Joulun kutsu - Toivotus hyvään jouluun!

Blogini jää nyt täten joulutauolle ja minä alan tehdä vielä valmisteluja jouluaattoa varten,

kutsutaan joulu sisään ja sitten hiljennytään joulun viettoon.

Toivotankin kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa joulunaikaa

ja kiireetöntä jouluun valmistautumista!

Joulu oveen kolkuttaa,

hymyy tuiskusäässä:

Lapsikullat avatkaa,

Olen aivan jäässä!

Kukkurainen vakka tää

harteita jo väsyttää.

Lahjoja on mulla.

Saanko sisään tulla?

Tule armas joulu!

-Z.Topelius-

♥:llä Pelaguu

Joulua nuuskuttamassa Rovaniemellä - Lapin pääkaupungissa

Käytiin edellis viikolla taas perinteisellä joululahjashoppailu ja jouluntunnelman hakureissulla Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä. Rovaniemi on meiltä semmosen kahen tunnin ajomatkan päässä ja se on lähin missä on vähän isompia kauppoja, meiltä pikkupitäjästä löytyy vain välttämättömyys, mutta ei kaikkea, joten joskus on lähdettävä merta edemmäs kalaan. Tai oikeastaan korjaan, että Lapin lähin isompi kaupunki, jossa on kauppakeskuksia ja isommat marketit. Oikeastaan lähin meiltä on Kuusamo, mutta sielläkään ei ole kaikkea mitä sitten taas Rovaniemellä on.

Shoppailun ja jo perinteeksi muodostuneen jouluikkuna bongailun ohessa kävimme Frans & Cheriessä joululounaalla. Joululounaalta ei ole kuvia, kun menimme vähän sinne nippa nappa, että korjaavat jo lounaan pois, niin se olikin sitten sellainen hätäinen jouluherkuttelu, mutta tykkäsin kyllä pöydän antimista, hyvää oli! Voisin mennä joskus uudestaankin.

Olen aina pitänyt Pukumiehen jouluikkunasta, mutta tänä vuonna siihen hieman petyin. Nyt löytyi hienoja ikkunoita Tiinuskalta ja Lähitapiolalla taisi olla ihan kiva ikkuna myöskin. Kaikki jouluikkunat bongasin keskustan liikkeistä, kauppakeskuksista. Myös keskustan kävelykatu oli saanut kauniit valot ylleen ja Lordin aukiolle oli rakennettu, varmasti turistejakin ajatellen, talvista tekemistä. Siellä oli iso lumimaja ja liukumäki, sekä pieni luistelukenttä, kentän kupeessa oli luistinvuokraamo. Ja näistä kaikista tein taas perinteeni mukaan jouluisat kollaasit. Oikeastaan kovin montaa ikkunaa en edes nyt bongannut, muutama varmasti jäi mistä ei edes hoksinut ottaa kuvaa. Paljon oli kyllä nähtävää, mutta kaikesta en hoksinut ottaa kuvaa. Kävin Confettissa etsimässä poro -piparkakkumuottia, mutta en löytänyt, sen sijaan viereisessä putiikissa oli jokin safariyritys ja niiden pihalla oli esimerkiksi täytetty poro, mutta siis se ei nyt vastannut sitä ajatustani siitä piparkakkumuotista, vaan sitä, että jäi siitäkin nyt se kuva sitten ottamatta, kuten myös luxushotelli Arctic light hotellin hienosta ulkosivusta. No tälläistä tällä kertaa, toista toisella kertaa! Meijän kylän ikkunoista ei nyt vaikuta ottaa kuvia kun ei niissä ole mitään joulua laitettuna oikeastaan. Ainoastaan meillä on hienot jouluvalot pääkadulla, mutta niistäkään ei ole nyt kuvaa, nyt vain Rovaniemen joulusta, ehkäpä jonain päivänä vielä Sallan jouluvalotkin pääsevät kamerani linssiin.

Tänäkin vuonna bongailujen ohessa shoppailin viimeiset joululahjat pukin konttiin. Poimin viime vuoden jouluikkuna postauksesta seuraavan pätkän, joka pitää hyvin paikkansa myös tänä vuonna. Jouluressiä tuntuu takapuolessa, huokaus..

" Itselle silloin aina talven kynnyksellä on mieli, että en tykkää talvesta ja en ole jouluihminen. Mutta nyt kun ollaan jo jouluviikolla, suunnittelen jouluruokailua, paketoin lahjoja, valmistaudun omalla tavallani jouluun. Joulussa en pidä hössötyksestä ja kauheasta hälinästä jouluaattona ja ennen sitä. Mutta väkisinkin se menee siihen jouluaattona, itse yritän sitä välttää. Joskus, monestikin olen ollut kuumeessa jouluaattona. Nyt yritän välttää joulustressiä. Mutta on mukavaa paketoida ja hankkia lahjoja, kun on siihen selkeät sävelet jo valmiina ettei tarvi niitä miettiä päätä raapien. Jouluaattona on parhautta nähdä lasten vilpitön riemu ja jännitys siitä kun joulupukki tulee ja kun avaavat lahjoja, sitä on mukava seurata. ♥ Minullekin kun on siunaantunut neljä ihanaa täditettävää. "

Valmistaudun jouluun joululahjoja ostamalla, leivonnaisia tekemällä, joululaulukonsertteja kuuntelemalla, ja kodin jouluksi ripustamalla ja tietysti joulukaupunkin joulua aistimalla.

