pelaguu.blogspot.com

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kukkii jo!!

Viime viikonloppu ja ne pari päivää olivat ihan ratkaisevia tässä kevään.. no kesän tulossa. Olimme silloin reissussa ja kun tulimme kotiin niin takapihan sipulikukkapenkki pilkisteli jo lumen alta, vaikka ilma ei ollut vielä mitenkään lämmin silloin, vaan aika vilpoisa ja koko takapiha oli kuitenkin vielä lumen alla, mutta sulamista oli selvästi tapahtunut. Sitä ennen ei vielä pilkistänyt, ja nyt ne lumien sulamiset ovat vain kiihdyttäneet tahtia takapihalla. Metsissä lumet ovat sulaneet jo aikaa sitten, mutta en ole ehtinyt joka risauksesta tänne päivittää. Joten kerronpa nyt, että kesä on melkein tullut meillekin! Vai oisko tämä nyt sitten vielä kevättä. Mutta ainakin meillä on nyt lämmintä!! Jee, siis oikeasti tänä aamuna oli jo lämmin ja niin kesäinen ilma, kun koiran kanssa käveltiin aamulenkillä. Tuli ihan hiki mustassa tuulitakissani. Linnut lauloivat ja aurinko porotti, olisikohan varjossa n. +15 astetta. Koivun oksissa näytti olevan jo silmuja, että pian on jo hiirenkorvia puissa. Oikea ensimmäinen kesäpäivä tälle kesälle. Ja niin lupaavalta näytti jatkossakin sääennuste, että uskaltaa jo ostaa kesäkukkia ulos. Ei hallaöitä ja lämmintä kesäsäätä päivälläkin.

Haravointi on vielä vähän vaiheessa, mutta ehkäpä se tässä jostakin se innostuksen kärpänen puraisee, kun on ikkunatkin vielä pesemättä tälle keväälle, osa.. ehkäpä jossain vaiheessa. Paljoa ei ole haravointiakaan kyllä oikeastaan, kun myyrät eivät ole tehneet yhtään tuhojaan nurmikolla. Sempä vuoksi minulla kukkii krookuksetkin!! Jee, ensimmäistä kesää ne ovat päässeet kukkaan asti, kun myyrät eivät ole napsimassa kukkavarsia suihinsa, niin kuin joka kevät tähän asti. Täytyy ihan katsoa viime syksyn postauksesta, että mitäs sipuleita sitä on tullut istutettua, kun ei muista. Ja olinkin hieman pettynyt, kun aika vaatimattomat olivat sipuliostokseni viime vuonna, myyrien pelossa, en panostanut sipuleihin tänä vuonna - niin siis viime vuonna. Nyt vain toivon, että sieltä jotain muutakin putkahtelisi. Voi kun voisikin aina ennustaa nämä myyrävuodet etukäteen, tai tietää jotenkin minkälainen myyrävuosi tulee, niin tietäisi istuttaa ja uskaltaisi istuttaa hienojakin sipuleita penkkeihin, minulla kun tahtoo mennä joka vuosi myyrien suihin niin en ole kehdannut enää kovin paljoa niihin panostaa. Mutta tänä keväänä kokeilin myös istuttaa sipuleita ruukkuun, tai sellaiseen maljaan tai mikä tuo nyt olisikaan. Löysin alkuvuodesta "kaappiini" kätköistä pikkusipuleita, pussissa ei ollut enää etikettiä paikalla että mitä ne olivat, mutta niissä oli pienet alut, eikä ne vaikuttaneet kuivuneilta ja tyhjiltä, joten päätin kokeilla istuttaa ne ruukkuun. Ne sipulit olivat jääneet syksyltä, kun ne eivät mahtuneet enää penkiin. Istutin ne toukokuun alkupuolella, olin menettänyt toivoni heti kahden viikon kolmen viikon jälkeen, mutta nyt, kun olin aikeissani jo kaivaa sipulit pois ja kylvää siihen jotain muuta, niin huomasinkin ikkunan kukkalaudalla vihertävää, yksi sipuleista oli alkanut kasvamaan! Hienoa! Jäänpä odottelemaan, että mitä sille istutukselle lopulta tapahtuu.


Etupihalla kukkii vasta yksi krookus



Takapihalla useampi




Poimulehti nousee



Kevätkaihonkukka nousee



Lisää kauniita keltaisia krookuksia




Pussissa oli sekoitus keltaisia ja liloja krookuksia. Lilat
eivät ole vielä aivan kukassa.





Tulppaanejakin nousee ihan kiitettävästi.



Nurmikolta löytyi vielä yksi kevättähtikin.



Vielä etupihalta




Tässä minun sisäsipulikasvatus



Pahoittelen huonoa, hätäisesti tehtyä tarkennusta



Siinä on nyt viimeiset lumen riippeet takapihalta. Ja muualla ei sitten oikeastaan enää olekaan lunta. Odotan vain että jotain tuolta mullan alta vielä nousee kukkapenkistä, vasta niin uusia istutuksia siellä etteivät ole oikein vielä lähteneet kunnolla kasvuun, lannoittaakin varmaan pitäisi.. :]
Taustalla sipulipenkki. Linnunpönttöönkin on tullut asukkaat, linnunpönttö näkyy taustalla puussa.



