maanantai 18. marraskuuta 2019

GOOD VIBES ONLY - ME&I

Moikka! Onko Me&i sinulle tuttu? Aloitin tänä syksynä Me&i vaate-esittelijänä. Minun kauttani voit tilata vastuullisesti valmistettuja lasten ja naisten vaatteita osoitteessa party.meandi.com/fi/

20.11 meillä alkaa alennusmyynnit ja ne kestää 3.12 asti. Alla olevalla koodilla voit shoppailla ja tilata lahjat vaikka pukin konttiin, tai itselle uutta ihanaa vaatetta talven varalle! 😊 Jannika b mallisto ekaa kertaa alennuksessa, sekä myös Babblarna mallisto. 

Tilaus tulee sinun lähipostiin viikossa (7pvä), mikään ei kulje kauttani vaan, Me&i toimittaa kaikki suoraan sinulle. Postin lakosta huolimatta paketit kulkevat, 1-2 päivän viiveellä. Voit valita joko laskun tai maksa heti suoraan pankkimaksulla. Lasku tulee tilauksen mukana ja maksuaikaa on rutkasti. Nyt kun tilaa niin, ainakin sinne joulukuun loppuun asti. 



Tällä hetkellä keskityn nyt tähän uuteen työhöni, mutta kirjoittelen aina jos jotain tulee mieleen. Shoppailuniloa, Pelaguu

perjantai 2. elokuuta 2019

Kesän kukkia

Moikka, long time no see. :) Tai jotain sinne päin. Paljon on ehtinyt tapahtua. Alkukeväästä käytiin Rovaniemellä vielä käsityömessuilta, kun kirjoittelin nuista muista messuista aiemmin keväällä tänne, niin aika samaa luokkaa nämäkin, ei kovin paljon nähtäävää, mutta jotain, ihan ok. Ostin yhden paidan sieltä Iloiselta kettuliinalta, kiitos vain siitä. :)

Heinäkuu onkin mennyt sitten ihan kokonaan maatilan työn merkeissä. Nyt on oikeastaan ensimmäinen hetki kun ehdin "kunnolla" tietokoneen ääreen. Meillä ei ole omaa maatilaa, mutta on auteltu meijän vanhempia ja reissattu koko heinäkuu, mutta ei missään semmosessa ole ehtiny käydä, josta olisi tänne raportoitavaa.

Kesä on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja ensi viikolla alkaa jo koulut täällä meillä. Mutta silti miellän elokuun kesäkuukaudeksi vaikkakin nyt tuntuu ihan syksyltä, koska on niin kylmää ja koleaa. Hurjan hellejakson jälkeen ilma viileni syksyiseksi täydellä ryminällä. Olikin mieleeni vähän liian kuumaa, nyt on helpompi hengittää. Mutta vaikka pidän syksystä, en pidä tästä siirtymästä ja siitä pyhäinmiesten seudusta, silloin pimeys ahdistaa, toivottavasti pääsis johonkin reissuun silloin ehkä, en tiedä vielä. Heinäpellolla ajattelin heinäkuun alussa, että niin se vain tuli kesä. Alkukesä oli meillä sateinen. Ja nyt kesä jo on kohta mennyt ohitse. En meinaa hitaana ihmisenä pysyä perässä näissä vuodenajan vaihteluissa. Talvi on kuitenkin niin pitkä ja kaikki muu lyhyttä siinä välissä. :D

Luin yksi aamu tv.stä, olikohan eilen, Ylen uutisikkunasta aamutuimaan, että on ollut kuiva kesä, ja jotain siinä puhuttiin puutarhoista. Siinä ei kerrottu, että oliko juttu Suomesta vai ulkomailta. Mietin siinä, että meillä täällä pohjosessa ei kyllä ehkä oo ollu kuivakesä, nyt on ollu vähän kuivempi kausi. Mutta marjat näyttää olevan myöhässä, saa nähä ehtiikö kaikki kypsyä.

Meillä pihassa perennat on kuitenkin kukkineet kiitettävästi. Vähälle hoidolle jää mulla puutarha muilta kiireiltä, mutta jotain mukavaa sieltä aina nousee. Kesäkukat istutin alkukesästä ja ne on jääny sitten myöskin vähälle hoidolle, mutta kyllä niistä jotain ihasteltavaa on saanu, sen minkä on ehtinyt olla kotona. Tässäpä kuvia tämän kesän kukista.


Alkukesästä kaikki on vielä kaunista. Takapihan terassi.



Kevätkaihonkukka. Nyt minulla on myös lemmikkiä. <3



Narsissit kukkivat ihan ensimmäisinä.
Tämä kun on otettu 14.6.



Sitten kukkivat tulppaanit. Nämä kaksi väriä tänä vuonna, tumma ja takana pinkki.
Tämä kuva on otettu 28.6.



Tämä oli meidän alkukesän projekti. Rakennettin meidän 11v koira vanhukselle aitaus takapihan ympäri, että pääsee vapaasti kulkemaan ja saadaan pitää takaovea auki helteillä. Portit ovat ruohonleikkaajia varten ja lapsia. Tällä hetkellä lapset eivät vain kulje porteista, vaan kiertävät aidan reunaa. Voivat toki olla liian vaativat avattavat lapsille, mutta silloin kun olemme reissussa, avaamme koko aitauksen ja portit pois edestä, niin pääsee vapaasti kulkemaan. 



Keisarinkruunut kukkivat ehkä viimeistä kertaa tässä. Kirjoittelin alkukesästä, että nämä pitäisi ottaa tästä seinän vierestä pois, kun kukkapenkki on kivijalassa kiinni, niin asunnon omistajalta tuli määräys, että kaikki kivijalassa kiinni olevat kukkapenkit pitää poistaa ja soraa tilalle.
Taustalla kukkii daalia omassa ruukussa. 
Tähän suunnittelin sitä ruukkupuutarhaa, mutta toistaiseksi on jäänyt ajatuksen asteelle.



Alla olevat kuvat on otettu tänään.

Peurankello



Poimulehti



Lilja nupullaan. Olen tainnut siirtää tämän ruukusta joskus kukkapenkkiin, katsotaan mikä tästä tulee.



Keltapäivänlilja. En edes muista koska olen tämän saanut fb-kirppiksen kautta, varmaan jotain 5 vuotta sitten ja nyt tämä kukkii enismmäistä kertaa meidän pihassa, sen siirron jälkeen, näin ainakin muistelisin. :D <3





Tarha-alpi? vai mikä. 
Olen ostanut tämän joku vuosi sitten taimistolta ja nyt näyttää että on lähtenyt leviämään.




Gladioluksen sipulit istutin suoraan ruukkuun alkukesästä, ulos.
Saa nähdä ehtivätkö kukkia. Kylvin samalla ruukkuihin erinäisiä kukkien siemeniä, 
eivät näytä lähteneen kasvuun.



Tähän pyritään nyt. Tai yritetään.




