Reissu kuulumisia..

Taustalla soi musiikkia perjantai-illan konsertista.. vieressä palaa kynttilä ja sen vieressä on jo jokin aikaa sitten kirpparilta löytämäni enkeli, ennen kuin tiesin tästä konsertista, ja nyt huomaan, että se on musiikkienkeli. Onko kaikki vain silkkaa sattumaa? Ilma ulkona tuntuu syysmyrskyltä. Vettä sataa vaakatasossa, tuulee puuskittain.. Kesäinen persikkajäätee vaihtuu lämmittävään kuumaan juomaan. Aamulenkki koiran kanssa, joka myöskään ei näyttänyt tykkäävän ilmasta, käveltiin sateenvarjon alla. Eilen oli mukava, poutainen kesäpäivä. Se tosin meni miehen kotipaikkakunnalla synttärijuhlien merkeissä. Sitä ennen poikkesimme yhden yön reissussa 152 km päässä Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä.

Lähimme sinne perjantaina iltapäivällä, heti kun mies pääsi töistä. Illaksi oli minulla luvassa intiimi, parinkymmenen ihmisen.. kotikonsertti. Kotona pidettävä konsertti. Aamulla jo olo tuntui niin kovin tukkoiselta, ja flunssaiselta. Oli jo siinä rajoilla, että jaksanko lähteä.. Onneksi en kuitenkaan sitten pahemmin sairastunut..  Olen kertonutkin täällä blogissa, että pääsiäisen aikaan minulla oli lukemista Kirsi Rannon toisesta kirjasta.. ja vuoden 2013 jouluna käytiin Kirsi Rannon joulukonsertissa. On niin hassua, että myös juuri tuolloin jouluna 2013 minulla oli flunssa päällä ja lähes viimeisillä voimilla kampesin itseni tunturiin Keloravintolaan Kirsi Rannon joulukonserttiin. Ja nyt kohtasimme jälleen. Kohtaaminen oli koskettava, herkistävä, voimaannuttava ja energiat konsertin aikanakin oli huikeat! Konsertti oli ikimuistoinen. Se tuli niin lähelle.. Ilma tuolloin oli Rovaniemellä epävakaa ja pilvessä. Ihmiset olivat pakkaantuneet pieneen olohuoneeseen, koska konserttia olisi ollut liian kylmä pitää kuitenkaan ulkona. Konsertin ensimmäiset sävelet ja kappaleet oli ehditty esittää, ihmisten kyynelehtiessä, selkiemme takaa alkoi paistaa aurinko. Auringon säteet viivähtivät hetken vasemmalla edessäni istuvan nuoren naisen kasvoilla. Ja aurinko oli jälleen pilven takana. Huomasin myös heti konsertin jälkeen alkaessani ottaa ohessa olevia tunnelmapalakuvia konserttipaikasta ja ympäristöstä, että kamerani akku vilkutti lähes tyhjää. Enpä ollut tarkistanut sitä lähtiissä, mutta kylläpä siinä mielestäni oli vielä kotona akkua, vaikka no akun latauksesta olikin jo jonkin aikaa..  Myöhemmin kun olin kuvat ottanut ja olin halannut Kirsiä, lähtiissäni pois, katson jälleen kameraa.. akku näytti täyttä! No myöhemmin majapaikassa, se taas vilkutti lähes tyhjää.. Sain onneksi kuitenkin otettua kuvia.

