tiistai 31. maaliskuuta 2015

Hyvää Pääsiäistä!

Taijanpa alakaa jo pikkuhiljaa, hiljokseen laskeutumaan pääsiäiseen..



Palmusunnuntaina meillä kävi peräti kaksi noitaduoa, joista
toiset olivatkin minulle ennestään tuttuja.. ;) Tämä tais olla meidän ennätys, yleensä kun meillä ei käy virpojia. Joskus on käynyt se ainoa yksi noitaparitsa. He pyysivät mitä kohteliaimmin
että, saavatko virpoa, saivathan he! :)

Onneksi he toivat mukanaan pajuja, joissa oli oli ihanat pikku kissan alut,
kun minä en ikinä taho löytää pajuja tästä lähistöltä tai
että, saisin ne aukeamaan sisällä!

Koivu alkaa sen sijaan jo aukaista silmujaan sisällä,
kuten yläkuvasta ehkä huomasitte. ;)





Pian on myös huhtikuu!! Huhtikuu, kevät etenee hurjaa vauhtia!

Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu.



Toivottelen, jo nyt teille oikein ihanaa, aurinkoista ja 
rentouttavaa pääsiäisenaikaa!

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kylvöpuuhia

Viikonloppu menikin sitten kukkien siemeniä kylväessä, joten postaanpas välillä jotain puutarhaankin liittyvää.. Itämään laitoin pioniunikkoa, joka epäonnistui täysin viime vuonna, itivät mutta tuli honteloita, joten unehdutin net sillon kokonaan, nyt uusi yritys. Sitten laitoin myös silkkiunikkoa, kesämalvikkia ja kehäkukkaa jonkin verran. Tilaa kun on niin vähän mihin kesällä niitä sitten laittaa, mutta täytyy ottaakin sitten ruukut esille ja istuttaa kukkaset niihin. Tälläkertaa en kylväny suoraan siihen rukkuun missä tulevat olemaan kesän, aattelin tehä muutaman mutkan kautta, kokeilla onnistusko.. Pistin itämään myös joululahjaksi saamani "tölkkikukan", kukka jonka siemenet ovat tölkin näköisessä purkissa. Tälläistä en ollutkaan ennen nähnyt, ja en tiedä mitä siitä tulee, mutta kokeilen. Toimin purkissa tulleiden ohjeiden mukaan ja pistin itämään. Muutin myös kasvupaikan pois kuumien patterien alta, kokeilen onnistunko oleskaan.


Kylvöpaikkana sai toimia tuttu ja turvallinen vessanlattia! :)


Minikasvarin kehikko saa toimia taimipöytänä.



Asiaahan tuo revennyt muovi ei aivan enää aja, mutta onpahan seki jonaki.



Mitähän muuta sitä kylväs? Vielä löytys punapäivänkakkaraa, perhoskukkaa.. harmi vaan kun punapäivänkakkara kukkii vasta seuraavana vuonna.. Viime vuonna sitäkin yritin, mutta kukkapenkin mullostuksessa ovat jäänet multien alle, hupsis! :D Toisaalta tuntuu, että näissäkin ois tällähetkellä ihan nokko. :D Joku vois sanoa, että ei suinkaan, mutta kyllä juu! Sitäpaitsi hukkasin hetkeksi puutarharukkaseni ja mietin, että mitenkä tet puutarhasiskot kasvatatte pioniunikon? Esikasvatatteko sisällä, vai suoraan ulos?! Sillä vaan kun löysin kaapin kätköistä aikanaan voittamani kukkien siemenet. Siemenet ovat Suvipihan, ja kaikissa niissä pusseissa sanotaan, että suorakylvö toukokuussa. Ite aattelisin kun olen kuin olenkin täällä näin pohjosessa, niin kaikki voi varmaan esikasvattaa ensin sisällä?! Mitäs ootte mieltä?



