Perheen toiveena oli vain että ei mitään kovin tuoksuvaa. Ja kasteessa nimen sai poika, joten jotain sinisävyistä ja luonnosta paljon vihreää, mitä on käytännössä koko pohja. Ja kotikoivua, mikä oli melko kinkkistä asetelmissa käytettäväksi, testattuani tiesin senkin nyt. Mutta ihan hirveästi se ei röpsähtänyt tai mennyt kurtuiseksi, mitä pelkäsin. Säilyi hyvänä loppuun saakka.
Nyt vain opettelen sitten sen kuvan pienennyshomman, ettei mene liikaa kuvatilaa.
Tämä tuli lopulta kastepöytään. Oli matalampi kuin toinen ja sopi siten paremmin. Kamerassa vaan ei huomaa kuinka suttuinen kuva oikeasti on ja nyt tästä ei sitten ole parempaa kuvaa. |
Hitusen parempi kuva väreistä, salamalla. |
Rauhaa ja rakkautta perheelle sekä kummipojallemme.
Ja suureksi harmikseni joudun toteamaan, että tulevana viikonloppuna oleville ELMA-messuille en pääse. Olisi ollut niin kiva käydä siellä ja kertoa teille tänne messujen kuulumisia ja antia. Toivottavasti joku muu kävisi, niin saisin edes kuulumisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on minulle tärkeä! Kiitän sydämestäni, että kommentoit! ♥ ♥ ♥