Lodin aukion joulukuusi on saanut jouluvalot ylleen. Rovaniemen kävelykatu on saanut myös valot ylleen. Luistinradalla riitti vilskettä, luistimia radalla luisteluun sai käydä varaamassa "lumimajan" takana olevasta kopista.

Pukumiehen ikkunassa joulupalloja, sen alla Lähitapiolan jouluikkuna. Tiinuskan ja Pukumiehen jouluikkunoista poimintoja.

Sampokeskuksessa on ympärivuoden Santa's Wishing Bell - Joulupukin toivomus kello.

Toivomuskellon vieressä on vesiaihe, johon oli nyt tehty Jeesus ja Neitsyt Maria eräänlainen kuvaelma, tai miksi sitä nyt kutsuisi. Kuvassa viimeisenä toivomuskellon vieressä on muistini mukaan Tiinuskan näyteikkunasta höyhensulista tehtyjä joulukuusia.

Jännittävää ja mukavaa joulunodotuksen aikaa kaikille, palaan vielä blogiini ennen joulua!

Tässä vielä viime vuoden postaus, josta pääset muiden joulujen postauksiin.

Nopeat

Haasteesta haasteeseen. Nyt kun päästiin vauhtiin haasteiden tekemisessä, niin jatkan tätä flowta nyt sitten kun on tässä jonkin verran aikaa. Between blogissaan Rikkaruohoelämää teki jokin aika sitten Pikahaastattelu -haasteen ja ajattelin sen napata mukaani. Aloitetaan sitten.

1. Missä kännykkäsi on? Keittiön ja olohuoneen välimaastossa, pöydällä.

2. Puolisosi? Hmm.. joo sellainen löytyy :D

3. Hiuksesi? Tummat ja puolipitkät.

4. Äitisi? Mummikin jo

5. Isäsi? Ukkikin jo, ja täditettäville lapsosilleni

6. Suosikkisi? Hmm... nämä olikin vaikeita.. syystyöt, luonnossa liikkuminen ;)

7. Unesi viime yöltä? Näin varmaan jotakin, mutta en enää muista sitä.

8. Mielijuomasi? Maito

9. Unelmasi? Hollannin matka, ja monta muutakin varsin

ajankohtaistakin asiaa.

10. Missä huoneessa olet?Työhuoneessa.

Häämatkalla Hollannissa 2010.
Kuva Amsterdamista.

11. Harrastuksesi? Koira

12. Pelkosi? Pimeä

13. Missä haluat olla kuuden vuoden päästä? Elossa ja terve.

14. Missä olit viime yönä? Unessa omassa sängyssä

15. Jotain, mitä sinä et ole? No kliseet, joita en kehtaa edes ehkä mainita.

Itsetuntoni on kuitenkin aika heikko. Olette saattaneet rivien välistä, ehkä joskus sen lukeakin.

Ystävänpäiväleivonnaiset.

6. Muffinsit? Suklaisena.

17. Toivelistalla? Sopu ihmisten välillä ja lottovoitto.

18. Paikka, jossa kasvoit? Maatilalla kotonani Sallassa.

19. Mitä teit viimeksi? Selasin facebookia ja surffasin netissä.

20. Mitä sinulla on ylläsi? Lilat trikoot ja raitaneule.

21. Televisiosi? Sopivan kokoinen, liiankin tärkeä, joka ilta päällä.

Roosa, Sallassa junanraitella. Nämä junanraiteet ovat hiljentyneet.
Junanraiteiden kasvilöydöstä voit lukea täältä.

22. Lemmikkisi? Roosa - cairnterrieri, eli koira

23. Ystäväsi? Hmm, ei kovin montaa. Perhe on tärkeä. <3

24. Elämäsi? Hmm, mutkittelevaa, ei pääse sammaloitumaan, kun on tapahtumaa.

25. Mielialasi? Ailahteleva

26. Ikävöitkö jotakuta? En tällä hetkellä.

27. Auto? Peugeot expert -pakettiauto. Mutta vähän kaipaan istumamukavuudeltaan edellistä

pakuamme.

28. Jotain mitä sinulla ei ole ylläsi? Ulkovaatteet.

29. Lempikauppasi? Edullinen vaatekauppa.

30. Lempivärisi? Punainen ja musta.

31. Milloin nauroit viimeksi? Jaa'a, jokin aika sitten miehelleni, kun hän ei taas ymmärtänyt mitä tarkoitin.

32. Milloin itkit viimeksi? Jaa'a, itku on minulle ollut vierasta viime aikoina, paitsi silloin muistaakseni kun Emmerdalessa tapahtuu jotain ikävää, kuten kuolema. Tiistaina taisin vähän itkeä.

Olen vain nykyään alkanut pidättelemään itkuani, siihen on monia syitä.