Olikohan tämä minullekin sellainen akkujen lataus, konserttineen kaikkineen? Ja mikä mahtavaa, siellä sai laulaa pari kappaletta mukana. Toinen Beatlesin - Imagine ja toinen Hallelujah. Hallelujahin kohdalla minäkin uskalsin jo päästellä täysiä ja elää niin kovasti mukana kun ikinä voin. Mahtavaa!! Melkein teki mieli nousta seisomaan ja päästellä kunnolla.. mutta suomalainen on vähän ujo.. hytkyin jo kyllä muutenkin musiikin mukana koko konsertin ajan, välissä kyynelten muodossa, välissä jalalla tahtia takoen. Oli myös hienoa kuulla ympärillä olevien ihmisten yhtyvän lauluun.. Konsertin jälkeen minulle on virinnut varovainen ajatus, musiikista. Uskaltaisinko minäkin sitten ehkä vielä jonain päivänä johonkin esim. kansalaistopiston kuoroon tai musiikkiryhmään mukaan. Pienenä ja vielä nuoruusiällä musiikki ja laulaminen olivat minulla lähellä sydäntä! ♥ Sittemmin se kotona laulaminenkin on jäänyt.. Oih, tykkäsin! Uusia tapaamisia odotellessa..

Seuraava päivä meni kaupungilla shoppaillessa ja taimistoja kierrellessä. Ne pahukset vain olivat nyt lauantaina kiinni. Kukat jäivät nyt siis ostamatta. Vaikka pihaneuvojana Pihakutsuilla opin, että kyllä kai tämä keskikesäkin on aivan oivaa aikaa istuttaa perennoja. Vaikka me muuten saatetaan vielä mieltää, se kevät/alkukesä ja syksy parhaaksi istututusajaksi. Luulenpa, että taimistot on paremmin sitten loppukesällä auki. Toiveissani jään odottamaan reissua taimistolle sitten loppukesästä.. ja minulle vielä elokuu on kesäkuukausi. :)

Ihanaa alkanutta uutta viikkoa kaikille blogini lukijoille!

♥ ♥ ♥

"Katson maalaismaisemaa..

... ja ymmärrän. Kuinka onnellinen voikaan olla hän,
Joka täällä vaan saa aina asustaa -aa -aa.
Maalaismaisemaa en saata unohtaa. "

Mesiangervoa. Jonka Arktiset aromit valitsi vuoden 2015 luonnon yrtiksi, se

onkin hyvä rohdoskasvi.

Välissä on tullu kuvattua uudella puhelimen kameralla ja sitä myötä omalla nimellä olevaa instagram-tiliä päiviteltyä, näistäkin kuvista siis osa puhelimen kameran satoa.

Tänä kesänä on saanu olla nopiana, että on ehtiny poutapäivinä kuvaamaan, ne kerrat on hyvin harvassa. Mätäkuun merkkejäkin on ilmassa, vaikka on niin koleaa.. kosteus ja tämmöset sademäärät, myös meteorologin mukaan on näin heinäkuussa poikkeuksellista. Tämmöset sateet on enempi syksyn hommia. No, jospa se sitten syksyllä on se lämmin. Sitä ootellessa.. koska eihän me kyllä tämmöstä kesää toivottu, eihän? Ja sitä kesää kun niin aina odotetaan, pitkän kylmän talven jälkeen.

Sydämeni on kuitenkin pakahtua onnesta kun kuulin, noin viikko sitten äänekästä sirkutusta pihapuun linnunpöntöstä. Koko alkukesän kirjosieppopariskunta on pöntöllä hääränny ja minä koko kesän ootellu ku ei ala sirkutus kuulu, nyt kuului! En tiedä joko lentoharjoituksia tekivät, kun pöntön ympärillä on pörrääny muitaki lintuja. Muistaakseni viime vuonna pöntössä pesi myös kirjosieppo, mutta silloin ei sirkutusta kuulunut.. kevätpuhdistuksessa sieltä löytyikin kuoriutumattomia linnunmunia. Tänä vuonna kaksi pihalla pyörivää oravaa hätisteli lintuja ja kävi käpälöimässä pöntön suulla, onneksi eivät saaneet lintuja napattua! ♥  

Viikonloppuna lähetään käymään pikkunen kesäreissu, pidempääkin olisin toivonu, mutta nyt ei ehtiny.. ehkä sitten loppukesällä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

♥

Tunnelmapaloja Salla-päiviltä..