Lopuksi kuvia aamulenkin varrelta, tältä aamulta.




Minun kamera ei suostunut nyt zoomaamaan koivun silmuihin, niin laitan nyt tälläisen kuvan.



Ja kukas ruusunnuppu se siinä? Kyllästyi odottelemaan kun yritin zoomailla koivun lehden silmuihin, sitten kun olisin halunut jatkaa matkaa ei meinannut suostua, siinä oli niin mukavan lämmin ruohomättään päällä paistatella päivää.



Nyt kuitenkin pitää jo suunnata kukkatorille ostamaan kesäkukkia, kun vain osaisi taas päättää mitä ostaa! Vaikka sainkin jo hyviä vinkkejä kun minulla oli se arvonta ja joitain ideoita olen sieltä jo poiminutkin. Vielä on vain vähän pähkäämistä niiden kanssa. Voitin muuten Facebookin yhden lähitaimiston arvonnassa kaksi vapaavalintaista kukka-amppelia, mitähän osaisin sieltä valita? Vinkkejä kiitos saa taas antaa! Melkein on syntiä istua näin kauniina ja lämpimänä päivänä sisällä, ulos siis! Ihanaa kesän odotusta! Niin no odotusta, meillä se vielä on vähän odotusta.. Ihanaa kukkarikasta kesää kaikille!

tiistai 30. toukokuuta 2017

Rovaniemen suklaataivaassa - Cafe Choco Delissä

Toukokuun kolmas viikko vierähti Rovaniemellä. Ei paljon ehditty missään käymään, kun oli niin työn täyteinen viikko, mutta maanantaina iltapäivästä jäi sen verran aikaa, että pistäydyimme kaupungilla ja Kahvila Choco Delissä. Cafe Choco Deli on maailman pohjoisin suklaapuoti aivan Rovaniemen sydämessä. Olin lukenut aiemmin jostain, ja siitä taisi ollakin paljon aikaa lopulta, että kahvilassa olisi tarjolla myös savuporosuklaata ja sitä oli tarkoitus nyt maistaa, mutta tällä kertaa sitä ei löytynyt valikoimista. Ehkä paremmin sitten syksyllä, kun poronlihaa on taas paremmin saatavilla. On jännä yhdistelmä ajatuksenakin ja rohkea kokeilu tuo poron liha ja suklaa, mielenkiintoinen!

Choco Deli on suklaaseen erikoistunut kahvila-konditoria. Nämä Choco Delin suklaat ovat kuin taideteoksia, herkullisen näköisiä päältä ja suussa sulavia sisältä, kerrassaan upeita. Choco Delistä voi koota sellaisen suklaakonvehtirasian kuin itse haluaa. Tai sitten voit ostaa vain yhden suklaan, syödä paikan päällä tai ottaa mukaan. Suklaat ovat esillä vitriinissä. Tarjolla on myös leivoksia ja kahvia, sekä juhliin on mahdollisuus tilata kakkuja ja leivonnaisia ym. Sekä suklaakursseja. Se olisi mielenkiintoinen, ja oman postauksen arvoinen. Mutta sitä ei ole nyt näköpiirissä.

Suklaata ei voi kyllä vastustaa sen missään muodoissa. Olisi siis silti maistettava jotain näistä herkuista, vaikka ei ollutkaan odottamaani savuporosuklaata tarjolla, ja vietettävä pieni herkkuhetki. Minä otin mustaherukkasuklaata ja mieheni hilla-valkosuklaasuklaan. Nam! Mustaherukkasuklaassa oli hieman jugurttimainen koostumus sisältä, mutta ei kuitenkaan löysä, ehkä enemminkin rahkainen, mutta ei kuitenkaan hapan. Eivätkä suklaat olleet yhtään liika makeita, vaan juuri sopivia.
Sillä viikolla oli myös mieheni ja koiramme Roosan syntymäpäivät, joten senkin kunniaksi vietimme pienen herkkuhetken.


Yleisnäkymä kahvilan sisältä



Kakkuvalikoimaa



Suklaa valikoimaa - Suklaa taivas



Mustaherukkasuklaa ja valkosuklaa-hillasuklaa



Nam - herkullisia sisältäkin..



Muutamapa ei sitten ehdittykään, Rovaniemen reissulla käydä, mistä voisi postauksen tehdä. Joten sitten taas asiaa kun tulee asiaa. Vielä on niin kovin viileää että paljon vielä paikoin lunta, no on se kovasti sulannut, mutta hitaasti jatkaa sulamista, joten odotellaan jos se kevät ja kesäkin vielä saapuisi. Kukkapenkissä näkyy narssissien alkuja, ne ovat vielä kovin pieni, kun on niin viileeä ettei nekään oikein kasva. Eilen satoi lunta niin ettei sekaan mahtunut, onneksi suli kuitenkin heti pois. Ja tällä viikolla alkaa kesäkuu. Ihanaa kesäkuun odotusta kaikille! Minäkin jään odottelemaan lämpimämpiä kelejä, että saataisiin vielä ihailla kukkaloistoa tälle keväälle ja kesälle.