Pikkujouluaterialla Ravintola Kielassa Sallatunturilla

33. Kuka on tärkein läheisesi? Mieheni, siskoni, äitini ja täditettävät lapset (vaikka yksi pitikin vain vastata, mutta en nyt halunnut, vaikka kaikki perheen jäseneni ovat tärkeitä.)

34. Paikka, johon menet uudelleen ja uudelleen? Olohuoneen sohva.

35. Henkilö, joka s-postittaa säännöllisesti? Jaa'a uutiskirjeitä eri kaupoista tulee aina, (k.market, lidl, tokmanni..) ja roskapostia, sitä riittää.

36. Lempiruokapaikka? Joku ravintola, esim. ABC.n kotiruokalounas on hyvä ja tykkäsin myös Kuusamon uudesta pizzabuffetista. Mutta monipuolinen kotiruokalounas on suosikkini ja ravintolassa tai no huoltoasemalla. Tykkään syödä ulkona!

Tästäpä saa napata haasteen mukaan, en haasta nyt ketään kun nappasin tämän itsekin.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Ostin Suomi 100 vuotta kunniaksi kukkia ja sinivalkoisen kynttilän. Rauhallista Itsenäisyyspäivää kaikille!

Totuuksia - Kerro itsestäsi jotakin -haaste

Bongasin jokin aika sitten Bikken pilttuu -blogista tämän hassun hauskan Kerro itsestäsi jotakin -haasteen, ja ajattelin siihen nyt tarttua tässä aikani kuluksi.. välissä ehkä näinkin, ettei aivan kiireettä kokoajan ole - syystyöt, joulukiireet, korttiaskartelut jne. Aloitetaan.

Herkku- ja inhokkiruokani..
Herkkua on puuro, arkena kaurapuuroa ja nykyään kyllä enemmän herkkua on pyhäpuurot, riisipuuropäivä, tai kauralesepuuro, koulussa oli ohrasuurimovelliä ja sämpylää, se oli paras päivä! Olen aina, lapsesta asti, ollut puuroihminen. Inhokkiruokani on maksalaatikko ja puolukka. Minut on koulussa pakotettu syömään puolukkasurvosta, niin eipä oo sen jälkeen enää maistunut puolukat, kun ei maistunut sillonkaan. Inhottaa mulla kyllä ne kauppoihin tulossa olevat hyönteisruuatkin, yök, en kyllä pystyis syömään. En vois koskia pitkällä tikullakaan, mutta makuasioista ei voi kiistellä!

Kahviherkku, jolle sanon kyllä..
Juhlapäivät ja ajat on ihan parhaita. Nyt maistuu oma tekemä joulutorttu ja aina on kiva kokeilla uutta, joitakin kokeilee vaan kerran, jotkut jäävät elämään ja niitä tekee useamminkin. Mokkapalat ovat hyviä! En ole nykyään oikein kääretortun tai tavallisen täytekakun ystävä, kyllästynyt ainakin vaihteeksi olen niihin, joitain twistiä pitää olla vanhassa tutussakin, muttei joulutortussa.

Kahviherkku, jolle sanon ei..
Kääretorttu

Telkkariohjelma, jota katson..
Emmerdale (ja satunnaisia suomalaisia ohjelmia, joista tulee ehkä 10 jaksoa miksi niitä nyt kutsutaan sitten.. posse, kauneuden hinta, maajussille morsian, salatut elämät menee samalla somea selatessa, apua myönnän kauniit ja rohkeatkin menee toisella silmällä jumpan ja kotitöiden ohessa.. jne)

Telkkariohjelma, jota en katso..
Jännitys- ja rikossarjat, sotaohjelmat, liikaa jännitystä ja semmosta, menee yöunet, ei kiinnosta, ne on mun miehen heiniä.

Inhokkisääni..
Varmaan vesisade ja semmonen porottava kuumuus. Ja lumisade tai oikein märkä räntäsade talvella. Sillon ei oo kiva koiran kanssa käydä kävelyllä. Ja pakkanen, tulipalopakkanen ehottomasti!!

Lempisääni..
Lämmin kesäpäivä. Ennen en tykänny kesästä, kun sillon on ötököitä, en vihaa mitään muuta niin paljon kuin ötököitä, hyi, hyi, hyi! Ja syksyn ruska on parasta! <3

Tästä menetän hermot..
Varmaan aika monestakin asiasta.. mutta mitään yksittäistä en nyt tähän keksi.

Tästä rauhoitun..
Metsä ja luonto. Ja se, että pääsee vaan välissä pois kotoa, shoppailemaankin.

Kamalin ja paras aika vuorokaudesta..
Kamalin on yö, tai se alkuilta kun pitää mennä nukkumaan/laittaa nukkumaan. Monet asiat tekee siitä pelottavaa. Se ei ole enää nykyään minulle itsestään selvyys, että nukutaan. Olen omannut aina hyvät unenlahjat, mutta sittemmim sekin on romuttunut. Paras, nykyään kuitenkin on, kun tykkään ihan iltapäivistäkin ja illoista, kun on hyvää ohjelmaa jne. ennen olin aamuihminen, nykyään on vaikea mennä nukkumaan, ja nukkuu sitten pitkään. Ristiriitaista vai mitä? Kyllä se päiväkin on ihan ok, jos on miellyttävää tekemistä.