Niin ja minä aloitin Me&i esittelijän täällä Itä-Lapin alueella. :) Jos haluat järjestää kutsut, niin kommentoi vaikka alle. Sitten mulla on facebookissa oma Me&i ryhmä Jonnan Me&i, sinne vain liittymään. Tokmannille oli muuten tullut jo krysanteemit myyntiin, minusta se on syksyn merkki.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Ruukkupuutarhan suunnittelua - vinkkejä

No niin, eilen meillä oli asukastoimikunnan kokous, jossa jäsenenä kysyin apuja ja sitä, että aletaanko rakentamaan kivijalkojen viereen niitä sorajuttuja ja poistaisko ne tosiaan tuon etupihan kukkapenkin, niin saisin alkaa rakentamaan siihen ruukkupuutarhaa. No vastaus oli kielteinen, tai siis en saa siihen apuja, kun ei ole taloyhtiön istutuksia, niin täytyy kaivaa itse kukat pois ja asentaa sora. No eipäs siinä mitään, näin täytyy tehdä, jos vain saisin jostain sen soran siihen. Mies lupasi olla mulle apuna, tai ei suoraan, mutta siitä keskusteltiin.

Mutta sitten mietin tosiaan, että eihän siinä ole nyt kuin sitä vuorenkilpeä, saniaisia ja keisarinkruunuja ja nää jälkimmäisenä mainitut kasvaa kitusasti jo, ovat niin vanhoja. Ja ainoastaan tuolla vuorenkilvellä on isot juuret. Eli kysymys onkin, että kuinka paljon sitä joutuu kaivamaan pois, kuinka iso kolo siihen tulee? Meillähän on ollut nyt siis keskustelua siitä asukastoimikunnassa, että kukkapenkkejä ei saisi rakentaa kivijalkaan kiinni. Meillä sellainen oli tässä etupihalla kun tähän muutettiin ja minusta se on ollut kiva. Tänä keväänä vain havahduin siihen, että mitä jos sittenkin ottaisi sen pois ja rakentaisi siihen ruukkupuutarhan. Mutta, kaipaisin kovasti vinkkejä sellaisen rakentamiseen. Siis olisin ikikiitollinen vinkeistä. Tarkoitus olisi tehdä ruukkuhankintoja Kodin Terrasta, mahdollisesti jo tulevan viikonloppuna. Se lähin Kodin Terra sijaitsee meiltä semmosen parin tunnin ajomatkan päästä, joten ihan joka viikonloppu ei tule lähettyä, mutta nyt olis ehkä käyntiä, niin hankkisin jo samalla, mutta mitä ja minkälaisia ruukkuja? Ja kysymys on myös, että minkälaiset kasvit ruukuissa menestyy, voiko niihin laittaa esimerkiksi perennoja? Vuorenkilpeä? Saniaisia? Mitä? Muutakin kuin vihreää, eli persiljaa ja salaattia ja tämmösiä. Mitä muuta?

Laitan tähän alle kuvan, kohteesta johon olisin rakentamassa ruukkupuutarhaa. Ja sitten laitan myös kuvia mahdollista ruukuista mitä siihen suunnitelin, niin kommentoikaa mikä tai mitä ruukkuja siihen laittaisin. Ja miten tälläinen sora siihen asennetaan, eli pitääkö olla jokin kangas alle ja sitten sora päälle? Mittailen ehkä tilan myöhemmin, jos tarvetta ilmenee, niin ilmoitan tännekin.



Tässä ruukkuvaihtoehtoja. Numeroin kuvat, niin on helpompi kommentoida.


Ruukku nro 1. Näitäkin on eri kokoja. Tämä on kokoa 34x21x18cm. Sitten on myös isompia.
Näihin tälläisiin puulaatikoihin olen ihastunut ja niitä olenkin tähän mennessä
löytänyt lähinnä kirpputoreilta.


Ruukku nro 2. Tätäkin ilmeisesti oli useampaa eri kokoa, mutta koko mitä katsoin 
tähän oli: 29x12cm. Kevytsementtiä on tämä.

Ruukku nro 3. Polyrottinki ruukkuja on eri kokoja, halvin mitä katsoin on koko: 28x45cm


Ruukku nro 4. Entä mites tämmönen? Tämän koko on: 31x19cm



Tässäpäs jotakin, kiva jos kommentoit! :)

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Voimavarat - minun voimavarat

Kirjoittelin tuossa viimeksi niistä Rovaniemen Rakentajamessuista ja Kelekkamessuista, niin minulle jäi mieli että täytyy tarkentaa. Vaikka kirjoitin että oli pettymys ja Kelekkamessuilla tunkosta, niin en ole kuitenkaan pettynyt tai en kadu että kävimme siellä. Kyllä sieltä aina jotain käteen jää, ja jos ei jää, niin ne on minulle voimavaroja. Siis voimavarat, mitä ovat minun voimavarat? Kirjoittelin tuolla aiemmin oman tarinani, minun itseni on ollut vaikea palata siihen tekstiin. Olen jotenkin niin täynnä kaikkea tätä "sairautta" mitä minulla on. Haluaisin olla niin kuin muutkin, vaikka ei nämä isoja juttuja ole ja masennustakin on erilaista, minulla ne ovat hallitsevaa pelkoa, ahdistusta, pakko-oireita jne. En koe olevani samanarvoinen tai samalla tasalla muiden kanssa, muut ovat minun yläpuolella. Enkä jaksa aina edes yrittää olla samanarvoinen. Lisään vielä että en lepää silti laakereilla, vaan teen töitä sen eteen että parantuisin, taistelen välissä lääkäreitten kanssa jne. No kaiken tämän keskellä, jotta nämä asiat edes vähän unohtuisi, minulla on voimavaroja tai niin koen.

Minun voimavaroja ovat - siis juurikin se, että pääse kotoa käymään jossakin, kuten nämä messut. Ja shoppailu, voi ei siis taidan tykätä vähän liikaakin shoppailusta. :D Tykkään käydä syömässä ulkona. En ravintoloissa, koska niissä on pienet annokset, vaan lounasbuffetit ovat ihan kivoja täällä meillä päin, niistä saa kaiken kerralla ja ihan kohtuu hintaan. Se että pääsee siis käymään jossakin kotoa pois. Vaikka kotonakin on kiva olla. Opiskeluaikana muutin niin monta kertaa saman kaunpungin sisällä, kun missään ei ollut hyvä olla. Opiskeluiden jälkeen muutimme nykyiseen asuinpaikkaamme ja koputan puuta, tässä on ollut ihan hyvä asua. Meillä on mahtavaa se että meillä on asukastoimikunta, asumme siis vuokralla. Se on kyllä sellainen asia, että ei senkään takia haluaa muuttaa mihinkään. Olen siis tässä asukastoimikunnassa jäsen. Ja Lappi, se kun ei lähe minusta, minen lähe sieltä. Synnyinjuuret missä on, niin siellä asuinjuuretkin.. Ja se että saa jutella jonkun kanssa asioista, nyt on menossa mulla fysioterapia ja siinä on kiva myös puhua asioista kun on hoitajan kanssa samalla aaltopituudella. Luonto on tärkeää, luonnossa liikkuminen, joka tosin nyt on jäänyt vähän vähemmälle. Siten kaikki kukatkin ovat minulle tärkeitä. Läheiset ovat minulle tärkeitä. Pitää olla onnellinen pienistä asioista, kuten vaikka siitä että on katto pään päällä, se ei ole kaikille itsestään selvyys, eikä tavoitella suuria. Toki unelmia pitää olla. Joskus sitä kuitenkin miettii että onko kaikki turhaa ja isoja asioita pyörittelee mielessä.
Mutta mikään ei ole tullut helpolla. Siis nuo reissuun lähdöt. Tai on aina ollut jotain vastutusta. Universumi on tahtonut kertoa että reissuun ei pidä lähteä, silloin minä olen yrittänyt taistella sitä vastaan ja keksiä keinot miten pääsee johonkin, en ole luovuttanut. Mutta ainainen vastustus tuntuu raskaalta. 
Ja sitten miettii että onko tehnyt oikean ratkaisun. 

