Iso pyhätunturi

Sallassa on kahden tunturin tunturialue Iso pyhätunturi ja Pikku pyhätunturi. Joista Pikku pyhätunturi toimii talvisin Sallan laskettelukeskuksena nimellä Sallatunturi. Sittemmin Sallan kunta on anonut tunturien yhteisnimiksi Sallatunturia, ettei se sekottuisi Pelkosenniemen Pyhätunturiin. Viereinen Iso pyhätunturi on suosittu talvi- ja kesäkohde, joten talvellakin voi huoletta jättää lumikenkät pois, ellei halua poiketa reitiltä, sillä polku on tamppautunut hyvin tavallisin kengin kuljettavaksi.

Tapaninpäivän jälkeisenä sunnuntaina kävimme retkellä Iso pyhätunturilla. Pakkasta oli n. -17 astetta, sopiva sää nähdä myös aurinko. Mitä ylemmäs kiipesi, lämpötila alkoi nousta ja hiki alkoi valua, liika vaatetus ei tuntunut oikein kivalta, mutta tykkypuiset maisemat ja pilkahteleva aurinko palkitsi vaivan. Lämmön vaihtelun seurauksena myös kameran linssi alkoi mennä huuruun. Nousu ei ole mitenkään rankka, suurin osa matkasta vain myötäilee tunturin rinnettä eikä nousu ole jyrkkää tunturin rinnettää suoraa ylös. Vielä joulunaikaan piti nousta hieman ylemmäs jotta auringonkin näki.

Ensin ylitetään pieni silta. Kesäisin tässä virtaa pieni puro, nytkin puron solinan voi kuulla jään alta. 

Lakeen alkaa jo aurinko paistaa. Näistä auringonlaskuasetuksella ottamistani kuvista auringon kajon näkee hyvin. Keinotekoisesti sininen hetki. Hetki ei siis ollut muuten sininen.

Auringon nousun punaamaa taivaanrantaa.

Kaikki puut ovat ensin jääkerroksen peittämiä, jonka peittää lumikerros.

Auringon säteet ylettyy puun latvaan.

Nyt ollaan jo niin korkealla, että aurinko näkyy.

Laskettelukeskus näkyy taustalla.

Iso pyhätunturin huippu näkyy taustalla.

Lähdetään laskeumaan kotimatkalle.

Jonkinlaista postausta syysasuisesta Iso pyhätunturista vuodelta 2012 voit lukea tästä. Lumisemman postauksen voit lukea tästä vuoden 2014 tammikuulta.

Hyvää uutta viikkoa kaikille!