Juuri päättynyt Salla-viikko huipentui eilen Sallan nimipäivänä Salla-päiviin. Väkeä oli jälleen saapunut runsaasti paikalle, vaikka sadesää meinasi tuoda tummia pilviä Sallan ylle, vaan eipä tuo näyttänyt haittaavan juhlayleisöä. Illaksi ja iltapäiväksi luvattu rankkasade väistyi ja ilma poutaantui juuri parahiksi! Päivä oli jälleen mielestäni onnistunut, minäkin sain kulumaan siellä koko päivän, jopa niin, että meinas markkinakojut jäähä kokonaan kattomatta, kun muuta oheisohjelmaa oli niin mukavasti.

Salla-päiville monet saapuvat jo heti aamu klo 9 ja ovat aina ilta-päivän toritansseihin klo 15 asti, kun markkinakojut sulkevat pisteensä ja lavalla ohjelma hiljenee! Jo Salla-viikolle ja valmiiksi Salla-päiville ihmisiä tulee myös kauempaa, niitä sallalaisia, sallasta jo pois muuttaneita. Salla-päivillä monesti sitten tavataankin ihmisiä, tuttuja ja sukulaisia sieltä vuosien takaa.. pitkästä aikaa. Salla-päivät ovat ohjelmallinen, markkinakojuilla höystetty tapahtuma, jossa ihmiset tapaavat toisiaan ja monasti ne tapaamiset ovat sykähdyttiviä, ilon hetkiä, jotka jäävät sinne mukaviin muistoihin. Ja tänä vuonna varmasti oli niitä ruottin-suomalaisiaki mukana. Tässäpä tunnelmapaloja..

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle oli pystytetty vanhaan navettaan Kesäkauppa, sielläkin poikkesin nyt tällä reissulla ja ihastuin vanhoihin koulutauluihin, vielä ei kuitenkaan tarttunut mitään matkaan. 

Kurkistanpa sisään Kesäkaupan ovesta...

.. ja ulos. Hevosajelukierros näyttää tulleen päätökseen, ennen kuin seuraava taas saa lähteä.

Ikkuna-kurkistus..

Myytävänä olevaa tavaraa.

Salla-päivän hevosajelut lähtivät myös sieltä. 

Pihapiirissä oli esillä vanhoja autoja, joitakin uusiakin autoja ilmeisesti paikalle oli tuotu, viime vuoteen verrattuna. Mulla oli semmonen muistikuva, että olisi ollut viime vuodeltakin kuvia, mutta eipäs ollutkaan.. toissa vuoden postaus Salla-päiviltä löytyi.. nyt jopa vähän harmittaa, kun ei ole kuvia viime vuoden vanhoista autoista. Mutta ajatus siitäkin nyt sitten virisi, että jonain päivänä voisi tehdä paremman postauksen sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalueella olevasta Moivassokasta ja tietysti itse museosta.

Tällä autolla Sallalainen yrittäjäpariskunta kävi työnhakureissulla Örebrossa, Ruotsissa vuonna 1964. Auton vuosimalli on 1961. Eli varsin uusi auto silloin, nyt se oli jo saanut pintaansa ajan patinaa. Auto kulki 90 kilometriä tunnissa. Siitä huolimatta pariskunta yöpyi välillä teltassa. Matkaa Sallan ja Örebron välillä kertyi yli 1400 kilometriä suuntaansa.

Myös ankat ja lampaat olivat tulleet viihdyttämään varsinkin pieniä lapsia.

Salla-päivillä on yleensä aina jokin teema. Tänä vuonna se oli Suuri ruotsiin muutto 1960-70 luvulla. Lavaohjelmakin oli räätälöity sen mukaiseksi. Meitä viihdyttivät niin Halavatun papat kuin Käpsäkki -teatterin riemukkaan naisduon esitys Suomi-Ruotsi maaottelu Finnkampen, joiden esityksestä pidin kyllä kovasti, nautin ja nauraakin sai, nauraa sai myös Halavatun pappojen kanssa, kiitos heille siittä! :)

Halavatun papat..

Kapsäkki -teatteri..

Kiitos huippu esityksestä!