Olen tosiaan tässä nyt suunnitellut sitä ruukkupuutarhaa ulos, siitä teen myöhemmin varmaan oman postauksensa.

Iiks, meidän koira cairnterrieri Roosa täytää muuten huomenna 11v. Joka päivä, joka yö tätä nykyä seuraan hänen mahan liikettään, hengitystä. On huoli toisesta. Mutta silti niin ristiriitaiset tunteet. Meillä on ollut nyt huolta Roosasta "Eräpirtin Saimi". Hänellä on todettu nyt olevan mahan alueella ainakin 4 nisäkasvainta ja siihen päälle vielä pitäisi poistaa kohtu, niin ollaan käyty nyt ainakin kahdessa eri eläinlääkärissa arvioimassa tilannetta, kun eka ei löytänyt verisuonta että oltaisiin saatu aloittaa leikkaus, niin se jäi silloin silleen, Roosa päätti itse että ei leikata. Verisuoneen laitetaan kanyli, että saa siihen tipan. Ja nyt sillä on ilmeisesti juoksu, niin ei voi leikata. On olemassa siis vaara että tulee kohtutulehdus, kun kohtu on paikallaan ja silloin elinaikaa voi olla hyvin vähän. Se että miksi tämä leikkaus on venynyt näin pitkään, niin ei ehkä olla tiedetty tarpeeksi asiasta, ja se että se on riski leikata, ja leikkauksen jälkeinen kipu pari päivää. Ja niin pois päin. Mutta tässä ollaan. Jotenkin sitten havahduin tilanteeseen ja se että, Roosa on meidän ensimmäinen yhteinen koira, niin sain edullisen tarjouksen niin käytimme Roosaa valokuvassa. Tästä tuli nyt sillisalaatti postaus mutta, tälläistä tällä kertaa. Päivä kerrallaan mennään. Tässä on yksi kuva sieltä kuvauksista. Tämä kuvaus oli hieno kokemus, voimaannuttava valokuvaus! Suosittelen kaikille. Samalla kuvasimme koko meidän perheen, minä, mieheni ja meidän koira, (siitä ei kuvaa, vaan Roosasta). Kuvan kopioiminen on ehdottamasti kielletty ilman lupaa!



Mitkä ovat sinun voimavaroja?

Mukavaa viikonlopun odotusta! t. Pelaguu <3

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Rakentajamessut Rovaniemi 2019

Heippa, tosiaan viime postauksessa lupailin sitä postausta Rovaniemen Rakentajamessuista, niin tässäpä jotakin. Rovaniemen Rakentajamessut järjestettiin 27. ja 28. huhtikuuta, me käytiin lauantaina 27. huhtikuuta.

Aloittelen sillä kun kävimme viime vuoden marraskuussa (mikäli muistan kuukauden oikein :D) Lappi Areenalla Kelekkamessuilla ja nämä Rakentajamessut järjestettiin samassa paikassa, niin vähän vertailen. Niin ihan ensinnäkin Kelkkamessut täytyy sanoa olivat pettymys. No ei siinä mitään, että parkkipaikat olivat täpösen täynnä kun saavuimme paikalle kelekkamessuille, jouduttiin jättämään auto kauas, tai lähinnä hakemaankin paikkaa, mutta ei se haitannu. Ei siellä vaan ollut sellaista tarjontaa joka olisi sittenkään kiinnostanut. Ja Kelkkamessuilla oli monta hallia, ja siellä meinasi ihan mennä hukkaan ja eksyä ja sitten se väen paljous siellä sisällä, ei ollut mielekästä juuri mitään katsoa kun missään ei juurikaan saattanut kävellä, ihmisiä oli sisällä niin paljon, ettei sinne oikein meinannut mahtua. Yhteen halliin, jossa oli lava, niin siinä oven suussa piti odotella tovi, että pääsee sisään, siinä oli melkoinen sumppu ihmisiä. Kelkkamessuilla oli mielestäni ainakin A-oikeudet, ja sitä en oikein tahdo ymmärtää, miksi jossain messuilla pitää tarjoilla kaljaa. En tykännyt siitäkään. Joku voi korjata jos olen väärässä tuon anniskelun suhteen, mutta tämmönen muistikuva jäi. No sehän on ehkä vain niin, että tämmösellä, jolla on kukkaron nyörit kiriällä, eikä ole rahaa kalliisiin kelkkavaatteisiin saati uusiin kelkkoihin, mutta "harrastaa" jossain määrin kelkkailua, harrastaa :D no joo, en harrasta mutta, moottorikelkka pihasta löytyy ja kiinnostaa homma, niin meikäläiselle siellä ei ollut mitään, kiinnosti vain nähdä, että minne kaikki meijänki kuntalaiset tuolloin menee ja mitä siellä on niin ihmeellistä, niin nyt se nähtiin. Paljon ihmisiä, valtavasti ja monta hallia sokkeloisessa Lappi Areenassa erilaista kelkkailutavaraa. Itseasiassa minähän löysin sitten ihan kelkkailuliikkeestä myöhemmin nyt keväällä ostettavaa paremminkin kuin messuilta. Ja tuntuvilla alennuksilla.

No sitten rakentajamessuille. Kävin ekaa kertaa Rovaniemen Rakentajamessuilla. Kiinnostuin niistä siksi kun näin mainoksen, jossa kerrottiin, että messuilla on ulkoterassin ja piharakentamiseen vinkkejä ja kojuja. Sekä myöskin sisäsisustamiseen vinkkejä ja kojuja. Ja Kotoisa ohjelmasta tuttu Seija Strand, hän piti luennon ja hänet sai tavata meet&greetissä. No, pettymys oli oikeastaan nämäkin messut. Verrattuna Kelekkamessuihin niin päästiin jopa Lappi Areenan, joka on muuten jääkiekkohalli, parkkipaikoille, väkeä oli siis huomattavasti vähemmän kuin kelekkamessuilla. Sisällä oli vaivaton ja helppo liikkua. Näytteilleasettajia oli vain yhdessä hallissa, yhteensä jotain 40 näytteilleasettajaa. Ja tänne oli mukavampi tulla, siis sisäänkäynti oli erissä kohtaa kuin Kelekkamessuilla. Tää oli se oikea sisäänkäynti, voin olla väärässä, että tästä ei päässyt Kelekkamessuille sisään, mutta on tuo niin sokkeloinen paikka, että kartta oli kyllä paikallaan, jonka saimme nyt mukaan sisäänkäynnin aulasta. Nyt ei kuitenkaan tarvinut sokkeloida, koska näytteilleasettajat oli tosi selkeästi ja yhdessä hallissa ja sisääntulokäytävällä. No kuitenkin.