Kysympä myös, että koulitteko kukkanne? Kaikki, vai kylvättekö suoraan pikkuruukkuihin. Pioniunikon siemenet ovat tosi pieniä ja niitä on lähes hankala erotella kylvössä pikkuruukkuihin, muuta kuin sitten harventaan kun ovat itäneet..


Tälläistä täällä, puutarhajuttujakin siis laitetaan.. ja 
pääsiäiseen laskeudutaan hitain askelin..


Pääsiäislukeminen on jo hankittu.



Voitin Leena Lumin kirja-arvonnassa vapaa-valintaisen kirjan,
ja monien ihanien kirjojen joukosta valitsin lopulta
Varpu Tavin & Anna Sillanpään; Koko naisen terveys
(kirja sisältää itseä puhuttavia aiheita juuri nyt)
sekä
lainasin kirjastosta jatko-osan, jonka olen senkin lukenut,
Kirsi Rannon; Ole se valo joka olet -kirjalle,
Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti.

♥ ♥ ♥

Samalla vaihdoin blogin bannerikuvan, kun olen jo pitkään kaivannut siihen jotain värikästä,
nyt sitä on, kevätkö sen tekee..! Alkaa jo kaipailemaan ympärillen väriä,
 pitkän pimeän talven jälkeen.


Värikästä Pääsiäisviikkoa kaikille,

aurinko näyttää tällä viikolla olevan hukassa,
mutta eiköhän seki sieltä vielä löyvy !

: )

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Pilkillä

Tänään on hyvä päivä viivähtää hetki blogin kirjoittamisen äärellä. Ulkona sataa lunta ja hieman räntääkin, aika samanlainen ilma on varmaan ympäri Suomea. Jälleen on kuluneella viikolla saatu nauttia kauniista kevätpäivistä ja sehän ajaa ihmiset ulos ja liikkumaan. Sisällä olo tuntuu silloin harmilliselta.

Pilkkikausi korkattiin eilen. Ja vaikka tiedän, että blogissa on lukijoita keväisemmästä Etelä-Suomesta, joita ei nyt juuri lumi ja talvi hirveästi kiinnosta, silti kerron teille meidän eilisestä pilkkiretkestä, koska juuri muutapa meillä ei tällähetkellä Lapissa ole tarjota kuin lunta ja se voi väkisinki vilahtaa kuvissa ja tarinoissa. Pilkkikausi taitaa olla alkanut ja pian kuumimmillaan, jatkuen pitkälle huhtikuuhun. Ihmiset ovat lähteneet sankoin joukoin kaloja narraamaan. Me saatiin olla nyt kuitenki melko rauhassa, erästä herrasmiestä lukuunottamatta. :) Paikallinen herrasmies ajoi paikalle kelkallansa toisessa pilkkikohteessamme ja kyseli kohteliaimmin kalansaaliistaamme. No, se oli aika kehnonlainen vielä siinä vaiheessa.

Pilkkiretkellemme sattui kaksi järveä, Onkamojärvi ja pienempi jopa lampea muistuttava Jäkäläjärvi, jonka olemassa olosta emme olleet aiemmin tiennetkään. Viehättävä pikku järvi antoi meille muutaman nykyn ja yhden pienen tirrin, ahvenen, jonka annoin vielä jatkaa matkaansa ja päästin kasvamaan. Kelkkaileva herrasmies kertoi meille, että juuripa muuta Jäkäläjärvessä ei kasva kuin ahvenia ja nekin osoittautuivat hyvin pieniksi, tai sitten se isommus ei vain ollut syönnillään.

Edellispäivän tuuleton sää ei meitä suosinut tähän pilkkipäivään, tuuli oli aika kova ja puuskainen, tuiskutti hetkessä umpeen järvellä kävelemämme jälen, ilmanala oli muuttumassa.

Järville pääsimme kelkkajälkeä myöten, jalan ja potkurilla, mukana oli varalta myös lumikengät, mutta niitä emme tarvinneet. Poikkesimme pikaisesti Onkamojärvellä toteamassa, että on hyvä vaihtaa johonkin pienempää järveen.. Onkamojärvellä ei oltu käyty montaa kertaa vielä tänä talvena jälki oli vielä pehmeä ja upottikin jalan alla jonkin verran. Järvi on kalaisa ja siellä pyydetään myös talviaikaan verkolla.



