Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta

Sain jo jokin aikaa sitten Anneli A:n Pihakuiskaajan matkassa -blogista Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta -haasteen ja ajattelin nyt siihen tarttua, kun syyskireiltäni nyt kerkeän toviksi tähän perehtyä. Kiitos vain Anneli A!

Mennyt kesä oli minun mielestäni meillä ihan lämmin, ihan sopiva, ei ollut liian sateista eikä liian kylmääkään, mutta lyhythän se oli. Se on aina, aivan liian lyhyt. Ja menee tosi nopeaan ohi, se on ohi ennen kuin se ehtii alkaakaan.

Omassa puutarhassani ei tapahtunut tänäkään vuonna paljon mitään. On niin monia asioita mitkä siihen vaikuttaa enkä ala niitä tässä erittelemään, mutta ehkä ne kasvit sieltä vielä nousee, ehkä ensi vuonna nitistän loputkin inhottavasti leviävästä pihatatarista... ehkä ensi vuonna.


Ensimmäinen puutarhamuistoni voisi olla kuitenkin alkukesällä voittamani amppelit Pesiölän puutarhasta, ne olivat tosi komeita, niitä oli kaksi ja ne olivat petunia-amppelit. Niistä en saanut kuvaa kun ei oikein koskaan ollut aikaa kuvata ja en sitten oikeastaan löytänyt niille sopivaa paikkaa, ne vain sitten olivat.. Tästä voit lukea juttua kesän puutarhavierailusta.

Kuva alkukesän vierailusta Puutteenkylän puutarhasta, Kuusamosta.

Toinen muistoni voisi olla liljat. Jätin ne viime syksynä ruukkuun, siinä uskossa, että ne eivät selviydy pohjoisessa ja en jaksanut nostaa niitä silloin ylös tai muistanut sen kummemmin. Kun esikasvatin ne ensin silloin sisällä joten uskoin että ne eivät selviydy, mutta niinhän siinä vain sitten kävi että ne iloiseksi yllätyksekseni ne sieltä ruukusta nousivatkin. Syksyllä siirsin ne sitten penkiin.

Kolmas muistoni on ehdottomasti pelargoniat, ne kestävät vaikka niitä juuri muista kastella! Ne selvisivät ekoihin pakkasiin ja sitten jouduin heittämään ne pois. Kesäkukat ovat yksi tärkeimpiä asioita kesässäni ja puutarhassani.

Yksi, ja neljäs, puutarhamuistoista olisi varmaan ollut vierailu Avoimissa puutarhoissa, mutta tänä vuonna oli jotain muuta silloin niin niihin en päässyt. Sen sijaan pääsin vierailemaan Tornion Arboretumissa, se on sellainen pieni puisto, jossa on paljon erilaisia kasveja. Tästä voit lukea jutun arboretum vierailustani.

Viides muisto ei ehkä ole niinkään muisto, vaan myös nykyhetkeä ja sekin on tärkeä osa puutarhani vuodenkiertoa. Kanervaistutukset nimittäin. Joka vuosi istutan ne ruukkuihin ja ne kestävät ympäri vuoden, ei tarvi terassia pitää paljaana koko pitkää talvea, vaan jotain sinnekin, kun lumi ei kuitenkaan aivan kokonaan koko terassia pääse peittämään. Ostin kesällä myös uuden puulaatikon, kuvassa olevan kaltaisen, mutta vielä en ole ehtinyt ottaa siitä kuvaa, kun se etsii vielä paikkaansa.

Ja bonusmuistona, vaihdoin koivuangervojen tilalle Ilo-ruusun, toivon että se lähtee kasvamaan.


Haaste on varmaan kiertänyt jo monissa blogeissa, mutta katson josko näissä ei olisi vielä kiertänyt. Ottakaahan muutkin mukaan kiva haaste! Voi ne olla varmaan muitakin muistoja kuin puutarhamuistoja, jos oikein luova on. 

Navettapiian puuhamaa

Jokirannassa

Satupuutarhassa

Marraskuista viikkoa kaikille!