Joulusta uuden vuoden odotukseen

Joulu oli ja meni, tänä vuonna joulun pyhätkin olivat niin lyhyet, että eipä juuri huomannut kun joulu oli jo ohi. Ei olla ehditty vielä retkeilemäänkään, tapanin päivänä käytiin kyläilemässä. Säiden puolesta nyt on ollut hyvät ilmat retkeillä, pikku pakkasta. Uuden vuoden ensimmäiselle viikolle lupasi jo kovia pakkasia. Joulukuukin itsessään on sellaista tohinaa, jouluun valmistautumista, että meni kyllä nopeasti. Jouluaattokin on sellaista tohinaa ja touhotusta. Mutta jouluun valmistautuminen on aika tärkeää ja mukavaakin aikaa. Ei se päätepiste vaan se matka.

Vietimme joulua jälleen synnyinkodissani. Siellä olivat kaikki muutkin ja seurasimme pienten lasten vilpitöntä ja välitöntä riemua ja jännitystä. "Koska se pukki tulee?" Tein silti myös meille kotiinkin jouluruokia ja niitä puran tässä. Niitä oli nimittäin sen verran paljon, ettei koskaan ennen ole ollut. Ja kun oltiin vielä aattoaamu kotosalla, niin saatin jo silloin nauttia pöydän antimista. Aatto menee meillä aika rutiinin omaisesti. Ja aatonattoiltana käydään jo miehenpuolen haudoilla ja aattona "rauhoitutaan" olemaan ja nauttimaan. Haudat ovat sen verran kaukana tästä meiltä, että on parasta käydä jo etukäteen, että riittää päivässä tunnit aatossa.

Aattoaamuna heräsin aikaisin tekemään joulupuuron, johon sujautin lopuksi valmiseen puuroon mantelin. Manteli ei jäänyt viime vuoden tapaan kattilaan vaan mantelin sain viimeisessä lusikallisessa minä, allekirjoittanut. Joulupuuron teen uunissa padassa, se on riisipuuro. Ja oman annoksen päälle laitetaan luumukiisseliä, joka oli tehty edellisiltana jo aattoaamuksi valmiiksi. Tein myös aatonaattona kaikki muutkin ruoat valmiiksi. Meidän joulupöydästä löytyi tänä vuonna melko valtaisan kokoinen annos punasuolattua kinkkua. Tarkoitus oli ostaa sekä valmista harmaasuolattua sekä punasuolattua kinkkua. Vaan nyt kävi niin, että olimme katsoneet kaupassa väärin pakkausselosteita ja huomasimme vasta kotona, että kaikkia kaksi ostamaamme kinkkua olivat punasuolattuja. Lisäksi meillä oli kalapitoisia ruokia. Joista vähän esimerkkiä alla olevassa kuvassa.

Ruokapöydästä löytyi siis kylmäsavulohta, mätimoussea, siikamoussea, suolasiikaa. Ja joululahjaksi saamaamme oma tekoista ruisleipää.

Lautaselta löytyi myös poron kieltä, joka on suurta herkkuani, jonka keitin aatonaattona.

Mätimousseen tulee kirjolohen- tai siianmätiä, tässä tapauksessa itse pyydetyn siian mätiä, ja ranskan kermaa. Siikamousse muodostuu samanlaisista aineksista, pääraaka-aineena on vain suolasiikaa ja lisänä ranskankerma, jotka sekoitetaan keskenään. Halutessaan voi laittaa molempiin sipulia.

Jälkiruoaksi tein luumurahkaa, jonka ohjeen löytää viimeisimmästä A-Lehtien Kaikkien aikojen jouluherkut -lehdestä. Tein jouluksi myös kakun, jos käy vieraita. Mutta itse se tuli syötyä luumurahkan kera. Se olikin itseasiassa hyvää luumurahkan kanssa, kun kakku olisi ollut muuten niin kuivakkaa.

Luumurahka

Upside down -juustokakku. Ohje täältä.

Juustokakun voi tehdä myös irtopohjavuokaan, 

itse tein kuivakakkuvuokaan kuten ohjeessa neuvottiin.

Ja sitten on tietysti syöty suklaata ja pääruoan kanssa, joka oli sattuneesta syystä kinkkua, oli salaattia. Joulutorttuja tein myös kaksi satsia ja niitä syödään vieläkin.

Venäläiset naapurimme olivat ripustaneet jälleen parkkipaikkojen lähellä olevaan kuuseen joulukuusenpallot. Heillä se joulu taitaa olla vielä edessäpäin.

Eivätkös he juhli joulua loppiaisena? 

Onkohan meidän naapureilla kaksi joulua? 