Ennen ku uus ohjelma lavalla alko, kipasin syömässä ensmäistä kertaa kuivalihavelliä, ihan vaan siksi.., no kyllä se alko jo iltapäivän puoli kun oli ni hiukoakki, ni siksi ku en oo ennen maistanu ja minua kiinnosti tietää minkälaista on kuivalihavelli. Vellin kanssa sai ottaa ruokajuoman ja leivän, minä otin mehua ja rieskaa. Vaihtoehtona oli kotikalja/vesi ja ruisleipä. No siinä kun vellin eteeni sain, yllätyin ku siinä oli pottuja. Tiesin kyllä tai ajatukseni oli, että koostumus näyttää siltä, että siinä on varmasti kermaakin, mutta luulin, että siinä on vain kuivaalihaa. Ihan mukavaa, että oli perunaaki. No, toinen yllätys oli se, että liha ei näyttänykkään siltä miltä olin sen kuvitellu. Siis kuvittelin sen olevan sitä ulkona, räystään alla, häkissä, kevätahavilla kuivattua esim. poron sydäntä tai muuta kuivaksi lihaksi käypää tavaraa. Minusta se liha näytti lämminsavulihalta, ja sitäkin oli vain se kolme isoa palasta. Vaan ei siinä, hyvä oli kyllä keitto ja lisukkeet! Mutta vielä minä jään aprikoimaan minkälaista on se minun kuvittelema kuivalihavelli ja jään kattelemaan seuraavia mahollisia markkinoita, joissa sitä vois maistaa.. no emminä sen kuivalihavellin takia sinne markkinoille lähe. Mutta jospa se joskus tulis vastaan! :)

 Ensi vuonna taas uudet kujeet, uudet Salla-päivät! Tämän vuoden Salla-päivät olivat antoisat, kiitos!

Suuri Ruotsiin muutto -näyttely

Edellinen postaus oli niin ihana, että ei meinaa raaskia alottaa uutta postausta olleskaan. Kerrankin sain tehtyä kukkapostauksen, seuraavaa ootellaan jonku aikaa.. Kiitos kaikille kommenteista! Ootellessa, kerronpa missä kävin alakuviikosta!

Meillä täälä Sallassa on alakanu Salla-viikko. Salla-viikon avasi Suuri Ruotsiin muutto -näyttely, jonka keskiössä on Ruotsinsuomalaisten arkiston Arvet -näyttely. Arvet -näyttely on kiertonäyttely.

" Näyttely kertoo sanoin ja kuvin toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisista, joita on ruotsinsuomalaisten keskuudessa yli puoli miljoonaa. He ovat Ruotsissa syntyneitä tai kasvaneita suomalaistaustaisia ihmisiä. " www.arkisto.org

Ruotsissa asuu noin 700 000 henkilöä, joilla on suomalainen tausta. Heistä vajaa kolmannes on syntynyt Suomessa. Näyttely muodostuu useista eri henkilöhaastatteluista ja kuvista, jotka on koottu rullajulisteisiin.  Se on esitelty yleisölle ensimmäisen kerran Västeråsissa vuonna 2011. Sen jälkeen näyttely on kiertänyt lukuisissa eri paikoissa ja paikkakunnilla. Nyt näyttely on ensimmäistä kertaa Suomessa, tämän jälkeen näyttely menee syksyllä Turkuun. Lue lisää näyttelystä niiden kotisivuilta, jonne pääset tästä. 

Suuri Ruotsiin muutto -näyttelyn rakentamisesta on vastannut minun mieheni yhdessä kesätyöntekijöiden kanssa, joten on ollut vähän omaaki lehmää tässä ojassa, miksi kiinnostuin itsekin lähtemään avajaisiin. En siis kesätyöntekijänä, olen vain ollut apuna keräten kasaan tavaraa 1960-70 luvuilta ja ehostaen niitä. ;)  Ja kyllähän se vanha-aika kiinnostaa ja luulenpa, että nykyajan tietokoneellistuneessa ja modernisoituneessa Suomessa se vanhaan hyvään aikaan palaaminen kiinnostaa tai ainakin sen muistelu ja fiilistely kiinnostaa myös sitä lukua eläneitä. Ja vaikka itse en sitä lukua ole elännyt, voin vain arvuutella, että oliko se sitä, vanhaa hyvää aikaa? Olisiko kaikki paremmin ilman näitä nykyajan vemputtimia, pärjäisimmekö vähemmällä?

