari. Kellari sijaitsee pikitien laidassa. Sotkajärven torpan topakkaa emäntää kutsuttiin ämmiksi.

Vesi pulppua lähteessä jatkuvasti ja ylivaluman vuoksi se ei jäädy talvellakaan.

Tästä jatkoin matkaa Hangasjärven laavulle, josta lähdinkin kotimatkalle. Ja jotenkin ihmeen kaupalla selvisin vielä pikitien laitaan, josta miehen oli määrä tulla hakemaan. Mitään ennalta suunniteltua reittiä minulla ei ollut. Katsoin luonnossa paikan päällä fiiliksen mukaan mihin lähtisin, joten poikkesin myös Hangasjärven laavulla, josta olin kesän aikana nähnyt kauniita kuvia. Siitä myöhemmin oma postaus. 

Sotkan torpan kotipalstalla olevia rakennuksia pikitien laidassa. Tien toisella puolen on vanha kellari.

Kartta kuljetusta reitistä.

Tein tietokoneella kartan kuljetusta reitistä. Piirretty reitti hieman hyppii polulta pois, vaikka merkattua polkua kuljin, mutta antaa kuitenkin suunnan kuljetusta reitistä. Poluilla kannattaa olla tarkkana ja käyttää apuna myös karttaa, vaikka polut on merkitty viitoillakin. Loppumatkaa en kehannu merkata karttaan. ;)

 Matkani ei päättynyt siis Hangasjärven laavulle, vaan palasin siitä takaisin pikitien laitaan, jossa on rakennuksia Sotkan torpan kotipalstalla.

Kuljettu matka merkattu punaisella ja lähtöpiste punaisella laatikolla. Sotkan tilan rakennukset merkattu punaisella ääriviivalaatikolla. Järkevin paluumatka olisi ollut todennäköisesti jo kuljettua reittiä Sotkan ämmin lähteelle ja siitä Sallatunturin tuville.

Mutta en halunnut kulkea jo kuljettua reittiä, joten loppumatkaan valitsin jotain uutta nähtävää.

Pahoittelut suttuisista kuvista, en tiedä miksi osa kuvista oli kovin pikseleisiä, kun katsoi jälkeenpäin koneella. Karttakuvakin on hieman suttuinen, pahoittelut siitäkin! :)

Tässä vielä linkki Citynomadin karttaan, Sallan patikkareiteistä.

* tämä postaus ei ollut tehty yhteistyössä minkään postauksessa mainitun palvelun kanssa.