Huonoin (surullisin) ja paras mieliala..
Parashan on tietysti sopu kaikkien ihmisten kanssa, ja iloinen mieli. Huonoin kun tulee riitaa miehen kanssa.

Kodin turhake..
Hiustenkuivaaja? Enpä juuri käytä.

Kodin paras tavara
Imuri. Ilman sitä en voisi elää. Ja mikro ja hellakin on ihan ok!

Vaate, jota en suostu laittamaan päälle..
Jotain liian paljastavaa. Joku huumorijuttu, en oikein keksi kyllä mitään muuta tähän.

Lempivaatteeni..
Raitaneule ja gollari/trikoohousut.

Haju, jota en kestä..
Päivällä n. klo 15 meillä syödään päivällinen ja jos mies on ollut myöhään töissä tai muuten, ja illalla jo paljon päivällisen jälkeen lämmitetään ruokaa mikrossa, jossa on lihaa ja pottuja, ja kun se ruoka-annos otetaan pois sieltä mikrosta, se haju leviää ympäri asuntoa, niin en tykkää siitä. Voimakkaat hajut kotona muutenkin ärsyttävät ja inhottavat kun kokoajan pistää nokkaan joku haju, ei ole sietokykyä monillekkaan asioille mulla, mutta yksi niistä on voimakkaat hajut lähinnä kotioloissa, nukkuessakaan en jaksa haistella kokoajan jotaki hajua.

Parhaita tuoksuja..
Koira. Meijän oma karvaturri. Se ei ole semmonen ulon haju, vaan se on koiran tassuhaju. ❤ Tiedän, että se on vielä täällä, tiedän, että on elämää, silloin kun tunnen tuoksun nenässäni. Meijän koiravanhus, 9v. Joka ei vanhakan vielä oo, mutta raukka pitää jo nostaa sohvalle ja sängylle, kun siellä hän asustelee.

Meijän vanhus, cairnterrieri Roosa "Eräpirtin Saimi"

Kamalin luonteenpiirre ihmisellä
Ilkeämielisyys, ylimielinen ihminen. Vinoilu.

Paras luonteenpiirre
Ystävällisyys

Elettäis vaan kaikki sovussa, ei ois riitoja ja sotia.

Nappaapa mukaasi tästä haaste ja paljasta pala itseäsi meille! Hyvää loppuviikkoa kaikille, viikonlopun odotusta ja ensimmäistä adventtia!

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta

Sain jo jokin aikaa sitten Anneli A:n Pihakuiskaajan matkassa -blogista Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta -haasteen ja ajattelin nyt siihen tarttua, kun syyskireiltäni nyt kerkeän toviksi tähän perehtyä. Kiitos vain Anneli A!

Mennyt kesä oli minun mielestäni meillä ihan lämmin, ihan sopiva, ei ollut liian sateista eikä liian kylmääkään, mutta lyhythän se oli. Se on aina, aivan liian lyhyt. Ja menee tosi nopeaan ohi, se on ohi ennen kuin se ehtii alkaakaan.

Omassa puutarhassani ei tapahtunut tänäkään vuonna paljon mitään. On niin monia asioita mitkä siihen vaikuttaa enkä ala niitä tässä erittelemään, mutta ehkä ne kasvit sieltä vielä nousee, ehkä ensi vuonna nitistän loputkin inhottavasti leviävästä pihatatarista... ehkä ensi vuonna.


Ensimmäinen puutarhamuistoni voisi olla kuitenkin alkukesällä voittamani amppelit Pesiölän puutarhasta, ne olivat tosi komeita, niitä oli kaksi ja ne olivat petunia-amppelit. Niistä en saanut kuvaa kun ei oikein koskaan ollut aikaa kuvata ja en sitten oikeastaan löytänyt niille sopivaa paikkaa, ne vain sitten olivat.. Tästä voit lukea juttua kesän puutarhavierailusta.

Kuva alkukesän vierailusta Puutteenkylän puutarhasta, Kuusamosta.

Toinen muistoni voisi olla liljat. Jätin ne viime syksynä ruukkuun, siinä uskossa, että ne eivät selviydy pohjoisessa ja en jaksanut nostaa niitä silloin ylös tai muistanut sen kummemmin. Kun esikasvatin ne ensin silloin sisällä joten uskoin että ne eivät selviydy, mutta niinhän siinä vain sitten kävi että ne iloiseksi yllätyksekseni ne sieltä ruukusta nousivatkin. Syksyllä siirsin ne sitten penkiin.

Kolmas muistoni on ehdottomasti pelargoniat, ne kestävät vaikka niitä juuri muista kastella! Ne selvisivät ekoihin pakkasiin ja sitten jouduin heittämään ne pois. Kesäkukat ovat yksi tärkeimpiä asioita kesässäni ja puutarhassani.

Yksi, ja neljäs, puutarhamuistoista olisi varmaan ollut vierailu Avoimissa puutarhoissa, mutta tänä vuonna oli jotain muuta silloin niin niihin en päässyt. Sen sijaan pääsin vierailemaan Tornion Arboretumissa, se on sellainen pieni puisto, jossa on paljon erilaisia kasveja. Tästä voit lukea jutun arboretum vierailustani.