Menimme ensin kuuntelemaan Seija Strandin luentoa rakentamisesta ja sisustussuunnittelusta. Luento paikka oli hieman hassu ja ahdas, mutta kyllä siinä kuunteli. Se oli kyllä jännä, että Rovaniemellä esiintymislava oli hieman hassussa ja ahtaassa paikassa, se olisi voinut olla näyttelyhallissakin, kuten se oli kelekkamessuilla, mutta ehkäpä siinä on omat syynsä, tuo oli kuitenkin helppo siinä mielessä kun penkit oli siinä valmiina. Oikeastaan ainoat kuvat jotka otin, olivat tältä luennolta. Onneksi ei sitten enää niin harmittanutkaan, kun oikea kamera jäi kotiin, kun ei ollut muuta kuvattavaa, kojuja en kehdannutkaan kuvata. Sitten lähdimme kiertelemään kojuja ja pettymyshän siinä tuli. Ei siellä ollut yhtään piharakentamiseen tai sisäsisustamiseen kojuja tai mitään muutakaan aiheeseen liittyvää, vaikka niin oli luvattu. Lähinnä jotain omakotitalorakentamiseen liittyvää. Keittiöjuttuja, ilma- ja maalämpöpumppuja, saunarakentamista.. jne. Kartassa oli kohta, että "sisustusbasaari", no sitä me emme kuitenkaan missään vaiheessa löytäneet, sitä ei kai ollutkaan. Mutta eihän näitäkään tietäisi, jos ei olisi käynyt. No ostinhan minä yhden sisustus.. mikähän se on sisutusjuliste, ilman kehyksiä, niin se ei ole vielä taulu kaiketi, Art Miriamin osastolta. Art Miriam on Rovaniemeläinen taidemaalari, upeita töitä hänellä. No sen verran sisutusta siellä oli. Pikaisen kiertelyn jälkeen menin Meet & Greetiin. Tuossa alaolevassa linkissä on kuva Seija Strandista ja rouvasta meet&greetissä, niin minä odotellen vuoroani siinä kuvaajan vieressä, en näy kuvassa.


Nämä kuvat tosiaan luennolta.
Tässä ihana vaatehuone ratkaisu. Tarpeeksi iso.
Miesten vaatteet siinä henkkareilla. <3



Tässä naisten vaatteet henkareilla, isossa ihanassa vaatehuoneessa
ja korkkarit mahtavasti siinä rivissä seinällä. Ai että, tämmönenkö ois. <3



Kokolattiamatot yleistyvät. Tässä mattoa oli laitettu portaisin.
Minusta erikoinen ratkaisu, ei ollut mieleeni.



Seija Strand luennoi.



Ihana makuuhuoneratkaisu. <3 
Ikkuna tuossa taustalla seinässä ja sängy siinä alla.
Pahoittelen huonoja kuvia.




Meet & Greetissä sai jutustella ja kysyä vinkkiä sisustussuunnittelija Kotoisa -ohjelmasta tutulta Seija Strandilta. Mukaan kehotettiin ottamaan valokuvia ja/tai pohjapiirrustus. Minä kysyin vinkkiä omakotitalon pohjaratkaisuun (ei oman, toiselle) ja oman olohuoneen sisutukseen ja värimaailmaan vinkkejä. No sekin meni vähän hassusti, kun minulla oli kiire, niin menin vuorollani Seijan luokse ja vähän siinä sitten tuli sönkötettyä, että minulla on hoppu toiseen paikkaan, (kun olimme menossa valokuvauttamaan meijän koira ja aika aikataulutettu oli kyllä päivä, niin se meni vähän hassusti) ja niin pois päin. Ei siinä kuitenkaan mitään sain kysyttyä asiani ja aikataulussakin pysyttiin oikein hyvin. Mutta tuli ehkä tunne että tulin väärään aikaan siihen, no omalla vuorollani kuitenkin, mutta eipä siinä mitään. Aivan hyvin kaikki meni. Aikaa oli rajoitetusti myös kysyä meet&greetissä. Kiitos muuten Seija Strandille, voitimme vielä viime hetkellä liput ko. Rakentajamessuille! :D Mutta ei mua mikään harmita, nyt vaan ei oikeastaan ollutkaan muuta kerrottavaa kuin tälläinen juttu vain. Mutta arvatkaas mitä? Nyt toukokuussa samaisella Lappi Areenalla järjestetään Käsityömessut, arvatkaa kiinnostaisko nekin? ;) Eipä, eka kerta olis sekin mulle ja tuplasti enemmän näytteilleasettajia kuin Rovaniemen Rakentajamessuilla. Kääks, ihania vaatteita ja kaikkea!

Tämä matto oli Meet & greetissä. Ihana matto! Värikäs.



Muuten, olikos viikkoa tai kahta ennen Rovaniemen Rakentajamessuja, samaiset messut järjestettiin Oulussa. Oulussa vieraita oli ollut 8559 ja Rovaniemellä vieraita oli käynyt 2678. Luulenpa, että Oulussa on ollut paljon monipuolisemmat ja sehän riippuu ketä näytteilleasettajia saadaan paikalle. Ja luulenpa, että sitä ulko- ja sisäsisustuspuolta on ollut enempi sitten Oulussa. Näytteilleasettajia on ollut yksistään 170 Oulussa.


Tästä linkistä pääset Pohjois-suomenmessujen nettisivuille katsomaan kuvia Rovaniemen Rakentajamessuista.

Kierteletkö sinä messuja ja jos, niin minkä aiheisia, muutakin kuin puutarhaa, kenties? ;)

Meillä on vaan vähän hankala ihan kierrellä kierrellä messuja täällä pohjosessa, kun niitä ei oikein järjestetä, varsinkaan puutarhamessuja, mitkä kiinnostais kans. Ja jos niitä järjestetään, niin ne on niin turkasen kaukana meistä, mutta en minä sen takia muuta asumaan muualle. Mutta eipä siinä pitkiin välimatkoihin on jo tottunut. Eipäs siinä mitään ihmeempää, näillä mennään eteenpäin. Semmoiset messuporinat tällä kertaa, kyllä sieltä aina jotain käteenkin jää. Kesää odotellessa! Lunta on vielä ihan valtavasti varsinkin takapihalla, etukesä ottaa vähän aina takapakkia. Ei ole mitään kukkakuulumisia vielä omalta pihalta. Mukavaa äitienpäivän viikonlopun odotusta kaikille!

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Heippa - ihanaa kevättä, lumi sulaa, missä vielä kukat..

Hei ja ihanaa uutta viikkoa ja pääsiäisen jälkeistä aikaa kaikille!



Kuva lainattu Hidastaelämää fb.sivulta.