Elävät varmasti muuten kahden kulttuurin mukaan. Venäläisistä helposti luulee,

että ovat röyhkeitä ja heistä on se tietty mielikuva, mutta nämä venäläiset

naapurimme ovat mukavia ja raatailemme aina silloin tällöin!

Joulukuusen virkaa teki kaksi tyroksista tekemääni tekosammalkuorrutteista

kuusta ja yksi pieni valokuitutekokuusi.

Joululahjaksi saamani hyasintti avasi nuppunsa juuri uudeksi vuodeksi.

Lapset tekivät joulunalla lumienkeleitä. Tälläisiä kortteja meiltä lähti maailmalle, jotka askartelin itse. Yksi lumihiutale -kortti tästä kuvasta puuttuu, jonka lähetin Hollantiin ystävälleni, on samantyylinen kuin tuo joulukorttikuvan oikeassalaidassa oleva kortti, koristeen voi sitten ripustaa kuuseen, se oli valkoinen, kultaisin koristein..

.. ja tälläisiä meille saapui. Ne pääsivät jälleen joulukortti-ikkunaan pyykkipojilla kiinni.

Sitten tulemmekin jo uuteen vuoteen ja tämä vuosi on saatu taas pulkkaan. Uudeksi vuodeksi on myös luvassa herkkuja. Patonkia kahdella eri täytteellä, sinihomejuustolevitettä, lämminsavulohilevitettä, raejuusto-ruohosipulilevitettä ja jälkiruoaksi ja kahvipöytään tekemäni Dr. Oetkerin Suklaa-Toffeekakku. Jonka ohjeessa on sokerin kohdalla virhe, siinä pitäisi olla desiä ei grammaa, asiasta on laitettu palautetta heillä ja he korjaavat sen. Mutta ohjeen löydät ylhäältä linkistä, jonka upotin tuonne tekstiin, muista vain itse muuttaa kakkupohjan sokeri grammat deseiksi. Ja tietenkin siinä välissä jotain herkullista päivällistä porosta, salaatin kera josta löytyy aina fetaa, tällä kertaa oliivi-valkosipulifetaa. Uusi vuosi vaihtuu itselläni flunssan merkeissä, onneksi ei kovin paha tuntuis olevan, että jaksaa "juhlia" uutta vuotta.

Dr. Oetkerin Suklaa-Toffeekakku

Ohje löytyy linkitettynä yllä olevasta tekstistä.

Takapihan tunnelmaa...

Rauhallista uuden vuoden juhlintaa kaikille!

Hyvän Joulun toivotus!

Täälläkin päässä hiljennytään jälleen pikkuhiljaa joulun viettoon,

 tämän kuvan myötä toivotan kaikille blogini lukijoille Rentouttavaa ja rauhallista Joulua!

♥:llä Pelaguu

Joulun tunnelmaa aistimassa

Vettä satelee ja on lämmintä +3. Se on varmaan aika poikkeuksellista näille pohjoisen leveyksille tähän aikaan vuodesta. Lumipeitettä se uhkaa, mutta toivon, että tuo hentonenkaan kerros ei sulaisi pois. Lupaili jo iltapäiväksi sadekuuron väistyvän. Lunta on vielä melko vähän vuodenaikaan nähden, paikoin varvut saattavat pilkottaa metsästä, mutta vain vähän. Lunta on n. 30cm.

Pari viikkoa sitten, jo perinteeksikin muodostuneella Lapin pääkaupunkin virallisen joulukaupungin Rovaniemen reissulla, oli mukava talvikeli ja iltaa kohden pakkanen vain kiristyi kiristymistään. Perinteeksi se on jo varmaan muodostunut, kun nyt jo ainakin kolmen vuoden ajan olemme käyneet Rovaniemellä ja tietysti aina sitä ennenkin, joululahjaostoksilla. Nykyään on aika helppo kaikkea ostaa jo netistä, mutta kaikkea sieltäkään ei saa. Joulun tunnelmaa muun muuassa. En tiedä sitten kuuluuko joulun tunnelmaan se kaupoissa vallitseva kiire ja hyörinä näin joulunalla. Mutta vielä silloin kun me kävimme, ei ollut tätä jouluhulinaa. Suhteellisen rauhallista. Minä olen alkanut, no bloginkin myötä, bongailemaan kauppojen jouluikkunoita ja niitä kävin bongailemassa myös nyt tällä reissulla ja kuvia niistä laitan nyt tännekin jouluikkunakollaasin muodossa, kuten aiempinakin vuosina.