Viides muisto ei ehkä ole niinkään muisto, vaan myös nykyhetkeä ja sekin on tärkeä osa puutarhani vuodenkiertoa. Kanervaistutukset nimittäin. Joka vuosi istutan ne ruukkuihin ja ne kestävät ympäri vuoden, ei tarvi terassia pitää paljaana koko pitkää talvea, vaan jotain sinnekin, kun lumi ei kuitenkaan aivan kokonaan koko terassia pääse peittämään. Ostin kesällä myös uuden puulaatikon, kuvassa olevan kaltaisen, mutta vielä en ole ehtinyt ottaa siitä kuvaa, kun se etsii vielä paikkaansa.

Ja bonusmuistona, vaihdoin koivuangervojen tilalle Ilo-ruusun, toivon että se lähtee kasvamaan.


Haaste on varmaan kiertänyt jo monissa blogeissa, mutta katson josko näissä ei olisi vielä kiertänyt. Ottakaahan muutkin mukaan kiva haaste! Voi ne olla varmaan muitakin muistoja kuin puutarhamuistoja, jos oikein luova on. 

Navettapiian puuhamaa

Jokirannassa

Satupuutarhassa

Marraskuista viikkoa kaikille!

Tervehdys isänpäivään!

Otin varaslähdön jouluun ja leivon tämän vuoden ensimmäiset joulutortut. Joko sinä olet leiponut, vai saako niitä vielä leipoa?

Olen saanut myös yhden haasteen tänne blogiin, kiitos paljon siitä Anneli ja pahoittelut, tarkoitus oli tarttua siihen tänään, mutta leipoessa ja siivotessa meni tämä päivä. Syyskiireitä on niin ei aina ehdi bloggailemaankaan. Päässä on raksuttanut ajatuksia jo tuohon haasteeseen liittyen, mutta palailen vielä siihen myöhemmin. Nyt nautin kupposen kuumaa ja joulutortun. Miten sinä muuten teet joulutortut? Kaupan valmis taikinaan vai johonkin muuhun? Minä teen kampanisu- eli torttu-taikinaan. Kampanisu on perinteinen lappilainen kahvileipomus, paikkakunnittain sakaroiden määrä ja taikinan ainekset vaihtelee. Joulutortuissa meilläkin on 4 sakaraa. Mutta kampanisu, muistuttaa kampaa, siitä tulee se sakaroiden määrä 4 tai enempi. Kampanisuohjeen löydät esimerkiksi kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan nettisivuilta. www.eeva-mariamaijala.fi

Tämän kuvan myötä hyvää isänpäivää ja ilon täyteistä isänpäivän viikonloppua kaikille blogini lukijoille!

♥:llä Pelaguu

Ps: bongasin muuten uuden blogin. Meijän uuen matkailukoordinaattorin kirjoittaman blogin, jonka halusin jakaa nyt myös teijän kanssa. Vilkaskaapa ja kertokaa mitä mieltä ootte. Ite kyllä tykkäsin, kateeksi käy kun ulosanti oli niin hyvää ja kuvat upeita. Blogissa kerrotaan elämästä Sallassa, mun kotikonnuilla. Ja vuodenajat oli niin hyvin kerrottu, kesä on lyhyt ja ruskasta suoraan talveen, no nyt on loskaa ja musta maa. Mutta vilkaskaa. Se löytyy osoitteesta  1000kilometria.wordpress.com (en saa nyt linkattua tähän kun oon puhelimella)

Pyhäinpäivään

Meillä oli kuluneella viikolla muutama kaunis pakkaspäivä ja luntakin on nyt tullut ennen pakkasia, sen 20cm suunnilleen. Nyt on jo lauhtunut.

Huomenna on pyhäinpäivä. Toivottelin jo aiemmin Halloweenia mutta osa saattaa viettää Halloweenia vielä tulevanakin viikonloppuna, mutta kyllä se itselleni on enemmän pyhäinpäivä vaan. Tämän pakkaspäivänä otetun kuvan myötä, toivotankin kaikille kaunista ja rauhaisaa pyhäinpäivää ja talven tuntuista viikonloppua!

♥:llä Pelaguu

Happy Halloween!

Moikka! Vaikka en Halloweenia itse vietäkään niin aina pitää kokeilla jotain Halloween reseptejä. Ja yleensäkin kun on "juhla" tai jokin pyhä ja siihen liitetään jokin ruoka niin pitää aina kokeilla niitä. Tällä kertaa kokeiluun pääsi Halloween kuppikakut. Ja oh hoi mikä sokeriöveri näissä kuppikakuissa piilikään, oi kamala, hampaat ihan suli. Tuohon kuorrutukseen tuli paketti tomusokeria, en oikeestaan tajunnu ennenku aloin tekemään miten paljon niihin oikeasti tulikaan sokeria, mutta meni niin menköön. Saa nähä kuka ne pystyy syömään. Mietin myös vaihtoehtoista kuorrutusta, siis sellaista johon tulisi paketti tuorejuusto mutta ei noin kamalasti tomusokeria. Ois kiva kuulla, jos sellainen olisi. Ohjeessa käsketään laittaa appelsiinituorejuustoa, laitoin kinuskituorejuustoa sen sijaan. Ohje niihin löytyy K.Ruoka sivustolta ja varmaankin uusimmasta Mitä tänään syötäisiin -lehtisestä.