Ps: tämä ei ollut yhteistyöpostaus tai maksettu mainos. Tuppaa vain tulemaan mainostekstin tapaista minun kynästäni! ;)

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Luonto herää

Viime viikko vierähtikin reissussa ja sillä välin luonnossa on tapahtunut paljon. Viikossa on tapahtunut todella paljon, koska maanantaina kun lähdimme oli paksut korkeat kinokset lunta ja nyt kun tulimme viikonloppuna takaisin niin lunta oli enää vain tämän verran kuin kuvissa näkyy. Puutarhakin pikku hiljaa näyttää heräilevän. Ja sen verran näkyy jo nurmikkoakin sivupihalla, että on voinut havaita, että myyrän onkaloja ei ole yhtään!! Hienoa! Se voisi mahdollisesti tietää sitä, että narsissien alut saattaisivat säilyä hengissä vai mitä tuolta etupihan kukkapenkistä nyt sitten pilkistäänkään.

Metsässä on tapahtunut jo paljon. Lumet ovat saaneet kyytiä, vaikka välissä on ollut vähän viileämpiäkin päiviä. Puutarhassa ja pihassa on vielä vähän hiljaisempaa. Linnut laulavat iltaisin nukkumaan mennessä jo niin kesäisesti, vaikka lunta vielä jonkin verran on. Takapihalla sitä on vielä ihan kamalasti, mies näytti eilen lumikinokselle lapiota, niin ehkä se siitä lähtee, mutta ensin odotellaan mitä tapahtuu etupihalla. Ihanaa! Hitaasti mutta varmasti tulemme perässä.

Kuvat lenkkipolun varrelta tältä aamulta



Pistä silmät kiinni, kuulet kun kevätpuro solisee..






Vielä täytyy odotella kesäkukkien kanssa, kun onhan nyt kuitenkin vielä lunta maassa ja viileääkin.



Keräsin havut pois kukkapenkistä ja havujen alla pilkisti jo narskujen alkuja.




Yritän päästä tässä enemmänkin tutkailemaan luontoa ja saamaan hieman parempia kuvia, kun olin maanantaina lihaskuntotestissä ja se osoittautuikin sellaiseksi rääkiksi jalkojen osalta etten voi nyt kumartua oikein maan rajaan ottamaan lähikuvia kukkien aluista sun muista. Mutta päivä kerrallaan, täytyy yrittää varovasti liikkua ja saada taas jalat kantamaan. Niistä tuli nimittäin ihan puupökkelöt ja ei koskaan ole ollut näin jumissa jalat, huoh! Kävely on sellaista töpöttelyä. Ehkä olisi pitänyt enemmän tehdä jalkajumppaa.. :] Oppia ikä kaikki, sain jalkajumppaohjeita. :)

Harmittaa kun en ole ehtinyt lukea teidän blogeja reissun aikana, mutta yritän ottaa kiinni.

Hyvää helatorstaita ja viikonlopun odotusta ja viikonloppua jo kaikille!

tiistai 16. toukokuuta 2017

Rytiniva ja lintuja

Toissa viikonloppuna kävimme paistamassa makkaraa Rytinivan tulistelupaikalla. Rytinivan tulistelupaikka sijaitsee Hautajärvellä, Karhunkierroksen alkupäässä, Karhunkierroksen luontotalolta (ent. Hautajärven luontotalo) lähdettäessä. Matka ei ole kovin pitkä muutama sata metriä, n. 500m. Ja perillä tulistelupaikalle oli rakennettu uusi laavu ja invawc. Helppo saavuttaa siis myös vaikka lasten kanssa. Tämä oli meille uusi paikka, ei olla ennen käyty ja mielelläni tulisin täällä käymään myös uudestaan sitten sulan maan aikana. Nyt pääsi vielä hankea pitkin kävelemään, polku oli ajettu kelkalla kovaksi, mutta viime öiden pakkaset olivat pitäneet hanken kovana ja sitä oli helppo kävellä.


Karhunkierroksen lähtöpaikka, Karhunkierroksen luontotalo. Hautajärvi, Salla.








Koutajoki virtaa vieressä. 







Uusi laavu




Uusi inva-wc








Kun palattiin takaisin autolle, kuultiin parkkipaikalla joutsenten ääntelyä. Lähistöllä ei kuitenkaan oikein näkynyt mitään vettä ja ääni kuului tien toiselta puolen, jossa oli vain ryteikköä, joten ei nyt kuitenkaan nähty joutsenia, mutta pysähdyin kuitenkin vielä läheisellä sillalla kuvaamaan sorsia.









Hyvää uutta viikkoa kaikille! Tämän viikon olemme reissussa, joten jonkin mittainen tauko tulee nyt postauksissa. Eikä oikeastaan ole sellainen reissu että sieltä saisi mitään postausta, mutta kuulemme taas kun tulee asiaa.