Itselle silloin aina talven kynnyksellä on mieli, että en tykkää talvesta ja en ole jouluihminen. Mutta nyt kun ollaan jo jouluviikolla, suunnittelen jouluruokailua, paketoin lahjoja, valmistaudun omalla tavallani jouluun. Joulussa en pidä hössötyksestä ja kauheasta hälinästä jouluaattona ja ennen sitä. Mutta väkisinkin se menee siihen jouluaattona, itse yritän sitä välttää. Joskus, monestikin olen ollut kuumeessa jouluaattona. Nyt yritän välttää joulustressiä. Mutta on mukavaa paketoida ja hankkia lahjoja, kun on siihen selkeät sävelet jo valmiina ettei tarvi niitä miettiä päätä raapien. Jouluaattona on parhautta nähdä lasten vilpitön riemu ja jännitys siitä kun joulupukki tulee ja kun avaavat lahjoja, sitä on mukava seurata. ♥ Minullekin kun on siunaantunut neljä ihanaa täditettävää.

Jouluntunnelma tulee itselleni joululauluista, jouluun pukeutuneesta kaupunkikuvasta, joululeivoksista, pukemisesta koti jouluun..Ja viime kädessähän se lähtee siitä mitä me itse sisällämme ajattelemme kaikesta.

Entisen konkursiin menneen Anttilan tiloihin oli pystytetty Joulumaa.

Joulumaassa oli perinteiseen joulumarkkina tyyliin myös pöytiä, joista sai

ostaa käsin tehtyjä tarvikkeita vaikka sinne pukin kontiin tai joulupöytään.

Tiettyjen jo pitkään samalla paikalla olleiden liikkeiden näyteikkunoita on kiva seurailla. Esimerkkinä  Pukumiehen ikkuna. Suurin osa näistä on juurikin Pukumiehen ikkunasta.

Poro on muistaakseni Momentista, joka on uusi liike Sampokeskuksessa ja joulupallo oli

 myös eri liikkeestä.

 Jouluikkuna bongailuni keskittyy lähinnä keskustan liikkeisiin ja kahteen kauppakeskukseen.

Rovaniemen kävelykatu oli puettu kauniiksi joulukaduksi. Parempia kuvia en nyt siitä saanut, mutta kauniiden sinisten tähtivalojen jälkeen Lordin -aukioilla kohosi kaunis iso joulukuusi, joka oli myös puettu jouluun valoilla.

Tämä kuva myös Pukumiehen ikkunasta.

Niin lyhyt on päivän valo,

hämärä hämärälle kättä lyö.

Mutta kohta on valon juhla,

on rauha, rakkaus,

on Jouluyö ..

Hyvää jouluviikkoa ja mukavia hetkiä joulun valmisteluissa!

Palajan vielä ennen joulua blogin puolelle.

Pelaguu

Tässä vielä viime vuoden postaus ja sitä edellisen vuoden postaus jouluikkunoista.  Vuoden 2014 ensimmäisessä kollaasissa suurin osa kuvista Pukumiehen ikkunasta. Joulun iso kello seurasi myös vuoden 2015 ikkunaan. Tänä vuonna ikkunaan oli keksitty piristävästi uutta.

Kaunisharjun reitillä

Työn täyteinen syksy ja alkutalvi on ollut, samoin myös tämä joulunalusaika on aika kiireistä aikaa jouluvalmisteluineen, nämä kaikki on pitänyt minut niin kiireisenä, etten ole kunnolla ehtinyt blogia päivittää, saatika lukea teidän ihania blogeja ja sitten on jäänyt yksi postauskin loppu syksyltä tekemättä. Olen saanut myös ainakin kaksi haastetta, joihin palaan todennäköisimmin joulun jälkeen, kiitos vain niistä! Päätin nyt kuitenkin ensin korjata sen retkipostausasian ja teen nyt menneen syksyn viimeisen retkipostauksen. Retki suuntautui Kaunisharjun laavulle, tällä kertaa kävimme vain aistimassa luontoa ja jätimme makkaranpaiston toiseen kertaan.

Kaunisharjun laavulle pääse kun jättää auton ensin Kolmiloukkosta vastapäätä olevalle Kaunisharjun p-paikalle ja lähtee laskeutumaan rinnettä alas. Valitettava näky on vain ensin p-paikan luona, roskia on levitelty pitkin poikin, ja tämä näky on täällä ihan joka vuosi. Kaunisharjun laavulle ei ole pitkästi p-paikalta, n. 400m. Vastapuolelta ylitettyä maantien on sitten Kolmiloukkonen, lampi, jossa voi kalastaa ja myös retkeillä, kaunista maastoa sekin. Kaunisharjun reitti on osaksi UKK-reittiä. Reitille voi lähteä myös Sallan Poropuistolta tai Sallatunturin matkailukeskuksen kulmilta, silloin reitti on vain pidempi, Sallatunturilta n. 11km. Sallasta Kaunisharjun laavulle on maantietä pitkin n. 14 km, etelään päin.