Tosin olen taas vähän myöhässä, osa on viettänyt Halloween juhlia jo menneenä viikonloppuna, vaikka oikea päivä onkin vasta huomenna. Mutta hyvää Halloweenia ja lokakuun lopetusta, talvi saa tulla ja pian onkin taas jo joulukuu! Aika menee kuin siivillä, liiankin siivillä!

♥ :llä Pelaguu

Lunta ja kuuraa

Alkuviikosta satoi hennon kerroksen lunta illan aikana ja oli säilynyt vielä aamuun, nyt se on jo sulannut pois ja satanut uuttakin lunta jo hitusen. Ei aivan päästy ensilumen viralliseen mittaan tässä kirkonkylällä, mutta Naruskalla mitattiin muistaakseni 19cm. Että lyhyt oli taas Suomen kesä ja talvi on vahvasti tulossa nurkan takana, mikä ei ilahduta kyllä yhtään. Mutta myönnetään. Joulussa on jo minun ajatukset, ja siitä kun selvitään ja tästä alkutalven ja syksyn pimeästä jaksosta niin ollaan taas voiton puolella ja kohti valoa mennään. Yleensä ne tahtovat jo tähän aikaan ajatukset sinne jouluun kääntyä, vaikka en jouluihminen yhtään olekaan. Mutta kun on pikkuisia täditettäviä, niin täytyy niille ostaa lahjoja, pukea kotia jouluun ja tehdä jouluruokia sitten kun sen aika on.

Kun kesä vaihtui syksyyn niin samalla aurinko heitti näkymästä. Tuli kaamos. Vaikka virallisestihan se ei vielä syksyllä ala. Mutta kyllä se syksy otti auringon meiltä pois ja toi tilalle jonkin verran vesisateita. Tänä aamuna oli tämän syksyn eka kuura-aamu, tai no ihan hentonen sellanen. Nurmikko tuntui jalan alta kohmeiselta. Kukkavarret olivat kuorruttuneet jo hentoon lumisadekuorrutukseen.

Luin uutisista, että Etelä-Suomessa on nautittu vielä lämpimistäkin keleistä, kyllä ne täällä ovat enää muisto vain.

Tämä seuraava kuva on alkuviikolta. Nyt on satanut uutta lunta ja piha on saman näköinen kyllä nytkin.

Lunta maassa ja pelargonioissa kukat.

En raskinut heittää pihan syyssiivouksessa pelargonioita pois, kun kukkivat niin komeasti, joten jätin ne vielä ulos ja siinähän ne vielä säilyttävät kukkansa oman aikansa.

Tämäkin kuva vielä siltä päivältä kun lunta oli jo maassa.

Tämä seuraava kuva tältä aamulta.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Syystervehdys

Flunssa pitää vielä vähän otteessaan, aivan täysin en ole vielä tervehtynyt, mutta paljonkin parempi jo, yksittää vielä ja ääni on painoksissa joskus ja syksyn kiireet ovat alkamassa, joten tulin välissä kirjoittelemaan, että pientä taukoa saattaa aika ajoin ilmetä, kun ei ehdi tai kykene mihinkään retkeilyhommiin tällä hetkellä tai vieläkään oikeastaan. Ja ei oikeastaan ole aina mistä postailla. Ja kyllähän se pysäyttää kun täällä meidän lähellä katosi se 70.nen pariskunta tässä aika lähellä Kemihaarassa. Mieheni kuuluu alueen Vapepaan, etsintöihin ei enää sitten tällä kertaa enää tarvinutkaan lähteä kun uusia johtolankoja löydettiin ja lopulta pariskunnan mies sitten löydettiinkin läheltä näitä löytyneitä vaatteita, eli sitä johtolankaa ja valitettavasti mies oli menehtynyt. Poliisii epäili hypotermiaa, Vapepa oli mukana etsinnöissä, mutta sen enempää en halua siitä tässä alettavan keskustella. Mutta sitä vain, että se pysäyttää, kovin kauaksi ei itse uskalla kyllä lähteä, täytyy liikkua hyvissä retkeilyvarusteissa ja miettiä mihin omat voimavarat riittävät ja retkeillä sen mukaan.

Pihan syystyöt ovat vielä hieman vaiheessa, jotain jo teimmekin, vietiin lehtiä ja roskia paikalliselle hyötyjäteasemalle, jos ei muuta ilmau, niin kanerva-asetelmiakin olisi tehtävä vielä tälle syksyä. Mutta näyttää siltä että teen ne sitten kun aikataulut sallii.
Ja postailen niistä ehkä sitten myöhemmin. Pelargoniat kukkii vielä komeasti, niin en raskinut niitä vielä nakata pois. Vielä olisi ikkunan pesuakin ja verhojen ompelua vielä syksyksi keittiöön.

Äidilleni jo vuosia sitten antamani

äitienpäiväruusu kukkii vielä! 

Ihanaa ja värikästä syksyn jatkoa ja hyvää viikonloppua kaikille blogini lukijoille!