Tämä kuva on otettu tänä aamuna etupihalta. Onhan se vielä karua kauneutta, kaikki roska paljastuu pikku hiljaa lumen alta. Auringosta ja lämmöstä ollaan saatu nauttia. Vettäkin satoi pääsiäisenä, jottei totuus unohtuisi. Syksyllä laittamani kanervat eivät nyt onnistuneet, olen saanut pidettyä ne koko talven oikein punaisina ennen, mutta nyt ne on vähän ränsistyneen näkösiä. Kukkia vaan saa vielä odotella. Niitä ei nouse etupihalle. Takapihalle sitten kevätkukkia, mutta siellä on aivan järkyttävästi vielä lunta. Lumet on kyllä saanet etupihalla kyytiä.

Asutaan tosiaan vuokralla ja minä olen asukastoimikunnassa ja viime kokouksessa tuli puhetta siitä, että kun nää kukkapenkit on joissakin asunnoissa tehty tähän kivijalan viereen ihan kiinni, niin ne pitäisi purkaa. Tämäkin oli jo tässä kun me muutettiin tähän. Mitähän tähän voisin sitten keksiä? Mietin, että voisko kasvulaatikoissa kasvattaa jotakin kukkia, varmaankin vois. Tuo ruukkuhan voi olla tuossa, jonkilainen kivetyshän tuohon kivijalan viereen tulee, jos ne päättävät alkaa sitä purkaa. Mutta mitäs sitten tuohon ruukkuun istuttaisin tänä kesänä? Jotain kivaa, ajattelin, että jos löytäsin daalian kukkatorilta, ne on niin kauniita, minulla kerran on ollut sellainen. Tässä on nyt keisarinkruunuja mutta ne on aika huonoja jo ja sitten tuo vuorenkilpi, se on ihan kiva, siitä tykkään, mutta sehän varmaan lähtee jos niin päätetään.



Hmm, viikonloppuna olisi Rakentajamessut Rovaniemellä, auto vaan meni rikki, kiinnostaisko sieltä postaus? Jos saamme auton kuntoon, mahdollisesti piipahdamme siellä. Näytti, että oli ehkä vähemmän näytteilleasettajia kuin Oulussa. Minua kiinnostaa sisäsisustaminen sekä ulkoterassin sisustusideat, niitä toivoisin sieltä löytyvän. Kuulostellaan! Moikka. t. Pelaguu

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Arvonta on päättynyt - Voittaja on..

No niin blogini synttäriarvontakin päättyi jokin aikaa sitten, nyt ois sitten aika arpoa voittaja, jottei tämä menis aivan hänekseen koko homma. Arvontaan tuli 20 kommenttia, tarkotus ois arpoa voittaja perinteisesti. Ja tehään nyt sillä tavalla, että pakettiin nyt varmasti ainakin lähtee nuo puutarhasakset ja pikkutalikko, voittaja saa valita sitten loput palkinnot noista mitä on tuolla arvonnassa. Minäpä alan väkertelemään arvontalappusia ja palaamme illalla mahdollisesti vielä asiaan ja ilmoitan tänne voittajan nimimerkin ja olen yhteydessä voittajaan henk.koht. Kiitos kaikille!




VOITTAJA ON:

Klaara



Mieheni toimi onnettarena.



Voittaja on Klaara. Klaara ei ole tildaillut mutta nyt olisi hyvä aika. Syksy
on ihan parasta aikaa Lapissa, ruska on kaunista! Tervetuloa Klaara ja onnea!






Onnea voittajalle! Laitan s.postia. 

Pelaguu



tiistai 9. huhtikuuta 2019

Minun tarinani - yksi meistä

Mietin koko viime yön tätä postausta. Uskallanko sittenkään. Mistä alkaisin. Mitä kertoisin. Kaikki tämä lähti nyt jotenkin siitä kun avauduin omassa Facebook -profiilissa, joka ei ole julkinen. Mutta julkaisin sen sillä ajatuksella, että halusin ihmisiltä ymmärrystä. En halua sääliä, haluan kertoa tarinani, jos se auttaisi jotakuta toista. Ja ymmärrystä ennen kaikkea. Olen paljon nyt pohtinut näitä asioita ja olen miettinyt, että no kaikkiahan meitä on kiusattu koulussa jne. Eikä se minusta nyt mitenkään erityistä tee. Mutta jotenkin nämä kaikki on niin syvällä minussa. Olen kai erityisherkkä. Olen aina ollut ujo, hiljainen, arka, syrjään vetäytyvä, ehkä helppo kohde. Enkä sano sitä, että etteikö muillakin olisi ongelmia, siksi olen vain yksi heistä. Ja tämä on minun tarinani. Eikä tämä ole yhteistyö.

No kaikki alkaa siitä kun saan silmälasit eka luokalla. Tai ei se ehkä se ole syy. Minua on kiusattu koulussa koko minun ala-aste ja ylä-aste ikäni. Olihan siinä sitäkin, että ala-asteella en aina osallistunut leikkeihin kun pyydettiin, näin muistan. Sitten minulla oli lapsuudessa mielikuvituskaveri, näytin sen aika avoimesti. Eipä minulla oikeastaan paljon ollut mitään ystäviä tai kavereita, ei ole oikeastaan vieläkään. No oli joo joitakin "kavereita", mutta se on aivan oma lukunsa sitten miten ne aina meni. Ja jotta pääsisin muiden suosioon ja olisi kavereita kiusasinhan minäkin muita ja äidinkielen tunnilla kirjoitin tyhmiä aineita, ne luettiin jokainen vuorollaan sitten luokan edessä. No eihän se sitten niin mennyt, että niin olisi kavereita saanut, en saanut, eikä tapahtunut mitään kummalista. Tyhmäähän se oli, se toisten kiusaaminen ja ne aineet, kyllä minä nyt sen tiedän. No sitten koitti ylä-aste. Ylä-asteella mietin, että ei tämä lopu ikinä, koulu kokonaisuudessaan tuntui kestävän ihan hirveän kauan. Sanottiin vain, että ei me voida tehdä mitään, sinun pitää itse sanoa vastaan tai olla välittämättä. En siihen koskaan kyennyt, en vielä tänäkään päivänä uskalla sanoa vastaan tai puolustaa itseäni. En pystynyt olla välittämättä. Ylä-astekin loppui ja silloin ajatelin, että kun täältä pääsen pois, en enää koskaan tule tänne takaisin. Toisin kävi.

