Ruskaretki Kullaojanputoukselle

Huomaan nyt kuinka retkeilyn täyteinen kulunut kesä ja syksy ovat olleet. Jatkan siis retkeilypostauksien sumien purkamista ruskaretkipostauksella Sallan Naruskalla sijaitsevalle Kullaojan putoukselle, jossa vierailimme vajaa pari viikkoa sitten, jolloin ruska väritti kauniisti maisemaa ja joka on ollut yksi tämän kesän haaveista, päästä käymään ko. putouksella. Ilma oli aurinkoinen ja kesäisen lämmin. Vaikka kuvia on paljon, suosittelen katsomaan loppuun asti.

Kullaojan pienestä, mutta vaikuttavasta erämaanluonnon keskellä olevasta portaittaisesta putouksesta löytyy esittely myös Suomen vesiputoukset sivustolta, sieltä löytyy myös opasteet ja kartta kohteeseen.

Tämän kevään tulvat ja runsaat vesisademäärät eivät olleet päästäneet putoustakaan kuivumaan. Vesi virtasi putouksessa runsaana, sen sijaan ennen itse putousta Kullaojan pääsi ylittämään vaivatta, paikoin se oli tarpeen jos halusi kuvata pienempiä veden virtauksia eri kulmista. Mutta putoukselle päästäkseen se ei ole tarpeen. Kullaoja virtaa alas kalliojyrkännettä läheiselle järvelle. Könkääseen kuuluu myös kallioseiniä, luolia ja upeita näköaloja.

Kullaojalle ajetaan asfalvattitien päätyttyä soratietä Sallan kirkonkylältä Naruskan suuntaan ja jatketaan kohti Tuntsan erämaata. Matkaa Sallan kirkolta tulee n. 90km. Aivan suora tiematka ei ole, kun saavutaan Naruskalle, Tuntsaan käännytään Värriöpirtintielle, oikealle jää Naruskajärvi ja Kullajärvi, joiden rannalla näyttä olevan mökkejä ja asukkaita. Onhan kiivain metsästyssesonki menossa. Itse putouksella saadaan olla ihan rauhassa. Jatkamme Pimiäselälle asti, josta Värriöpirtintie haarautuu, käännymme vasempaan, jatkamme tarkastellen maastoa, noin karkeasti arvioituna 2km matkan, missä voisi olla hyvä levikepaikka autolle. Hyvin sellainen löytyykin, tästä on kuljettu ennenkin.

Karttaa apuna käyttäen, siitä ja Suomen vesiputoukset sivuston vinkeillä tutkimme maastoa ja lyhintä reittiä Kullaojalle. Köngästä ympäröivä maasto on paikoin kauniiksi sammaloitunutta kivikkorakkaa. Mutta sitä pitkin on käveltävä tarkkaan. Valitsemallamme reitillä sammaloitunutta kivikkorakkaa on vain ihan vähän lopussa, lähellä putousta.  Kävelyä itse putoukselle tulee n. 500 m, alussa paikalle menee polku, mutta loppumatka, vanhan raihnaisen metsästysmajan jälkeen, muutuu poluttomaksi.

" Persoonalliset huussit " -kilpailuun.. 

Kulje suoraan eteenpäin ja käytä suunnistusvaistoja! Täältä on turhaa etsiä sinisiä tai muunkaan värisiä reittimerkkejä. Ja tuskin se onkaan tarpeen. Veden virtaus ja solina kuluu lähes kokoajan oikealla. Kierrettiin käytännössä koko putous. Saavuimme putoukselle oikealta ja pienen evästelyn jälkeen, hyppäsimme pienen virtauksen yli tutkimaan kallioita ja upeita maisemia, jotka päältä avautuivat. Jolloin olimme putouksen vasemmalla puolen, ja tästä jatkoimme takaisin autolle, hypäten jälleen yli Kullaojan pienen virtauksen.

Mietin, mitä muuta ylistävää ja tärkeää tietoa voisin kohteesta kertoa.. Ehkä sen omanlainen kauneus pitää itse kokea ja käyttää vähän vaivaakin, että paikalle pääsee. Mutta kyllä näkymät palkitsee ja on sen vaivan väärti!

Sammaloitunutta kivikkorakkaa

Kullaojaa ylävirasta ennen putousta

Yläpuolelta putous ei näytä vielä juuri miltään. 

Tästä alas pääsy vaatii vähän kiipeily taitoja, mutta ei ole kuitenkaan mitenkään vaativa.

Kullaojan putous

Kallioseinämää

Tänne päälle kiikumme  myöhemmin, Kullaoja laskee tähän lampareeseen

Putoukselta laskevan veden pärskeitä.

Neljään suuntaan pärskeitä pienellä alalla.

Näetkö kuvassa "Kruunun" tai pyörtiäisen?

Kullaojan putousta eri vinkkelistä

Pieniä "luolia".

Jotta putouksen pärskeitä pääsee kuvaamaan lähempää, on mentävä kivien välistä.

 Ja vaatii myös hieman kiipeilytaitoja.

Putouksen pärskeitä

Tänne päälle pääsy vaatii myös hieman kiipeilytaitoja.

Tähän putous laskee

Retkikunnan rohkein.

Upeat maisemat avautuvat kallion päältä

Sitä uskomatonta kivikkorakkaa, joka aluetta ympäröi putouksen vasemmalla, 

on vaikea saada yhteen kuvaan.

Paluumatka taittuu Kullaojaa ylävirrasta ylittäen

Sammaloitunut "silta"

Tämäkin jää yhtenä unehtumattomana retkenä muistoihin..