Siksipä Arvet -näyttelyn tueksi on rakennettu osioita, joissa on vanhaa tavaraa sekä tarinoita ja muisteluita 1960-70 luvuilta. Kun Suuri Ruotsiin muutto oli Sallassakin totta. Se kertoo ajasta, joilloin Suomesta ja Sallastakin muutettiin Ruotsiin paremman "leivän" perässä. Mitä oli elämä silloin, kun tultiin lomille Sallaan, ja kun montakin lapsiperhettä saattoi lomiaan viettää saman katon alla ja taas sitä lähettiin, töihin Ruotsiin.

Arvet näyttelyn lisäksi näyttelyssä on neljä osiota; 1.Lähtö, 2.Baari/Huoltoasema 3. Ruotsissa ja 4. Lomalla. Suuren Ruotsiin muuton aikoihin mm. lavatanssit olivat kova juttu ja kotona käydessä heinäpellollekin aina jouduttiin, haluttiin tai ei. Näihin kaikkiin pääset pureutumaan paremmin näyttelyssä. Haluankin nostaa hattua näyttelyn rakentajille, on ollut kova urakka nostaa pystyyn lähes tyhjästä näin suuri ja mielestäni hieno näyttely, jossa todella voi aistia ajan henkeä! Enkä sano näin siksi koska mieheni on ollut tätä rakentamassa, luulenpa, että yhtä suuren kiitoksen olisi näyttely saanut olisi sen rakentanut kuka vain. Mutta näyttelyn visuaalinen ilmehän on varmastikin uniikki, toista samanlaista näyttelyä ei ole. Tässä kuvapaloja näyttelystä.

Ensimmäinen osio, lähtö.

Näyttelyn yhteydessä on Karkkikauppa, josta voi ostaa mm. vanhan ajan karkkeja ja saippuaa.

 Näyttelyssä lapsille on oma leikkipaikka!

Toinen osio kertoo minkälainen oli sen ajan huoltoasema.

Arvet -näyttelyä..

Tarinoita ja muisteluita...

Ruotsi -osiota..

Suomi alttari, on ollut monella Ruotsiin muuttaneella

kotonansa. Siihen on koottu Suomesta muistuttavia asioita, mm.

perhevalokuvia. Se on kuvassa vasemmalla. Oikealla Lomalla -osio.

Pöydille on koottu vanhaa esineistöä

Suuri Ruotsiin muutto -näyttely on rakennettu Sallan kunnan valtuustosaliin ja se on avoinna 13.8 asti joka arkipäivä, sekä Salla-päivänä 10-15! Näyttelyyn on vapaa pääsy. Salla -viikko huipentuu 19.7 pidettäviin Salla -päiviin. Salla -päivillä on myös Sallalle sydämessään paikan antanut Anna Rukon koruhuutokauppa. Anna Rukon Salla -tarinan voit käydä lukemassa tästä. Kotosalla lehteen pääset ohessa olevasta linkistä, jossa myös Salla -päivä liite.

Olisipa mukava nähdä, vaikka näin blogin kautta, että minkälaisen vision Turku teki tästä Arvet -näyttelystä. Jos liikut Sallassa, niin poikkeappa näyttelyyn sekä Salla -päiville! Tervetuloa!

(Sallan kunta tai näyttelyn toteuttamisesta vastaavat eivät ole tekemisissä tämän blogitekstin kanssa, 

eikä tämä ole maksettu mainos, tai onko mainos sitten ollenkaan...)

Ihan(asti) pihalla!