No jatkoin peruskoulun jälkeen ammattikouluun toiselle paikkakunnalle, pois kotipaikkakunnaltani. Eihän se helppoa ollut sielläkään. Minua ei enää kiusattu. Mutta alkoi ahdistaa ja masennus tuli kuvioihin. Ja myös itsemurha-ajatukset. Aloin kulkea terapiassa ja paikallisessa mielenterveystoimistossa. Ei niistä tuntunut olevan apua. Etsin seuraa, miesseuraa, nettipalstoilta. Tapasinkin joitakin, kunnes tapasin tulevan mieheni. Siitä asti olemme olleet yhdessä. Muutimme monta kertaa opiskelupaikkakunnan sisällä, kun missään ei tuntunut hyvältä. No tokihan se alkuhuuma kun tapasimme toisemme ne ekat vuodet, nehän oli semmoista pumpulia ja ihanaa, mutta opiskelu oli vaikeaa. Valmistuin lopulta puutarhuksi, monen mutkan kautta ja muutimme takaisin synnyinpaikkakunnalleni. Meni hetki sopeutuessa takaisin synnyinpaikkakunnalleni. Mutta vuosia on tässä jo kulunut ja varovasti sanon ja koputan puuta, nyt olen tykkänyt asua tässä minne muutimme kun muutimme takaisin synnyinpaikkakunnalle. Mutta eihän se helppoa sitten ollut täälläkään. Erinäisten työkokeiluiden/työharjoittelujen kautta minulle tehtiin, jos jonkin näiköistä testiä ja työkyvynarviota. Ja aloin sitten lopulta kulkea myös paikallisessa mielenterveystoimistossa, kun siihen ilmeni tarvetta. Tämä kaikki muistaakseni kuitenkin tapahtui vuoden 2009 jälkeen. Vuonna 2009, vähän ennen syntymäpäivääni, jäin pyörällä auton alle ja minulta murtui sääriluu ja polvesta jotain. No tämäkin hoidettiin kuntoon ja kuntouduin siitä hyvin, ei se ehkä jättänyt mitään henkisiä arpia, on kuitenkin iso juttu minulle. Jossain vaiheessa aloin miettiä siinä, että menemme mieheni kanssa naimisiin. No niinhän siinä kävi, pian onnettomuuden jälkeen astelin alttarille kuin pingviini, jalkani oli vielä puolen vuoden levosta toipilas, eikä ottanut kunnolla päälle. No meidän hääpäivämmekin oli ihan ihmeellinen, että siitäkin saisin kerottua vaikka mitä, ei siitä sen enempää tässä kohtaa. Elämä soljui omia uomiaan, helppoa ei ole ollut.

Niin, tästä on nyt noin neljä-viisi vuotta aikaa kun sain ensimmäisen paniikkikohtaukseni. Näiden testien ja tutkimusten tuloksena aloin kulkea kongnitiivisessa psykoterapiassa. Kuljin siellä kaksi vuotta. Toisen vuoden (en muista kohtaa, alkuvaiheilla ehkä) tammikuussa menetin yö uneni. Silloin oli myös paljon riitaa mieheni kanssa. Minulta silmitöntä ravoamista, etten aina muista mistä huusin ja miksi. Oli paha olla. Paineita asetettiin puolelta jos toiselta. Mieheni on ollut minulle aina hyvä, hän ei ole tehnyt minulle mitään tai huutanut minulle. Riidan jälkeen menin nukkumaan normaaliin tapaan. Luin lehteä, sieltä pisti silmään eräs otsikko, sana, joka toi mieleen muistoja, ja kas, en saanutkaan nukuttua, siitä se kierre sitten alkoi. Laitoin silmät kiinni, mutta asiat ja muistot pyöri silmieni edessä kuin filminauha, kirjaimellisesti. Sydän hakkasi lujasti, verenpaine oli koholla, valvoin muutaman yön yksin olohuoneessa, mies ei tiennyt mitään. Katsoin ulos terassille ja ajattelin, siinä on palkki ja minulla on myös tuossa köysi. Ajattelin mitä olisin niillä voinut tehdä, minulla oli niin paha olla, mutta ajattelin kuitenkin, että en osaa, ja en tehnyt kuitenkaan mitään. Samaan aikaan kun en saanut yöllä tuolloin nukuttua, en saanut nukuttua päiväuniakaan. Kun suljin silmäni näin mitä minulle tulee tapahtumaan, näin kaksi asiaa ja ne tapahtuivat, ei mitään kovin kamalia asioita, mutta lääkäri sanoi näitä merkityselämyksiksi. Tuolloin myös iho käsivarsissa tuntui oudolta, iho tuntui korostetusti, ei tuntunut omalta. Verenpaine on minulla ollut muuten aina hyvä. Soitin mtt.hn ja kerroin, että minulla on hätä, en ole nukkunut pariin yöhön. Minut ohjattiin lääkärille ja hän määräsi minulle mirtzapiinia. Mielialalääkkeitä käytetään pieninä annoksina unettomuuteen ja unihäiriöihin. En kuitenkaan uskaltanut niitä heti alkaa käyttämään. Olen hieman skeptinen ja varovainen noiden mielialalääkkeiden kanssa, olen kuullunut niistä kaikenlaista. No lopulta otin sitten mirtazapiinia tarvittavan lääkärin määrämän määrän, ja nukuin taas kuin pieni lapsi. Minulla on aina lapsuudessa ollut hyvät unenlahjat, sittemmin ne ovat romuttuneet. Mirtazapiini kuitenkin väsytti päivällä ja teki olon tokkuraiseksi, joten lääke vaihdettiin lääkärin toimesta ensin valdoxaniin, mutta se auttanut unettomuuteen, sitten minulle lisättiin uusi lääke ketipinor, joka vaikutti unettomuuteen. Sitä söin jonkin aikaa, mutta kun nostin vähän annosta ahdistukseen, aloin nähdä painajaisia. Sitten se vaihdettiin olanzapiiniin. Kävin aika monen eri lääkärin luona tuona aikana ja silloin eri lääkärin määrämä valdoxan jäi kuitenkin vielä syötäväksi. No lopulta olen saanut lääkärit uskomaan, että se valdoxan ei auta minua mihinkään, ja se poistettiin asteittain. Olanzapiinia söin sen parisen vuotta kunnes viime vuoden maalis-huhtikuussa sekin heitti yks kaks pikkuhiljaa vaikuttamasta. Nyt olen n. vuoden verran nukkunut katkonaisesti. Nukun tunnin ja herään käymään vessassa. Ja koko yö mene samalla tavalla. Se on raskasta, eikä se toimi, että jäisinkin nukkumaan, sen sijaan, että nousen, nukun sen ehkä 15 minuuttia, ja herään uudelleen, jos teen niin että jäänkin vielä nukkumaan herättyäni, on pakko nousta, sitten nukun taas tunnin. Mieheni sanoo että nukun levottomasti, jos ei jalat heilu niin sitten heiluu kädet. Joskus havahdun sängyn reunalta istumasta, tietämättäni olen siihen noussut istumaan, unissani. Nousen lopulta ylös viideltä, ja istun sohvalle, nukahdan siihen pariksi kolmeksi tunniksi istualteen ja nukun sikeästi, heräilen välissä kuitenkin, mutta en samalla tavalla kuin yöllä sängyssä. On vaikea päästä hereille kun nukahtaa sohvalle. Saatan myös päivän aikana nukahtaa jos istun nojatuoliin niin siihen tai illalla tv.n ääreen tai automatkalla autoon. Senkään vuoksi en voi ajaa autoa esimerkiksi. Tähän on nyt yritetty hakea lääkärissä ratkaisua, mutta mikään lääke ei tunnu auttavan. Odotan aikaa uniapneatutkimuksiin, se aika on tuntunut pitkältä, koska tähän toivoo, jotakin ratkaisua. Se olanzapin aika, niin eihän sitä silloin osanut ajatella, että sen vaikutus joskus loppuu. Nyt kun ajattelee, se pari vuotta meni äkkiä. Se auttoi, että sai nukuttua hyvin.

