Tulppaanit availevat nuppujaan

Touhua on riittänyt sen verran nokko, että samaa tahtiaa ei ole ehtinyt pihan touhuja blogiin päivittää kun niitä on tullut ja ollut. Kasvit on vaihtanut paikkaa, multaa on kärrätty, pari kertaa nurmikkokin leikattu, kesäkukkia istuteltu ja kiviä pyöritelty. Hyvät kelit ovat pitäneet mukavasti ulkona. Tänään jo vähän huokaisin, kun ensimmäinen vesipisara helähti kasvoille, että nyt saa huokasta ja lähtiä luvan kans sisälle. No ei sittenkään alkanut isommin satamaan, päätin kuitenkin antaa itseni huokasta ja istahin koneen ääreen. Nyt on kutakuinkin hommat jo siinä mallissa, että ehtii istahtaa koneelle. Sais se nyt kyllä sataakin kun istutukset ovat maassa. Hieman ollaan kuitenkin teitä etelän puutarhaihmisiä jälessä ja se on luonnollista luonnon kiertokulkua. Täällä kesä ja kevät tulee hieman myöhemmin ja tulppuksen kukkivat vasta nyt. Toki täältä löytyy paljon muitakin kukkijoita samaan aikaan.

Tulppaanipenkki on lähestulkoon kuosissaan, entinen tataripenkki myös ja nurkkapenkkikin on saanut uuden ilmeen. Ensin ajattelin laittaa kaikki samaan postaukseen mutta, kyllä nämä tulppuksetkin oman postauksensa ansaitsee. Joten muista projekteista kuulette myöhemmin. :)

Taisin jossaki kohtaa mainita, että se on parasta puutarhan hoidossa, kun saa nauttia lopputuloksesta, no myönnän, että on ollut kiva touhuta, laittaa ja suunnitella pihalla ja nimen omaa yksin - omassa rauhaassa. Jonkin verran sain mieheltäni apuja, mutta aikas terapeuttista oli yksikseen touhuta pihalla, tykkäsin. Senkin verran mukavaa on ollut pihalla, että joka aamu ja iltaisinkin sinne suunnistan, kuvailemaan, kastelemaan ja kuopimaan, niinkin paljon, että ikkunanpesu ei ole oikein ottanut tuulta alleen tänä keväänä.. Ehkäpä sitä jossain vaiheessa, kun sataa. :) Mutta nythän on juuri se hetki kun pihamaalla pitääkin touhuta, kyllä kaikki muu jää lähes toissijaiseksi, mutta kyllä nyt jo haluttais johonkin kesäreissuunkin.. Tosin ressaankin niistä pikkusen, pihahommista. Lähinnä tuo tatari tuotti melkosen työn ja tuottaa jatkossakin, kun se otin nyt kontolleni. Niistä myöhemmin...

Kaikki kukkapenkkini ovat kuitenkin nyt semmoisessa tilassa, että jos minusta joskus tuntuu siltä niin voin kaivaa jonkun kasvin poiskin, jos se ei miellytä minua tai muuten vain siinä viihdy. Kuten tulppuspenkissäkin on kokeiluja kaikki ja nyt kun katson tulppuspenkkiä, tiedän mitä teen tulevan syksynä. Ainakin punaista pitkävartista tulppaania tulee taakse. Ja nuo valkoiset 'Excotic emperor' tulput olivat näköjään pitkävartisia niin nuo pienet jää vähän taka-alalle... Tuliko katsottua varsien mittoja sipulipussista kun istutin, no tuli varmaan, mutta en aatellu.. Enkä oikein tykännyt sitten muutenkaan tuosta 'Exotic emperorista', liian valkoinen minun makuun. Mutta sehän olikin se väärä tulppaani lajike, joka minulle lähettiin, no joo olisin saanut tilata tilalle toisen, mutta oli niin kiireistä aikaa silloin, että se jäi... Mutta kylläpä siihenkin silmä ja mieli tottuu, kun antaa aikaa. Tämä kauneus kaipaisi varmaan rinnalleen jotain punaista. :)

Tulppaanipenkkin takana on alue vielä gladioluksille, niitä en ole vielä uskaltanut siirtää ulos, lupas viilenevää. Jokohan kohta?

Kiviä se vielä reunoille kaipailee tulppuspenkki, mutta niitäkin tulee siihen pikkuhiljaa, jonkin verran otin jo muuttuneesta nurkkapenkistä, kun niitä jäi yli.

Vajaa viikko sitten 'Exotic emperor' oli nupullaan.

 Väliin on mahtunut lämpimiä kesäpäiviä. 

 Kurdin tulppaanit ovat aika veikeitä. Ne ovat ihan kivoja, mutta aivan eivät pääse tuolla piilosilla oikeuksiinsa. Pienet kukat yllätti. Eniten taidan odottaa seuraavaksi nuppunsa avaavilta punaisilta tulpuilta.

Kaivukaveri Roosa ♥

Tämä on se maisema, jota katselen keittiönpöydän ääressä, aina kun olen syömässä. Se on minulle tärkeää, voin samalla suunnitella mielessäni uusia kukkapenkien kuvioita ja nauttia kukkasista.

Mies teki viime kesänä sillan, maa-ainekset viedään sitä pitkin metsään.

Seuraava työmaa on etualalla, mansikka-/mesimarjapenkki, aattelin kokeilla laittaa ne kasvulavaan ja tämä menee kokonaan nurmikolle. Onhan ne vähän notkahtaneet, kohopenkistä ole tietoakaan, mutta mukavasti näyttää nousseen mesimarjat, vaikka aattelin, että niitä tuskin on enää. (oikealla kuvassa mesimarjat, kaksi pehkoa)

Onneni puutarhaan

Onneni puutarhaan vie monia teitä
Maailma on täynnä eksyneitä
Harhailen elämän suuressa salossa
Perille löydän vain rakkauden valossa


Mukavaa loppuviikkoa!