Eilen oli tuulinen, mutta lämmin päivä, tänään on enempi pilvessä. Pilvipoutaa siis. Nyt on ollutkin ihan hyvät säät touhuta pihalla. Ainoa vaan, että kun minun piha on vähän alullaan vasta, siellä ei paljon mikään kuki.. viime vuoden mullostukset ja uusien perennojen istutukset vaikuttavat tähän ja odotellaan, että uudet perennat lähtis kasvuun. Harmissanikin olen, mutta ilolla toki, :) selaillu muiden runsasta kukkaloistoa blogeissa.. Mulla ne vielä hakee vähän paikkaansa.. Kukat puutarhassa kasvavat, mutta hitaasti. Ja vähänlaisesti on muutenkaan mitään perennaa, paljoa ei mahu, mutta silti vähän vielä haen sitä omaa linjaa sinne ja mitä kasvia laittas.. Kesäkukkaistutuksetkin tänä vuonna hieman epäonnistui. Niillä olen yleensä paikkaillu perennojen puutetta. Alkukesästä kukkivat, mutta kun istutin niille sijoilleen missä tulevat tämän kesän olemaan, sen jälkeen röpsähtivät, osa.. Mutta niistä lisää myöhemmin. Tässä kuva antia perennojen kukinnoista.

 Nyt kun ei muita tulppaaneja näytä tälle kesää nousevan niin laitetaan nyt sitten vielä,

kun vielähän ne kukkii, mutta lopettelevat jo, pitkään ovat kestäneetkin.

'Dream Touch'

'Coleur cardinal' -tulppaani ei kehittynyt tämän enempää,

en tiedä syytä miksi.

Keväällä istuttamani tulikellukka kukkii myös nyt.

 Poimulehdessä näytti olevan myös pieniä kukintoja.

Lehdet näyttivät saanet vaurioita joko pakkasöistä, joita oli tässä taannoin

tai sitten liian vähäisestä lannasta... Pihatatarin lehdet olivat myös rusehtuneet.

Viime syksynä istutetussa Angervossa on yksi pieni kukkarypäs.

Lehtosinilatva. 

On tullut itsestään, tai jo ennestään ollut pihassa.

Täytyis varmaan kohentaa sen "asuinpaikkaa", nyt asuu niin

ahtaasti väliseinän vieressä. Koska tosiaan olen luullut 

sitä luonnonkasviksi... (rikkaruohoksikin...) mutta sepäs

onkin puutarhojen vanha kasvi. Tosin ei tiedetä,

onko se alunperin ollut luonnonkasvi vai puutarhasta luontoon villiintynyt.

Sipulina marketista ostamani ja sisällä esikasvattamani 'Roselily Mix' -liljat puskee kukannuppuja. No niistä on nyt vain kaksi kehittynyt taimiksi asti. Pussissa oli neljä sipulia. Väreinä pussissa oli kolmea eri pinkin sävyä ja yksi valkoinen, saas nähdä minkä väriset kukat näistä tulee.

Vielä myös Lapinakileijoista kuvia, kun nekin on vielä kukassaan.

Äidin pihasta, reilu viikko sitten..:

Kulleronkin kukinta on jo päättynyt.

Tämän värinen unikko voisi olla ehkä yksi

valinta puutarhaani..

Puutarha-koulun päättötyönä rakentamani altaan ympärille valitsin

yhdeksi kukaksi kielon.

Kirsikkapuun kukintaa..

Omenapuun kukintaa..

Tässä yks sadepäivä satuin aikani kuluksi kuvailemaan omallaki pihalla,

yritin myös tehdä pihatöitä.. mutta mutta, jätin suosiolla tuulisemmalle ja aurinkoiselle päivälle.

Kukapa sitä nyt sateessa!

Eilen ja tänäänkin sai lokoilla ulkona, ulkoistin "konttorin" hetkeksi! :D Välillä käydään ruopsuttamassa kukkapenkkiä ja taas jatketaan lekottelua, nautitaan lämpimästä kesäpäivästä ja persikkaisesta jääteestä! Sääsket ei olleet nyt haittana! :)

Hyvää, kesäistä, viikonloppua kaikille!