Raja-aita, jotta porot eivät pääse Venäjän puolelle. Venäjän rajalle Onkamojärvestä on vain kiven heitto.


Veräjä.



 Rajan taakse jääneet Vanhat Sallatunturit.

(pahoittelut, että horisontti on vinossa... 
ei pystynyt suoristamaan, suttaa kuvan.. :)


Aika pian päivä alkaa kääntyä iltapäivän puoleen, päätämme jo lähteä ajelemaan pikkuhiljaa kotiapäin. Matkan varrella pysähdymme kuitenkin vielä toviksi Jäkäläjärvelle, jonne pääse aivan tienlaidasta ja sinne on matkaa n. 300m. Tänne menee vahvempi jälki, kelkkailevan herrasmiehen tekemä ura järven takana sijaitsevalle mökilleen.





Jälki alkaa jo tuiskuttaa umpeen.



Kalansaalista odotellessa.




 Tällä neidillä on eri keinot! :D




On kotiin lähdön aika, iltapäivällä kello kolmen jälkeen. 
Jälki alkaa tuiskuta umpeen.




Eipä se kalansaalis ollut siis sen suurempi pois lähtiissäkään, jospa joku toinen kerta sais kalaa ja pottuvoita, tänään on tyydyttävä poron osso bucoon.


Met nautimma täällä Lapissa kohtuullisista hankikeleistä,
kevätahavan puremista poskista ja täydeltä terältä paistavasta auringosta!


Toivottelen kaikille Hyvää viikonlopun jatkoa ja tulevaa palmusunnuntaita, 
muistakaahan pikkuvirpojat ja kellon siirto!

:)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Arvonta on päättynyt ja voittaja on.... !

Hupshei! Tällä tätillä meni kaikessa kevät-tohinassa hieman puurot ja vellit sekasin ja kaikista muista tiedoista poiketen, ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!! :D Suuren suuret pahoittelut tästä sähellyksestä ja sekaannuksesta, päätän nyt arvonnan kuitenkin tähän. Arvonta päättyi jo virallisesti viime sunnuntaina. Arvonnan onnetarena sai olla tälläkin kertaa Random.org. Tulostimesta on muste loppu ja rustaan käsin myös ylös arvontanumeroita.. niitä tuli melko monta, yht. 52 osallistujaa. Kiitos kaikille osallistumisestanne! Seuraavaksi arvonnan voittaja...


Rättädä, däää... Random.org arpoi voittajaksi...
kommentin numero..


  28,
Teija Hämäläinen




ONNEA! Voittajalle on laitettu s.postia.




Tänään aamulenkillä oli juurikin sellainen oikeanlainen,
mahtava kevätsää!
No, minkälainen se oikeanlainen kevätsää sitten on?
No, se on semmonen, että yöllä on ollut pakkasta -23c ja
kevätaurinko alkaa päivällä lämmittää niin mukavasti, että
ei enää aamullakaan tunnu se pakkanen niin kipakalta.
Mahtavaa on auringon lämmittämillä keväthangilla kulkea!


Keväistä loppuviikkoa kaikille !

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Auringonpimennys

Tältä se näytti minun kameran linssin läpi kuvattuna. Olimme silloin Posiolla, ilma oli aika kehno. Sateli lunta ja räntää.. Ei oikein huvittanut sitten lähteä retkeilemään, vaikka se oli suunnitelmissa. Sen sijaan, juuri kun auringonpimennys oli sitten voimakkaimmillaan, ilma selkeni, tai niin, että aurinko pääsi juuri sopivasti pilvien lomasta näyttämään tämän pimennyksen, muutoin sitä ei saattanut katsoa ilman tarpeellisia välineitä, eikä siis pidäkään katsoa. Päivänvalo oli tuolloin kelmeän siniharmaata, aivan kuin olisi ollut ilta ja ilta alkanut hämärtyä, hieman liian aikaisin siis vain.