Joen ruskaa

Viime sunnuntaina, silloin kun flunssa jo yritteli tulla, poikkesimme katsomaan mökkikylämme ruskaa. Tätä jokea en kyllästy kuvaamaan, se on kaunis minä vain vuoden aikana, ja juuri nämä joen kohdat. Mökkikylällemme ei ole pitkäkään matka meiltä.

Samalla poikkesin Onkamojärven näköalapaikalla.

Näköalapaikalla on penkit ja pöytä.

Onkamojärvi.

Pilvet roikkuvat niin alhaalla, että Vanhoja rajan taakse jääneitä Sallatuntureita ei näy, hahmo vain.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Syksyn ruskaa ilta-lenkin varrelta ja kotipihalta

Syysflunssan kourissa tulin kirjoittelemaan meille saapuneesta ruskasta. On ollut muita kiireitä niin ei ole ehtinyt ruskaretkille kovin kauas ja sattuneesta syystä taitaa tulevan viikonlopun retkihaaveetkin jäädä nyt toiseen kertaan. Ruska on jo varmaan ehtinyt suurimmalta osilta ohin kun olen parantunut tai sitten alkaa jo muut syyskiireet kun olen tervehtynyt. Mutta ei heitetä vielä kirvestä kaivoon, jospa minä tästä vielä parantuisin ja pääsisin luontoon pikkuisen vaeltamaan.

Nyt olen kuitenkin liikkunut lähiluonnossa, ennen tätä flunssaa, ja kuvannut jonkin verran iltalenkkipolun varrella luontoa, nämä kuvat sieltä. Lenkkipoluthan meillä lähtee ihan talon takaa ja joka aamu ja ilta siellä aina pikku mutkat käydään, milloin mistäkin kautta.

Känkkyrä puu

Tämä on ollu aika pitkälle tämän syksyn kuva, pilvistä pilvistä pilvistä. Joka päivä pilviä, aurinko ei ole näyttäny, ku joskus ehkä sekunnin päivän aikana. Ja sumun häkärää, ja sellaista sumua tihkua melkein kokoajan.

Sallatunturit näkyvät nyt hyvin kun tästä on hakattu metsää

(Iso pyhätunturi ja pikku pyhätunturi)

Junginlammella oli juuri muutamia päiviä ennen tätä kuvan ottamista kaksi joutsenta, silloin kun joutsenet olivat siellä, ei ollut kameraa mukana.

Junginlammesta saa kauniimman kuvan vastarannalta, mutta nyt näin.

Tämä vanha pyörä löytyi mummilan metsästä.

Kotipihallakin riittää vielä touhuiltavaa. Olen kuitenkin saanut istutettua jo tulppaanit ja narsissit. Sitten otin kolme koivuangervoa pois villiniityn kulmasta kun eivät ne olleet hyvät siinä ja istutin siihen Ilo-ruusun taimen. Nyt minulla olisi sitten kolme koivuangervon tainta myynnissä, voidaan katsoa joku sopiva pakettihinta niille tai voin laittaa yksittäisenkin taimen tulemaan, ovat vielä aika pieniä ja jotain pari kolme vuotta ovat maassa olleet. Niin, mietin, että voisko ne postittaa? :D Nyt ne kuitenkin ovat myynnissä ja hinnaksi ajattelin 7e/kpl, ostin ne 10e/kpl.

Odotus palkitaan. Lilja on alkanut kukkimaan. Kaunis! 

Postasin aiemmin siitä, että se lilja oli nupulla ja nyt se nuppu on sitten auennut. Ja kerroin myös siitä että olen luullut, että nämä liljat ei talvehdi ja en ottanut niitä viime syksynä pois laatikosta, sieltä ne ihmeekseni nousivat nyt keväällä. Nyt täytyy varmaan siirtää ne siitä penkkiin, lähtevät jos lähtevät, yksikin kukka kaunis. Täytyisi leikata maljakkoon, että ehtii aueta loputkin nuput.

 Vielä se ehti yhden nupun aukaista. 

Vielä riittää pihassa syystöitä, ostin kanervia niin ne täytyisi mm. istuttaa.

Tässä tulppaanit ja narssisseja kaksi pussia,

nämät istutin maahan nyt syyskuussa. Parempi ajoissa meillä, ku 

sitten jäiseen maahan, sitäkin kun on tapahtunut,

mutta siihen en aatellu nyt alkaa.

Sitten saa taas keväällä harmitella kun en taaskaan panostanut

tulppuihin. Mutta ei tiedä minkälainen myyrävuosi tulee, niin epäilen 

vähän, että miten nämä taas nousee.

Minä vaan aina ihailen, joka kevät Kuusamossa yhden talon pihassa kun siinä

on niin kauniit tulppaani- ja narsissipenkit, että ei ne paljoa vaadi.

Suunnilleen tämän värisiä ne tulput siinäkin hienossa penkissä on.

Syyskuun viimeinen viikko! Päivä vain lyhenee taas lyhenemistään. Toivotaan vielä lämpöisää loppusyksyä. Hyvää uutta syksyistä viikkoa kaikille!