Kaunisharjun alue kuuluu vanhojen metsien suojelukohteisiin. Erämainen, männikköinen Kaunisharju muodostuu kahdesta peräkkäisestä harjusta, Hanhiharjusta ja Kauniinhaudanharjusta. Nämä kuuluvat samaan harjujaksoon Onkamojärven eteläpuolelta alkavan Kangasharjun ja Sallatunturin tuntumassa sijaitsevan Hangasharjun kanssa.

Jääkausia on ollut useita. Viimeinen, Veiksel-jääkauden jäätikkö vetäytyi Lapista noin 9000-10 000 vuotta sitten. Harjut ovat syntyneet lähellä jäätikön reunaa, sen railoissa ja tunneleissa sulamisvesien kasaamasta hiekasta ja sorasta. Sallan aluella harjut ovat jäätikön vetäytymissuunnan mukaisesti luode-kaakko-suuntaisia.

Valitettavasti myös näitä tauluja on turmeltu, mutta ilmeisesti uusia oli jo tulossa tilalle.

Suunnilleen kuvan keskellä näkyy pieni vihreä "vetinen" todennäköisesti nimetön lampi.

Talvisin reitillä on valaistu latu.

Laavun luota lampeen laskeutuu portaat, ilmeisesti, että voi vettä hakea.

Itse en vain välttämättä tätä vettä joisi.

Valitettavasti ei ole nyt kuvaa laavusta, mutta sen voit käydä katsomassa näppärästi täältä, jossa tarinaa Erakon poluksi nimetystä Kaunisharjun reitistä.


Nyt ei ole enää noin lumetonta, kuin lokakuussa tuohon aikaan. Onkohan minulta jäänyt tekemättä jotain muitakin postauksia? Taitaapa olla kun kuvia selasin, terassin syysilme esimerkiksi. Mutta voikin olla pian parasta, että jos jotain jää tekemättä niin sitten se kannattaa jättääkin.

Nyt on siis jo lunta, mutta vuodenaikaan nähen ilmeisesti hieman vähänlaisesti. Pakkasta on piisannut senkin edestä, koviakin pakkasia, mitä nyt ei oikeastaan kaipasi. Tälle talvelle ei ole vielä yhtään retkeä tullut tehtyä, mutta jospa sitten kevät-talvella.

Ensi viikolla onkin sitten jo jouluviikko! Nyt hyvää viikonloppua ja neljättä adventtia.


Ps: Toivottavasti kaikki huomaa edes tämän kysymyksen, jos juttu ei muuten kiinnostanut. Olisin kysynyt, että mitä nähtävyyksiä voisi olla Ylivieskassa? Tai Salla - Ylivieska välillä, jolloin reitti kulkee Oulun kautta, joten se nähtävä voisi olla Oulun jälkeen, kaiken nähtävän tiedänkin jo ennen Oulua. =D Paras reitti Ylivieskaan Oulun jälkeen voisi olla Raahe-Kalajoki, onkohan siellä mitään helposti saavutettavia nähtävyyksiä näin talvella?  Melkein jo Vaasan reissulle pääsin, mutta se kariutui ja siellä olisi ollut kauan haaveilemani matkakohde Strömsö, johon olisin enemmän kuin mielelläni tutustunut.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivän viettoa kaikille blogini lukijoille, 

pakkasen puramalta Itä-rajalta

ja

Onnea 99 vuotias itsenäinen Suomi!

Kuudes Joulukuuta


Teille käsky kuului rajoillamme seistä,
sinni jäivät ikuisesti monet teistä,
teki valintoja käsi kohtalon.

Ovat rajalliset elämämme päivät,
emme koskaan tiedä kenen vuoro on.
Monet palas', mutta liian monet jäivät,
vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon.

Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta
Olis' arkipäivä kuudes joulukuuta.
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
olis arkipäivä kuudes joulukuuta.

Eivät koskaan mene umpeen sielun haavat,
emme niitä pysty teille korvaamaan.
Aivan liian harvat teistä nähdä saavat
kun me itsenäisyyttämme juhlitaan.

Vielä on vapaa ja itsenäinen maamme,
se on sitä vuoksi suuren urheuden.
Nöyrin mielin  Suomen lippuun katsokaamme,
Kiitos teidän, se on sinivalkoinen,
oli tehtävänne silloin mahdoton.

- Pertti Mäenpää

Tässä postauksessa oleva kuva on

 tältä aamulta kotipihasta.

Kiitollisena,

♥:llä Pelaguu