No, jälkeenpäin kuulin sitten uutisen, että se voi vahingoittaa kameraa, kun kuvaa aurinkoa, kameran linssiä. Vielä se kyllä ihan toimii.. luulen, että on kysymys jostain kuvan laatuun liittyvästä..



Nyt on sitten koettu kaikki taivaalliset energiat, revontulinäytökset, auringonpimennykset ja kevätpäiväntasaus ja kaikki lähes yhtäaikaa.. Kohti kesää mennään! Vielä on viikko aikaa osallistua arvontaan, viikonlopun aikana olikin tullut kivasti lisää uusia osallistumisia! Hienoa, kiitos kaikille! :) 

 Ilmat näyttää muuttuneen, taivas tarjoili meille uuden hennon valkoisen lumikerroksen viime yönä. Uusi lumi on kauniin puhtaan valkoista, puiden oksilla!

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Kota-Ilmarinen ja Vallovaara

Kota-Ilmarinen ja näkötornin huikeat näkymät aina Venäjän puolelle asti, näyttäytyvät komeina Sallan Vallovaaran kylässä, Vallovaaran laella. Sieltä avautuvat myös huikeat näkymät ympäri Sallaa. Moottorikelkkareitti talvella patikointireitti kesällä kulkevat tämän kodan ohitse. Vaaran laella on myös siis näkötorni, josta maisemanäkymät avautuvat parhaiten.







 Hurrrrjan korkealla!!





Uhkarohkea?!



Tähyillään yläilmoista, Kota-Ilmarinen


 Näkötorni




Tänne siis suuntasimme Siekakönkään vuolaana virtaavien vesien jälkeen. Mukana meillä on lumikengät, mutta nakkaamme ne toisinsanoen menemään moottokelkkajälen keskivaiheilla. Kevätauringon lämmittämä lumi, nuoskuuntuu ja pakkau niin pahoin lumikenkien pohjiin, että on helpompi kulkea kelkkajälellä ilman niitä, jälki kestää hyvin kävellä. Matka taittuu sen jälkeen nopeasti. Maantieltä Ilmarisen kodalle ja huipulle on vain muutama hassu kilometri. Viimeisin vieraskirja merkintä oli tuolloin viime torstailta, kävijöitä riittää.



 Halailevat tykkypuut
Ainoat tykkypuut tällä reissulla





Talvi ja lumi lienee tehnyt tehtävänsä





Nyt toivottelen jo teille,

 Hyvää loppuviikkoa!

: )


Siekaköngäs

Aurinko helli meitä jälleen viikonloppuna koko taivaan täydeltä, se sai lähtemään liikenteeseen ja retkeilemään. Tarkoituksemme oli kiivetä lumikengillä Naruskan kylällä sijaitsevan Karhutunturin päälle, mutta tie Karhutunturille ei ollut auki, kuin vain siekakönkäälle asti. Toki siitä oli kuljettu kelkalla ja joskus alkutalvesta siitä oli menty autollakin, mutta me emme lähteneet yrittämään onneamme, jos se auto pyörähtää ja jää kiinni, joten matka tyssäs sitten tähä vaan eipä huolta otimme käyttöön sunnitelma B.n, jota ei tosin ensin ollut, mutta asiasta suivauneena, päätimme jatkaa retkeilyä toiseen kylään, Vallovaaraan. Sieltä postaus myöhemmin. Siekakönkäällä viime vuoden tammikuussa käydyn reissun postauksen voit lukea täältä.




 Vielä yhdessä.
Kurkistuskuva sillan kaiteiden välistä.







 Jäälautat irtoilee.




Mainittakoon lopuksi, että viime yön revontulet eivät tallentuneet kameraani, kokeilin ja päätin kömpiä nukkumaan, ehkä vielä jonain päivänä!


Hyvää huomenta kaikille ja mukavaa keskiviikkoa!