Museoviraston vuosina 1991-92 entisöimä Riutukan savotta- ja uittotukikohta oli siis seuraava kohteemme. Alueella on rakennuksia ja uittorännejä. Aluetta ei ole entisöity museoksi, vaan se on kunnostettu palvelemaan alueella liikkuvia matkailijoita ja poromiehiä. Ja sen saatoin ihmetyksekseni huomata kuinka paljon alueella liikkuikaan väkeä.
Riutukan uittotukikohassa on uittorännien lisäksi autiotupa, jossa tukkijätkät ovat aikoinaan asuneet, käytöstä poistettu sauna ja hevostalli, nämä ovat siis kiinni ja niihin ei kulkija pääse. Sekä aitta jossa voi yöpyä. Paikalla on myös laavu ja ulkohuussi kävijöille.
Katsahdus pihan sisäänkäynniltä pihaan,
vasempaan..
.. ja oikeaan.
Saunarakennus, teksti saunan ovessa kertoo, että katossa on romahdusvaara
Autiotupa
Se mikä minut juurikin paikassa yllätti oli ilmeisesti kokonaan uusi rakennus tai uudistettu aitta matkailijoita, yöpyjiä varten. Ja se että, mistä retkeilijät, matkailijat tietävät, että Riutukan uittotukikohdassa on aitta tai hirsirakennus, jossa voi juurikin yöpyä.. Koska itse kuulin asiasta vasta ensimmäisen kerran tällä käynnillä, netistä googlettamalla löytyy jotakin, mutta en ihan heti äkkiseltään hoksinut mainittavan yöpymismahdollisuudesta. Aitassa oli keittomahdollisuus, pieni kamina ja nukkumapaikka. Vieraskirja kertoi, että yöpyjiä oli tainnut olla aivan vasta ja useinkin ja muita ohikulkijoita tiuhaan. Eikä yöpyjän ihan kovalla laverilla tarvi nukkua, aitassa oli kaksi hyvän näköistä joustinpatjaa.
Aittarakennus
Aittarakennuksen seinillä on vanhaa metsätyöhön liittyvää
esineistöä esillä.
Jo täyttyneitä vieraskirjoja ja Suomen Rotkot -kirja.
Yllätyin kun näin kirjan täällä. Kirjassa ei ollut mitään tekstiä kenen
se olisi ollut. Joku oli joko tarkotuksella sen jättänyt tänne tai
unohtanut. Toivottavasti kirja säilyy siellä. Kirjassahan siis esitellään
mm. tuo edellinen kohteemme tällä reitillä. Olisiko ehkä kenties kirja siksi täällä?
Kurkistus aitan ovesta ulos
..ja ikkunastakin
Raakunjoki virtaa ihan vieressä
Ennenvanhasta eristystä
Uittorännit sijaitsevat Raakunjoessa. Raakunjoki kuuluu Kemijoen vesistöön, jonka uittoväylien yhteispituus on ollut suurimmillaan lähes 4000km. Ensimmäiset uitot alueella ovat olleet jo 1800-luvun lopulla. 1930 -luvulla työttömyys oli kovaa silloin savotat ja uitot olivat tärkeä tulonlähde.
Sammaloituneita tukkeja
Uittorännejä
Sängyt ja pöydät ovat paikallaan
Raakunjoen ylittävä silta pihan sisäänkäynnillä.
Museovirastorestauroi sivulta voit lukea uittotukikohdista, myös tästä kohteesta.
Myös Lomamatkalla Pohjoisessa kirjoittaa kauniisti kohteesta blogissaan, kannattaa vilassa sekin.
Hyvää viikonloppua!
Kiva postaus! Ihania vanhoja rakennuksia! Metsähallituksen sivuilla oli joskus lista autiotuvista, missä voi yöpyä. En tosin ole katsonut niitä sivuja kymmeniin vuosiin:D Joskus tuli samoiltua;)
VastaaPoistaAhaa. No siellähän tämäkin voi sitten olla. Kiitos Maarit!
PoistaKiva raportti upeine kuvineen. Hieno vaellusreitti ja kun vielä on tämmöisiä kohteita matkan varrella, niin mikä sen ihanampaa.
VastaaPoistaKiitos Orvokki! Tässä reitillä on kyllä paljon nähtävää.
Poistakiintoisa paikka!
VastaaPoistaOmalla tavallaan on.
PoistaSuomen maassa on niin paljon mielenkiintoista näkemistä, että enpä enää ole haikaillut ulkomaille. Ja mieluiten menen täälläkin luontokohteisiin kaupunkien sijaan.
VastaaPoistaMielenkiintoinen paikka ja katselen kuvat tarkemmin tietsikalta.
Kiitos Beate. Kyllä suomen luonto on monella tapaa rikas ja onkin paljon nähtävää.
Poista