Olipa ihana nukkua ja saada taas elämästä vähän kiinni kun söin olanzapiinia, tilanne paniikkikohtauksesta pikku hiljaa rauhoittui, kun sain kunnolla nukuttua. Otin kuitenkin tietoisen riskin alkaessani syödä mielialalääkkeitä, tiesin, että mielialalääkkeet nostaa painoa. Niinhän siinä sitten kävi, painoni alkoi nousta ja nyt ollaan tässä. En sano lukemia, mutta en häpeä sairauttani, häpeän kilojani, häpeän ulkonäköäni, en hyväksy itseäni sellaisena kuin olen, en koskaan ole hyväksynyt. Kaiken tämän jälkeen tai aikana minulle on nyt tullut pakko-oireet. Ja kaiken näiden vuosien jälkeen ja tutkimuksien aikana minulle on nyt diagnosoitu keskivaikea masennus, passiivis-aggressiivisuus, ne pakko-oireet, post-traumaattinen stressihäiriö. Ja tietyt pelot hallitsevat tällä hetkellä elämääni. Mutta minulla ei ole niihin lääkitystä, ainoastaan ketipinor unettomuuteen, mutta sekään ei enää auta. Pärjään niiden muiden asioiden kanssa, mutta kun ilta tulee ja pitää mennä nukkumaan alkaa ahdistaa. Kotityöt sun muut hoituu hyvin. Nyt kuljen psykofyysisessä fysioterapiassa. Olen minä miettinyt, että onko minulla asennevamma. No ajatustapaa on yritetty muuttaa kogn. psykoterapiassa, mutta se ei tuottanut tulosta. Haluaisin myös kysyä neuvoa, että mikähän voisi auttaa unettomuuteen esimerkiksi? Unilääkkeitä en ala syömään niihin tulee riippuvaiseksi. Ja vertaistukea jos tällä kirjoituksellani voin jollekin antaa ja/tai saada.

Samaan aikaan kun kuljin psykoterapiassa, tuttavani sairastui psykoosiin, kävin häntä katsomassa osastolla. Aloin pelkäämään, entä jos minäkin sairastun ja joudun osastolle. En ole koskaan ollut sairaalajaksolla, enkä koe sitä tarvitsevani.

Vielä tuosta kouluajasta. Päätin etten koskaan tule takaisin, kun ylä-asteelta pääsin. Niin vain siinä sitten kävi sen kummempia silloin miettimättä, muutettuani takaisin synnyinpaikkakunnalleni, muutimme entisen kouluni viereen asumaan. jossa kävin ylä-asteen. Ja mieheni on siellä tällä hetkellä töissä. En osannut ajatella pienessä mielessänikään, että siinä kävisi näin. Olen myös nyt aikuisiällä käynyt koululla, jossa kävin ala-asteen ja sekään ei tuntunut miltään. Kaikki on käynyt siinä mielessä parhain päin, ja ok. Mutta sitten on kaikkea muuta.


Mutta ihminen se olen vain minäkin! Minua voi edelleen lähestyä minuna, ei minua tarvi pelätä. Musiikki, ja luonto ovat minulle voimavaroja. Bloggaminen on tärkeää. Olen nyt jo ties monettako vuotta asukastoimikunnassa jäsenenä ja sihteerinä ja sekin on minulle tärkeää. Onneksi meidän nykyisessä asuinkunnassa järjestetään kaikkea kulttuurijuttua mukavasti, näytänkin olevan ainoa minun ikäinen tai nuori yleensä näissä musiikkitapahtumissa. Ostin mielinauhan, osta sinäkin!


www.mielinauha.fi

Arvonta on päättynyt!

Arvonta on päättynyt. Kasailen tässä hieman palkintoa uudestaan ja katsotaan mitä saan aikaiseksi, valitettavasti jätänkin ehkä Titimadam korut pois palkinnosta, tai katsotaan.. Kun oli niin vähän osallistujia. Tai taidan kysellä sitten voittajalta mitä haluaa pakettiin, kun on aika kaiken kattava tuo arvontapaketti. Nyt vähän toisenlaista aihetta omassa postauksessaan. Palailen tästä arvonnasta vielä myöhemmin asiaan!

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Viikonlopun ja koiramme kuulumiset + arvontamuistutus - Blogini on nyt myös Facebookissa! :)

Heipä Hei kaikille, täällä on niin haipakkaa, että tosiaan tänne en ole ennättänyt, mutta en ole unohtanut arvontaa. ;) Vaan panoksia on nostettu ja nyt löydät blogini myös Facebookista ja lisäsin vielä yhden palkinnon kokonaisuuteen. Käyhän klikkailemassa sinne facebookiin ja arvontapostaukseen (linkki alla) ja kerro kaverillekin. Löydät sen nimellä Kaaos kukkaruukussa tai sitten ehkä @pelaguublogspotcom .

Terveisiä Saariselältä ja Inarista, pyörähettiin siellä viikonloppuna. Jotain kuvia on, mutta saatan laitella niitä tänne jossain vaiheessa. Viikonloppuna Inarissa järjestettiin porokuninkuusajot, siis porokisat, niin siellä pyörähettiin, eipäs se matka niin pitkä lopulta ollutkaan vaikka sitä vähän murehdin. No sitten maanantaina meillä oli koiralle varattu eläinlääkäri kohdun tyhjennystä varten, kun on oireilut nyt, juonut paljon vettä ja niin pois päin. Niin ell vielä tunnusteli mahan ja ultrattiin. Sisäelimissä näkyi poikkeavuus. Kohtua ei tyhjennetty. Vaan menemme nyt jatkotutkimuksiin, selvitetään onko epäilys kasvaimesta ja etäpesäkkeistä oikea. Peukut ja varpaat pystyyn. Ihania kevätpäiviä sulle!


Tässäpäs tämä lisäys arvontapalkintoon, onko sinulla tälläistä? ;) (se on vielä sitten tilauksen alla, niin odotellaan saapumista mutta tarkoitus ois laittaa se pakettiin vielä mukaan)


tiistai 26. maaliskuuta 2019

Takapihan puutarha pörhistelee lumipeitteen alla + arvontamuistutus

Miltä siellä teilläpäin näyttää? Lunta on tullut yhden keväimen verran. Aluksi näytti että ei ole paljoa lunta, mutta se on nyt varmaan parin viikon sisällä satanut yhden talven verran melkein lunta, että vielä kun tulee katolta lumet alas niin me ei nähä sisältä ulos mitään. Eli paljon enemmän sitä tuntuu nyt olevan kuin muina talvina.