Luonnosta hyvinvointia - ruskan sylissä

Menneenä viikonloppuna Kemijärven Oinaan kylässä, Oinaan vanhassa kyläkoulussa, järjestettiin Luonnosta hyvinvointia -tapahtuma. Tapahtumassa oli luentoja luonnon ja luonnon antimien terveysvaikutuksista, patikointia koiran kanssa, myyjäiset, esityksiä, tarjolla oli myös kaikenlaisia ruokia hauesta ja paikalla oli myös itse eräkokki Markus Maulavirta.

Myyjäisistä ostin pienen purkin pihkavoidetta, itse tehtyä. Pihkavoide on kyllä hyvää mihin vain haavaan. Esim. jos sormen kynnen vierestä aukeaa iho, niin siihen hyvää, laastari vain päälle ja sitten myös varpaan kynnen viereen tulee laitettua, jos on kipeä ja sanovat, että jos on tikku mennyt sormeen, niin kun laittaa pihkavoidetta niin se tikku lähteepi pois siitä sormesta. Ostettiin myös haukipiirakat mieheen ja naiseen, olipas herkullista. Se oli tehty kuoreen ja siinä oli myös jotain ryynejä ja lisäksi tillikastiketta. Arvelin, että ne haukijutut, kuten haukiburgeri oli Markus Maulavirran tekemiä, niin pitihän se maistaa, en ole ihan varma asiasta. Mutta Kemijärvi on alkanut nyt markkinoida haukea muutenkin. Kai niillä oli muistini mukaan myös ihan Haukipäivät -tapahtuma kesän korvalla.

Sää ei aivan suosinut kumpanakaan viikonlopun päivänä. Eikä oikein koko syyskuussa, pilvistä joka päivä ja sumutihkua. Me kävimme tapahtumassa lauantaina. Lauantaiaamuna taisi sadella vähän vettäkin, mutta itse tapahtuman aikana emme huomanneet vesipisaroja. Kaikin puolin muuten sää kelpas kyllä mulle, vaikka olikin vähän kylmä ja syksyinen sää, niin ei se haitannut tunnelmaa. Uskallan myös väittää, että meillä on aika komea ruska suopursuruostetaudista huolimatta. Käytiin nimittäin katsomassa Oinaan vanhaa kyläkoulua ja Kemijokea vähän eri vinkkelista, hyppäsimme katamaraanin kyytiin ja kävimme puolen tunnin lenkin ajelulla pitkin Kemijokea. Kemijoki on Suomen pisin joki, se on 550km pitkä. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla. Katamaarikuskimme tiesi, koska hän järjestää kalastusmatkoja Kemijoella Kemijärven päässä, että Kemijoki on kalaisa joki.

Oinaan koulu vasemmalla ja oikealla M/S Ahti.

Tällä kuvalla osallistuin myös Kemijärvi kuvina -kilpailuun. Kilpailukuvia voit käydä äänestämässä tai vaikka lähettää oman kuvan osoitteessa promo.meltwater.fi.

Kilpailuun lähetetään siis vain kuvia Kemijärvestä.

Ehkä olisi voinut väriä hieman lisätä mutta menköön.

Katamaraani alus.

Oinaan vanhalle kyläkoululle, jossa Luonnosta hyvinvointia -tapahtuma järjestettiin oli mahdollisuus tulla myös M/S Ahdilla, pienellä laivalla, aina Kemijärveltä Oinaan kylälle asti. Tapahtumaan pääsi myös lautalla (kuvassa taustalla siintävältä) vastarannalta Tapionniemestä.

Oinaan vanha kyläkoulu. Oinaan koulurakennus on Kemijärven vanhin. 

Se täytti 100 vuotta vuonna 2013. Ja on nykyisin kyläseuran omistuksessa ja käytössä.

Latoja. Täällä oli Hoitava äänimatka -konsertti.

Aittoja, näissä oli tarjolla hierontaa ja avoimen oven takana keittoa.

Oinaan koulua sisältä käsin.

Ja vähän ulkoa.

Katamaarani ajelun ja koulurakennuksiin tutustumisen jälkeen hiljennyin ladon suojiin kuuntelemaan Hoitava äänimatka -konserttia, joka soitettiin erilaisilla äänimaljoilla ja kahdella erilaisella kongilla. Konsertin piti Mion Wuosha ja hän kertoi, että 70% meistä ihmisistä on vettä ja musiikki saa aikaan värähtelyä sisällämme. Mion pyysi meitä kaikkia pistämään silmät kiinni konsertin ajaksi ja hiljentymään ja kääntymään sisäänpäin, huomioimaan vaan omia ajatuksia ja kehotuntemuksia. Äänimatka oli voimaannuttava! Sattuneesta syystä en ottanut konsertista tai soittimista kuvia.

Otin tämän yhden kuvan ennen konsertin alkua, "uni"siepparista.

Konsertin jälkeen ostettiin haukipiirakat ja syötyämme ne, koitti kotimatkan aika.

Haukipiirakka

Ihanaa syyskuun loppua kaikille! Syyskuu on mennyt valtavan äkkiä ja ruskaakaan juuri ole ehtinyt huomaamaan, mutta parhaillaan se on täydessä loistossaan. Nyt olisi vain ehdittävä vielä retkille ennen ruskan pois haihtumista.