Tunnelmapaloja Salla-päiviltä..

Juuri päättynyt Salla-viikko huipentui eilen Sallan nimipäivänä Salla-päiviin. Väkeä oli jälleen saapunut runsaasti paikalle, vaikka sadesää meinasi tuoda tummia pilviä Sallan ylle, vaan eipä tuo näyttänyt haittaavan juhlayleisöä. Illaksi ja iltapäiväksi luvattu rankkasade väistyi ja ilma poutaantui juuri parahiksi! Päivä oli jälleen mielestäni onnistunut, minäkin sain kulumaan siellä koko päivän, jopa niin, että meinas markkinakojut jäähä kokonaan kattomatta, kun muuta oheisohjelmaa oli niin mukavasti.

Salla-päiville monet saapuvat jo heti aamu klo 9 ja ovat aina ilta-päivän toritansseihin klo 15 asti, kun markkinakojut sulkevat pisteensä ja lavalla ohjelma hiljenee! Jo Salla-viikolle ja valmiiksi Salla-päiville ihmisiä tulee myös kauempaa, niitä sallalaisia, sallasta jo pois muuttaneita. Salla-päivillä monesti sitten tavataankin ihmisiä, tuttuja ja sukulaisia sieltä vuosien takaa.. pitkästä aikaa. Salla-päivät ovat ohjelmallinen, markkinakojuilla höystetty tapahtuma, jossa ihmiset tapaavat toisiaan ja monasti ne tapaamiset ovat sykähdyttiviä, ilon hetkiä, jotka jäävät sinne mukaviin muistoihin. Ja tänä vuonna varmasti oli niitä ruottin-suomalaisiaki mukana. Tässäpä tunnelmapaloja..

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle oli pystytetty vanhaan navettaan Kesäkauppa, sielläkin poikkesin nyt tällä reissulla ja ihastuin vanhoihin koulutauluihin, vielä ei kuitenkaan tarttunut mitään matkaan. 

Kurkistanpa sisään Kesäkaupan ovesta...

.. ja ulos. Hevosajelukierros näyttää tulleen päätökseen, ennen kuin seuraava taas saa lähteä.

Ikkuna-kurkistus..

Myytävänä olevaa tavaraa.

Salla-päivän hevosajelut lähtivät myös sieltä. 

Pihapiirissä oli esillä vanhoja autoja, joitakin uusiakin autoja ilmeisesti paikalle oli tuotu, viime vuoteen verrattuna. Mulla oli semmonen muistikuva, että olisi ollut viime vuodeltakin kuvia, mutta eipäs ollutkaan.. toissa vuoden postaus Salla-päiviltä löytyi.. nyt jopa vähän harmittaa, kun ei ole kuvia viime vuoden vanhoista autoista. Mutta ajatus siitäkin nyt sitten virisi, että jonain päivänä voisi tehdä paremman postauksen sota- ja jälleenrakennusajan museon ulkonäyttelyalueella olevasta Moivassokasta ja tietysti itse museosta.

Tällä autolla Sallalainen yrittäjäpariskunta kävi työnhakureissulla Örebrossa, Ruotsissa vuonna 1964. Auton vuosimalli on 1961. Eli varsin uusi auto silloin, nyt se oli jo saanut pintaansa ajan patinaa. Auto kulki 90 kilometriä tunnissa. Siitä huolimatta pariskunta yöpyi välillä teltassa. Matkaa Sallan ja Örebron välillä kertyi yli 1400 kilometriä suuntaansa.

Myös ankat ja lampaat olivat tulleet viihdyttämään varsinkin pieniä lapsia.

Salla-päivillä on yleensä aina jokin teema. Tänä vuonna se oli Suuri ruotsiin muutto 1960-70 luvulla. Lavaohjelmakin oli räätälöity sen mukaiseksi. Meitä viihdyttivät niin Halavatun papat kuin Käpsäkki -teatterin riemukkaan naisduon esitys Suomi-Ruotsi maaottelu Finnkampen, joiden esityksestä pidin kyllä kovasti, nautin ja nauraakin sai, nauraa sai myös Halavatun pappojen kanssa, kiitos heille siittä! :)

Halavatun papat..

Kapsäkki -teatteri..

Kiitos huippu esityksestä!

Ennen ku uus ohjelma lavalla alko, kipasin syömässä ensmäistä kertaa kuivalihavelliä, ihan vaan siksi.., no kyllä se alko jo iltapäivän puoli kun oli ni hiukoakki, ni siksi ku en oo ennen maistanu ja minua kiinnosti tietää minkälaista on kuivalihavelli. Vellin kanssa sai ottaa ruokajuoman ja leivän, minä otin mehua ja rieskaa. Vaihtoehtona oli kotikalja/vesi ja ruisleipä. No siinä kun vellin eteeni sain, yllätyin ku siinä oli pottuja. Tiesin kyllä tai ajatukseni oli, että koostumus näyttää siltä, että siinä on varmasti kermaakin, mutta luulin, että siinä on vain kuivaalihaa. Ihan mukavaa, että oli perunaaki. No, toinen yllätys oli se, että liha ei näyttänykkään siltä miltä olin sen kuvitellu. Siis kuvittelin sen olevan sitä ulkona, räystään alla, häkissä, kevätahavilla kuivattua esim. poron sydäntä tai muuta kuivaksi lihaksi käypää tavaraa. Minusta se liha näytti lämminsavulihalta, ja sitäkin oli vain se kolme isoa palasta. Vaan ei siinä, hyvä oli kyllä keitto ja lisukkeet! Mutta vielä minä jään aprikoimaan minkälaista on se minun kuvittelema kuivalihavelli ja jään kattelemaan seuraavia mahollisia markkinoita, joissa sitä vois maistaa.. no emminä sen kuivalihavellin takia sinne markkinoille lähe. Mutta jospa se joskus tulis vastaan! :)

 Ensi vuonna taas uudet kujeet, uudet Salla-päivät! Tämän vuoden Salla-päivät olivat antoisat, kiitos!