Arvontapostauksen kommenttikenttä on elänyt hiljaiseloa. Missäs te kaikki ootte? Noh, minäpäs ajattelin vielä vähän lisätä panoksia. Nimittäin lisää satelee vain palkintoja! :D Tai se selvinnee tässä tämän viikon aikana, eli jatketaan arvonta-aikaa vielä viikolla. Ja kun vielä ei ole sitä yli 20 kommentoijaa niin ei voida arpoa sitten muutenkaan palkintoa, ja kaikki jäis vain mulle sitten ne palkinnot, ei se niinkään ole kivaa. Mä haluan antaa ne eteenpäin, koska se on mukavaa! :) Palkintolisäykset on sillä tavalla, että voit vaihtaa ne jo olemassa olevaan tuotteeseen.






Tässä ollaan elelty muutenkin nyt ihan hiljaiseloa, kun sairastuin taas flunssaan, ei oo koskaan ollut näin että lyhyen ajan sisällä kaksi kertaa peräkkäin sairastuin flunssaan. Kuulostellaan, joskos tässä retkille lähdettäisiin! Heippa! :) Klikkaa itsesi tästä arvontapostaukseen.

maanantai 18. maaliskuuta 2019

7-vuotis arvonta!

EDIT 11.3.2019: Lisäystä palkintoon ja muutetaan tekstiinkin teema
EDIT 13.3.2019: Lisäys palkintoon
EDIT 18.3.2019: Tämä arvontapostaus on julkaistu 8.3.2019 12:45, nostan sen nyt ensimmäiseksi julkaisuksi. Olehan kuulolla, mahdollista lisäystä palkintoon vielä tulossa.
EDIT 26.3.2019: Jatketaan arvonta-aikaa viikolla eteenpäin, eli uusi arvonnan päättymispäivä on 5.4 klo 24.
EDIT 3.4.2019: Lisäys palkintoon


Blogini täyttää maaliskuun 28.pvä 7 vuotta, joten sen kunniaksi ajattelin järjestää arvonnan - teemalla: Vieläkö sinä Tildailet? Ja/tai oletko käynyt Lapissa, missä ja jos et, niin haluaisitko? Elikkä tuohon pitäisi vastata kommenttikentässä ja sillä osallistuu sitten arvontaan. Arvontaan voivat osallistua myös anonyymit. Alla tarkemmat säännöt ja palkinto.

Tämä ei ole yhteistyö. Sen verran kerron, että Titimadam on suomalainen yritys ja tilasin sieltä taannoin koruja, niin siinä tuli sitten mukana kaksi muutakin korua (nämä mitkä on arvonnassa), niin päätin laittaa ne arvontaan, koska - minä voin ja ne ovat aika ihania! <3 Tuosta Lappi-lisäyksestä voit lukea täältä. Sekä täältä.

Tilda-kirjasta sen verran, että onhan tämä jo vanha kirja ja Tildailukin taitaa olla jo unholassa, mutta jospa sitä vielä. Itse en ole Tildaillut koskaan. Mutta on mielenkiintoista. Tildailuhan ei tarvitse olla ompelua, vaan hempeää, romanttista askartelua esimerkiksi. Esimerkiksi tuosta kissaservetistä minulla tulee mieleen Tildailu, tai siihen sopiva romanttinen askartelu. Löysin kirjan kirppikseltä, mutta kirja on kuin uudenveroinen. Kerropa meille Tildailusta tai Lappi muistosi.


Arvonta palkinto:

*Ambienten - kissa-aiheinen kahviservettipakkaus
* Tildan talvikirja 
(mukaan tulee vuoden 2014 Tildan vuosikalenteri, jossa on kivoja kuvia ja ohjeita, sekä kaavoja)
* Biltema - pikku puutarha"talikko"
* Gardena sakset
* Titimadam jewelleryn Pingviini nappikorvakorut ja merihevonen kaulakoru

(tässä on paremmat kuvat noista koruista, ennen kuin kerkeän ottaa niistä paremmat kuvat


Lisäkuvia palkinnoista:

Tildan talvikirja







Titimadam korut



* *

Lisäys palkintoon:

* Luostolaista käsintehtyä Sulo's Special Greentea - vihreätee
(makuna hilla)
* Käsintehtyä poronrasva kaarnikka saippuaa - Laitalan luomutilalta, Lapin Simosta

* Terveisiä Pyhä-Luostolta Ametisti (mietelause ja kivi)




* *

Vielä yksi paikallinen lisäys palkintoon, mutta huomaathan ehdon:

* voit vaihtaa tämän jo johonkin olemassa olevaan
(eli esimerkiksi Tilda-kirja pois ja tämä tilalle)

Sallan villiporon Porosipsi 25g



Ja hox! Kaikilla arvonnassa olevilla tuotteilla on vielä hyvin päiväystä jäljellä!

* *

Lisäys palkintoon 3.4:

* Johanin Läppä - webkameran suojus - jotta voit Tildailla rauhassa :)
(puuta, koivua)




Arvonta-aika: 8.3.2019-30.3.2019 klo 24 asti
Aihe: Tildailu - Vieläkö sinä Tildailet? Ja/tai oletko käynyt Lapissa, jos et, niin haluaisitko?
Osallistumisehdot: Kaikki blogini lukijat, MYÖS ANONYYMIT voivat osallistua arvontaan. Laita tunnistettava nimimerkki kommenttikenttään ja jos et ole blogini lukija laita kommenttisi loppuun sähköpostiosoitteesi!  Nimimerkittömät menee automaattisesti hylkyyn, eivätkä osallistu arvontaan. 
Arvonta vain suomessa asuville henkilöille.


* *

Arvontaan voit osallistua seuraavasti:

1. arpa Olemalla blogini lukija (myös anonyymit kommentoijat osallistuvat) ja kommentoimalla tätä arvontapostausta.
Kommentoi vieläkö sinä Tildailet? Onko Tildailu menneen talven lumia?

Ja/tai oletko käynyt Lapissa, jos et, niin haluaisitko?

2. arpaaOlemalla blogini lukija (myös anonyymit kommentoijat osallistuvat), kommentoimalla tätä arvontapostausta ja linkittämällä oheinen arvontakuva omassa blogissasi.*
Kommentoi vieläkö sinä Tildailet? Onko Tildailu mennen talven lumia?

Ja/tai oletko käynyt Lapissa, jos et, niin haluaisitko?

Muista mainita monella arvalla olet mukana!



*Tämän alla olevan arvontakuvan voit linkittää blogiisi!





* Myös vaihtoehtoisesti tämän kuvan voit linkittää blogiisi:





* Kolmas vaihtoehtokuva blogiin linkittämiseen:







Ja koko tämä setti, Tildat ja Lappi-palkinto lähtee yhdelle onnekkaalle!


(ehtona on että, yli 20 kommenttia arvon palkinnon, jos kommentteja tulee yli 30 katsotaan jaetaanko palkinto kahteen, mutta toistaiseksi se menee vaikka tulis 30 kommenttia niin yhdelle, on hankala alkaa jakamaan tasapuolisesti tavaroita)


Allekirjoittaneella on oikeus muutoksiin arvonnan aikana!
Ja  myöskin jos unohdin, jotain niin vinkkaa mulle, niin mä laitan sen tänne jälkikäteen. :)
Sitten ei muuta kuin osallistumaan.


* *

Onnea arvontaan,

Pelaguu